Korjausrakentaminen

Korjaus- ja muutostöihin tarvitaan rakennuslupa, jos työ on verrattavissa uuden rakentamiseen, rakennusta laajennetaan, kerrosalaa lisätään tai jos työllä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen.

KORJAUS- JA MUUTOSTÖIDEN LUVAT

Julkisivumuutos tai -korjaus

Julkisivumuutoksissa lupa vaaditaan, kun julkisivujen rakenteita tai materiaaleja muutetaan. Julkisivukorjausten yhteydessä on aina selvitettävä myös ulkoseinien lisälämmöneristämisen mahdollisuus. Suojellun tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivukorjaukset ovat aina luvanvaraisia.

Julkisivujen värin vaihtamisen luvanvaraisuus on selvittetävä tapauskohtaisesti rakennusvalvonnasta. Asuinrakennuksen ja sen talousrakennusten julkisivujen ja katon värin muuttaminen on vapautettu luvan hakemisesta ottaen huomioon mitä tonttia mahdollisesti koskevassa rakentamistapaohjeessa on väristä todettu eikä kyseessä ole asemakaavassa tai rakennussuojelulaissa suojeltu rakennus.

Myös parvekekorjaukset kuuluvat "Julkisivumuutos tai -korjaus"-lupatyypin sisään. Ikkunoiden uusiminen tai osittainen verhouksen uusiminen ennalleen ovat tyypin ” Ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtaminen tai muu rakennuksen vaipan vähäinen muutos”-tyypin korjauksia. Mikrobivaurioituneiden ulkoseinärakenteiden korjaukset luvitetaan "Kosteusvaurio- tai sisäilmakorjaus"-tyypin luvilla.

Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • Rakennussuunnittelija
  • Tarvittaessa rakennesuunnittelija (parvekkeiden korjaukset ja rakenteiden muutokset)
  • Tarvittaessa rakennusfysiikan suunnittelija (lisälämmöneristys)
  • Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)

Julkisivujen korjausten rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka on tavanomainen silloin, kun julkisivuihin tai rakennusosiin ei tehdä ulkonäköön vaikuttavia muutoksia. Julkisivujen korjausten rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka on vaativa silloin, kun kerrostalon julkisivuihin tai rakennusosiin tehdään ulkonäköön vaikuttavia muutoksia. Rakennussuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät YM2/601/2015 ohjeiden mukaan. Kerrostaloissa muutoksia voi suunnitella rakennusarkkitehti tai arkkitehti tai vastaavan koulutuksen ja kokemuksen omaava muu suunnittelija ympäristöministeriön ohjeen mukaan. Rakenne- tai rakennusfysiikkasuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen. Vaativa luokka voi tulla kyseeseen esimerkiksi korkeissa rakennuksissa tai epätavanomaisissa julkisivuratkaisuissa. Rakennesuunnittelu voi pitää sisällään myös tavanomaisen rakennusfysiikan suunnittelun.

Aina tarvittavat liitteet

  • Asemapiirustus tai sijaintipiirros
  • Julkisivupiirustus
  • Leikkaus
  • Rakennetyypit, joissa tarvittaessa on esitetty muuttuneiden rakenteiden lämmön- ja ääneneristys sekä palonkesto
  • Selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta

Mahdollisesti tarvittavat liitteet

  • Naapuriluettelo ja selvitys naapureille ilmoittamisesta tai naapurien suostumukset
  • Selvitys rakennuspaikan hallinnasta
  • Valtakirja luvan hakemiseen kaikilta omistajilta sähköisen hakemuksen perustajalle
  • Ote kauppa- tai yhdistysrekisteristä
  • Ote asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjasta - korjauspäätös ja valtuutus luvan hakemiseen
  • Kaupunkikuvatyöryhmän lausuntopyyntölomake

Lupahakemukseen on suositeltavaa sisällyttää myös tärkeimmät erityispiirustukset kuten rakenneleikkaukset ja detaljit, koska korjaukset alkavat yleensä pian luvan saannin jälkeen. Erityispiirustukset voidaan toimittaa ja esitellä myös luvan saannin jälkeen ennen töiden aloittamista. Julkisivukorjaukselle on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehtii, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti (MRL §122). Luvan tarvetta on käsitelty myös Oulun kaupungin rakennusjärjestyksessä. Sieltä voi tarkistaa ajan tasalla olevat vaatimukset.

Hae lupaa sähköisessä järjestelmässä

Julkisivu- ja parvekekorjausten sekä parvekelasitusten opas

OTe 27.9.2019

 

Parvekelasitus, terassi, lasikate tai katos

Katetun terassin rakentaminen, olevan terassin kattaminen ja olevan katetun terassin lasittaminen vaativat luvan. Kiinteillä ikkunoilla ja lämpölaseilla varustetut huonemaiset terassit ja viherhuoneet lasketaan kerrosalaan. Lasitetun terassin ulkoseinistä vähintään 30 % tulee olla auki tai avattavissa, jolloin terassia ei lueta kerrosalaan. Vierekkäisten, eri huoneistojen terassien lasittaminen vaikuttaa myös huoneistojen väliseen palo-osastointiin. 

Kattamattoman avonaisen terassin rakentaminen ei edellytä rakennusvalvonnan lupakäsittelyä, jos se sijoittuu asemakaavan tai rakennusjärjestyksen sallimalle alueelle. Jos terassi sijoittuu sallitun alueen ulkopuolelle, sille tulee yleensä hakea lupa ja naapurit on kuultava. Taloyhtiöissä avoterassin rakentaminen voi vaatia taloyhtiön hallituksen luvan. 

Huom! Parvekelasitusten yhteydessä on suunniteltava ja esitettävä myös palo-osastoinnit asuinhuoneistojen välillä ja kerroksittain. Huomioitava palon leviämisen estäminen myös ullakko-ontelon kautta.

Taloyhtiöissä lupa suositellaan haettavaksi vähintään yhdelle rakennukselle kerrallaan julkisivun yhtenäisyyden vuoksi. Terassilasitusten toteutus voidaan tehdä vaiheittain luvan voimassaoloaikana (3 v.). Asuinhuoneistojen välinen palo-osastointi tulee huomioida suunnitelmissa.

Parvekkeen tai terassin lasittaminen ilman toimenpide- tai rakennuslupaa

Koskee omakoti- ja paritaloja, joiden asuntojen lukumäärä samalla tontilla on korkeintaan 4. Ei siis koske kerrostaloja, rivitaloja tai kytkettyjä omakotitaloja, joissa kytkettynä on enemmän kuin 2 asuntoa tai taloa.

Jos parveke tai terassi sijaitsee keskellä tonttia riittävän etäällä naapureiden kiinteistöistä ja rakennusalojen rajasta (yleensä ≥ 8 m), sekä suora etäisyys omalla tontilla oleviin osastoimattomiin (korkeintaan 60 m²) autosuojiin on yli 3 m, ei lupaa tarvita. Lisätietoa tarkemmista ohjeista ja etäisyyksistä.

Tarvittavat osastoinnit EI 15 (tiivis ja lämpösäteilyn kestävä 15 min palonkestoajan) on kuitenkin tehtävä. Määräykset löytyvät ympäristöministeriön asetuksesta rakennusten paloturvallisuudesta ja ohjeet Pientalon palokortista.

Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • Rakennussuunnittelija
  • Tarvittaessa rakennesuunnittelija (kantavien rakenteiden tai turvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden rakentaminen tai muutos)
  • Vastaava työnjohtaja, jos toteutus tehdään omana työnä

Rakennussuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen. Vaativa luokka voi tulla kyseeseen esimerkiksi suojelluissa rakennuksissa. Pientaloissa voi tulla kyseeseen myös vähäinen luokka.

Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen tai vähäinen.

Aina tarvittavat liitteet

  • Asemapiirustus tai sijaintipiirros
  • Pohjapiirustus
  • Julkisivupiirustus
  • Leikkaus

Mahdollisesti tarvittavat liitteet

  • Naapuriluettelo ja selvitys naapureille ilmoittamisesta tai naapurien suostumukset
  • Selvitys rakennuspaikan hallinnasta
  • Valtakirja luvan hakemiseen kaikilta omistajilta sähköisen hakemuksen perustajalle.
  • Ote kauppa- tai yhdistysrekisteristä
  • Ote asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjasta - korjauspäätös ja valtuutus luvan hakemiseen
  • Kaupunkikuvatyöryhmän lausuntopyyntölomake

Tapauskohtaisesti voidaan tarvita muitakin erityissuunnittelijoita tai hakemusliitteitä.

Hae lupaa sähköisessä järjestelmässä

16.10.2019 ET

Vesikaton tai yläpohjan muutos tai korjaus

Vesikattokorjaukselle tulee yleensä hakea toimenpide– tai rakennuslupa. Katon värin tai ulkonäön muuttaminen vaatii aina vähintään toimenpideluvan. Katon tukirakenteiden muuttaminen on rakennusluvanvaraista korjaamista. Katon korjaaminen ennalleen tai aikaisemmin käytössä olleen vesieristeen uusiminen eivät vaadi lupaa.

Luvan vaativuusluokka on yleensä tavanomainen, ellei korjauksessa ole erityisiä haasteita kuten pitkäaikaisia vesivaurioita, mikä voi nostaa suunnittelun ja työnjohdon vaativaan luokkaan. Ulkonäköön vaikuttavissa muutoksissa lupaan tarvitaan vastuuhenkilöksi rakennussuunnittelija ja vauriokorjauksissa rakennesuunnittelija. Kumpi tahansa heistä voidaan nimetä pääsuunnittelijaksi korjauksen luonteen mukaan.

Vesikattokorjauksissa lupaa varten esitetään

  • asemapiirros tai sijaintipiirros
  • lomakkeet naapureiden kuulemisesta
  • julkisivupiirrokset
  • rakennetyypit
  • tärkeimmät rakenneleikkaukset
  • selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta.

Korjaukselle on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehtii, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti (MRL §122).

Luvan tarvetta on käsitelty myös Oulun kaupungin rakennusjärjestyksessä. Sieltä voi tarkistaa ajan tasalla olevat vaatimukset.

Vesikaton ja yläpohjan kunnossapidon ja korjausten opas

Hae lupaa sähköisessä järjestelmässä

Kosteus- tai mikrobivauriokorjaus sekä vesivahinko

Yleensä äkillinen vesivahinko ei vaadi lupaa, jos rakenteet voidaan korjata vaihtamalla kuivat materiaalit kastuneiden tilalle tai rakenne voidaan kuivata nopeasti ja luotettavasti sekä rakenne palauttaa ennalleen.

Pitkään jatkuneen kosteuden aiheuttaman vaurion korjaus on luvanvarainen. Asiantuntijan pitää selvittää kosteuden aiheuttamien vaurioiden laatu ja laajuus.  Lupahakemukseen tulee liittää tehdyt kuntotutkimukset sekä sisäilma- ja kosteusmittaukset.

Kosteusvaurion korjaaminen ei vaadi lupaa, kun

  • kastuminen on äkillinen ja kastumisella on selvä syy
  • kastuminen on selvästi rajattavalla, suppealla alueella
  • kastumisesta ei ole syntynyt terveyshaittaa (ei mikrobivaurioituneita rakenteita)
  • kastuneet materiaalit poistetaan välittömästi, kuivataan ja rakenteet korjataan alkuperäiseen tai viimeksi luvitettuun kuntoon.

Kosteusvaurion korjaaminen vaatii luvan, kun

  • kosteusvaurio on syntynyt pidemmän ajan kuluessa
  • kosteusvaurion laajuus vaatii selvittelyä
  • rakennuksessa on rakenteita, joissa todettu kosteusvaurioita
  • rakennuksessa on rakenteita, joissa todettu mikrobivaurioita
  • kosteusvaurio ulottuu rakenteisiin ja korjaustyö edellyttää uutta rakennesuunnittelua.

Hae lupaa sähköisessä järjestelmässä

Märkätilan muutos tai korjaus

Rakennus- tai toimenpidelupaa on haettava, kun märkätilan korjaus voi aiheuttaa muutoksen rakennuksen tekniseen toimivuuteen, terveydellisiin oloihin tai turvallisuuteen. Niin sanotussa pintaremontissa, kun vain laatat ja vedeneristys uusitaan, ei vaadita lupaa.

Lupakynnys ei ylity, kun kylpyhuoneen korjauksessa rakenteiden tekninen toimivuus ei muutu, esimerkiksi kun kylpyhuoneen

  • keraamiset laatat ja kylpyhuoneen kosteusteknisesti toimiva vedeneriste uusitaan ennalleen
  • kosteusteknisesti toimiva vedeneriste muutetaan nykyaikaiseen vedeneristeeseen kuten muuttamalla olemassa oleva sivelty kosteussulku nykyaikaiseen vedeneristeeseen
  • olemassa oleva muovimatto vaihdetaan nykyaikaiseen vedeneristeeseen.

Märkätilan korjauksessa rakennuksen tekninen toimivuus voi muuttua eli lupakynnys ylittyy, kun esimerkiksi kylpyhuoneen

  • lattiakaivo muutetaan valurautaisesta muovilattiakaivoksi, jolloin palo-osastointi tai äänitekninen toimivuus voi muuttua lattiakaivon kohdalla
  • välipohjaan asennetaan uusi lattiakaivo, jolloin palo-osastointi ja/tai äänitekninen toimivuus voi muuttua lattiakaivon kohdalla
  • alakatto muutetaan kipsilevystä paneloinniksi, ääni- ja palotekninen toimivuus muuttuu, jos alakatto on osa välipohjan tai yläkerran viemäreiden ääni- ja paloteknistä rakennetta
  • laajennetaan alakerran kuivan tilan päälle (kylpyhuoneen seinän muutos), jolloin välipohjan äänitekninen toimivuus voi muuttua askelääneneristävyyden suhteen alakerrassa
  • ovi ja kynnys uusitaan niin, että ilmanvaihdon korvausilmareitti poistetaan ja huoneiston ilmanvaihto voi muuttua
  • lattian rakennetta muutetaan esim. poistamalla lattian aikaisempia rakennekerroksia, jolloin välipohjan ääni- ja palotekninen toimivuus voi muuttua.

Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaatisi lupaa, niin korjaamisessa on noudatettava säännöksiä ja käytettävä ammattitaitoista valvojaa ja suunnittelijoita.

Talotekniikan muutos tai korjaus

Luvanvaraisia talotekniikan muutos- ja korjaustöitä ovat ns. linjasaneeraukset ja merkittävästi rakennukseen ja sen olosuhteisin vaikuttavat järjestelmienn muutokset kuten ilmanvaihdon muuttaminen painovoimaisesta koneelliseksi tai koneellisen poistoilmanvaihdon muutaminen koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi. 

Ilmanvaihdon kunnossapidon ja korjausten oppaassa on esittetty asuinkerrostalojen hallituksille ja isännöitsijöille keskeisiä kunnosapidon periaatteita ja ohjeita korjausten suunitteluun. 

Hae lupaa sähköisessä järjestelmässä

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamisen oppaassa kerrotaan ilmanvaihdon tehostamismahdollisuuksista pientaloissa. Tehostaminen on tarpeen, kun omakotitalossa ei ole kunnollista korvausilman saantia. Erityisesti ulkovaippaan tehtyjen korjausten jälkeen tai kun polttoon perustuva lämmitys muutetaan maalämpöö tai kaukolämpöön, on myös ilmanvaihdon toimivuuta tarkasteltava. Oppaassa esiteyt toimenpiteet eivät yleensä vaadi rakennusvalvonnalta lupaa. Toisaalta oppaassa esitetyt toimenpiteet eivät yleensä myöskään täytä nykyisten säädösten vaatimustasoa. 

Lämmitysjärjestelmän muutos

Lupatyypillä käsitellään esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai kaukolämpöön.

Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • KVV-suunnittelija
  • Tarvittaessa rakennussuunnittelija
  • Tarvittaessa IV-suunnittelija ja /tai vastaava Tate-suunnittelija
  • Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
  • KVV-työnjohtaja ja tarvittaessa IV-työnjohtaja

KVV-suunnittelun vaativuusluokka on pientaloissa yleensä vähäinen ja muissa rakennuksissa tavanomainen.

 

Maalämpöporakaivo ja -keruupiiri

Uudisrakentamisessa maalämpöjärjestelmälle haetaan lupaa rakennusluvan yhteydessä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä maalämmölle haetaan erillinen toimenpidelupa. Maalämpökaivoa harkitessa kannattaa hyödyntää kartta.ouka.fi -palvelun tietoja arvioidusta maanpeitteen paksuudesta Oulun eri alueilla. (Saat maapeitteen paksuuden näkyville valitsemalla esitettäväksi tasoksi Rakentaminen > Maapeitteen paksuus. Pohjavesialueet taas saat näkyviin valitsemalla Ympäristö ja luonto > Pohjavesialueet)

Oulun rakennusvalvonna ohje maalämmön rakentamiseen

Maalämmön suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava:

  • Sijoituksessa tulee huomioida vaaditut etäisyydet tontin rajoista, rakennuksista ja muista porakaivoista
  • Pohjavesialueille tulee selvittää rajoitukset maalämmön hyödyntämiseen (mahdollisesti lausunto ELY-keskukselta).
  • Ennen maalämmön rakentamista on selvitettävä tontin maanpinnan alapuolella olevien rakenteiden, kuten kaapeleiden, putkien ja viemäreiden sijainti.
  • DNA muistuttaa, että ennen energiakaivojen rakennustyöhön ryhtymistä on selvitettävä tontilla olevien telekaapelien sijainti osoitteesta: www.johtotieto.fi , puh. 0800 - 12600, info(at)johtotieto.fi
  • Ennen rakentamisen aloittamista on laskelmalla varmistettava, että lämpökaivon/keruupiirin mitoitus, tehollinen syvyys/pituus ja kpl-määrä, ovat riittäviä rakennuksen energiantarpeelle.
  • Maalämpöporareiän porauksessa syntyvä liete ei saa kulkeutua katualueelle, jäte- tai sadevesiviemäriin eikä naapurin tontille.
  • Käytettävä lämmönsiirtoaine ei saa olla ympäristölle haitallista.
  • Lämpökaivon suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Valtioneuvoston asetuksen 62 ja 63 §:n ja Ympäristöopas/2009 Lämpökaivo-määräyksiä ja ohjeita (mm. suojaputken liittyminen kallioon) ja Ympäristöopas/2013 Energiakaivo-ohjeita.
  • Loppukatselmuksessa esitettävä maalämpöjärjestelmän raportti,

KVV-työnjohtaja täyttää maalämmön raportin, joka luovutetaan loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle.

 

Jätevesijärjestelmän tai -liittymän rakentaminen, muutos tai korjaus

Lupatyypillä käsitellään rakennuksen, tontin tai kiinteistön liittäminen Oulun Veden jätevesiviemäriin sekä jätevesien imeytyskenttien muutokset sekä muut jätevesien käsittelyn järjestelyt.

Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • KVV-suunnittelija
  • Tarvittaessa rakennussuunnittelija
  • Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
  • KVV-työnjohtaja (voi toimia vastaavana työnjohtajana)

KVV-suunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen.

Lisätietoja

Haja-asutusalueiden jätevesikyselyihin vastaa ympäristötarkastaja Meeri Haataja p. 040 767 7302 ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden osalta ympäristötarkastaja Tiina Kalliokulju p. 044 703 6792.

 

Hae lupaa sähköisessä järjestelmässä

 

Huoneistojärjestelyt

Huoneistojärjestelyllä tarkoitetaan asuinhuoneiston jakamista tai yhdistämistä. Huoneistojärjestelyn lupahakemuksessa tulee käydä ilmi taloyhtiön päätös tai suostumus järjestelyyn. Huoneistojen jakamisessa on varmistettava, että kaavan mukainen autopaikkavaatimus täyttyy. Huomioitava on myös poistumisteiden järjestelyt ja esteettömyyteen liittyvät seikat. Hakemukseen tulee aina liittää asemapiirustus ja pohjapiirustus. Muut suunnitelmat selviävät lupakäsittelyn aikana.

Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • Rakennussuunnittelija
  • Tarvittaessa rakennesuunnittelija (kantavien rakenteiden tai turvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden rakentaminen tai muutos)
  • Tarvittaessa KVV-suunnittelija, IV-suunnittelija ja /tai vastaava Tate-suunnittelija
  • Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
  • Tarvittaessa KVV-työnjohtaja ja/tai IV-työnjohtaja

Rakennussuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen.

Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen tai vähäinen.

KVV-suunnittelun ja/tai IV-suunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen, mikäli ne ovat tarpeen.

Tulisija tai -hormi

Lupatyypillä käsitellään uuden hormin tai takan rakentaminen olemassa olevaan rakennukseen.

Vanhan hormin korjaus voidaan tehdä rakentamisajan määräysten mukaisesti.
Uusi savuhormi vanhaan rakennukseen vaatii luvan ja liitteeksi savupiippusuunnitelman.
Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • Tarvittaessa rakennussuunnittelija
  • Erityissuunnittelija savupiippusuunnitelman laadintaan sekä läpivientien ja suojaetäisyyksien suunnittelemiseen ja määrittämiseen.
  • Tarvittaessa rakennesuunnittelija
  • Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)

Rakennussuunnittelun vaativuusluokka on yleensä vähäinen.

Erityissuunnittelun ja rakennesuunnittelun vaativuusluokka on yleensä tavanomainen.

Tarkempia ohjeita saa korjausneuvonnasta korjausneuvonta@ouka.fi. 

Aurinkopaneelit

Aurinkosähköpaneelien ja aurinkokeräinten asennusta varten vaaditaan toimenpidelupa (julkisivumuutos) elleivät rakennusjärjestyksen mukaiset ehdot (54 §) vapautuksesta täyty. Uudisrakentamisen yhteydessä aurinkoenergiajärjestelmälle haetaan lupa muun rakentamisen luvan haun yhteydessä. 

Lupahakemukseen on liitettävä mm. aurinkosähköpaneelin sähköntuottolaskelma eli laskelma, kuinka paljon sähköä järjestelmä tuottaa ja minkä osan siitä rakennuksessa voi hyödyntää. Laskelmaa voi käyttää hyväksi energiatodistusta laadittaessa asunnon myynti-/vuokraustilanteessa tai korjaus-/muutostöissä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivumuutoksiin vaaditaan museoviranomaisen lausunto.

Aurinkoenergiajärjestelmä rakennettaessa tulee olla seuraaavat ammattilaiset 

  • pääsuunnittelija
  • vastaava työnjohtaja
  • rakennesuunnittelija 

Ammattilaisten kelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Pääsuunnittelija vastaa, että kohteeseen suunnitellaan käyttöturvallisuuden huomioivat kattoturvatuotteet.  Lähtökohtaisesti kattoturvatuotteet tarvitaan ja niiden poisjättämiseksi tulee osoittaa niiden tarpeettomuus. Käyttöturvallisuutta edellytetään mm. huollon mahdollistamiseksi. Mikäli aurinkoenergiajärjestelmän asennuksesta aiheutuu vaara, että lumet voivat pudota katolta, tulee putoaminen estää esim. lumiesteillä.

Vastaavan työnjohtajan vastaa siitä, että tarpeelliset suunnitelmat ovat olemassa ja että työt tehdään niiden ja luvan mukaisesti. Hänen tulee huolehtia, että tarvittavat ilmoitukset viranomaisille tehdään ajoissa ja että katselmukset tilataan ajallaan. 

Rakennesuunnittelija selvittää ja antaa lausunnon siitä, että rakenteet kestävät aurinkoenergiajärjestelmän aiheuttamat kuormat (tuuli, lumi jne.) ja että asennus ei heikennä katteen tai verhouksen kosteudenkestävyyttä, tulee esittää rakennusluvan hakuvaiheessa. 

Kiinteistön omistaja vastaa käytön aikaisesta turvallisuudesta (aurinkoenergiajärjestelmän kirjallinen suomenkielinen huoltokirja on käytössä ja sen mukaiset toimenpiteet tunnetaan, kattoturvatuotteiden käyttö jne.) 

 

Rakennustyön aikaisesta työturvallisuudesta tulee sopia kirjallisesti. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 

 

Mikäli kattoturvatuotteiden tarve tulee esille vasta käytön aikana tai esimerkiksi käyttöönottokatselmuksesssa, voidaan niiden asentaminen velvoittaa tehtäväksi jälkeenpäin. 

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 
18 § Kulkutien ja oleskelualueen suojaaminen

Sisäänkäynnin ja kulkuväylän kohdan ja talvella käytettävän leikki- ja oleskelualueen sekä rakennusta ympäröivän katualueen ja muun yleisen alueen on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein katemateriaali ja katon kallistus huomioon ottaen. Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella.

25 § Huoltomahdollisuudet

Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, nuohottavia, huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita, on oltava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta.

Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie. Yli 1:8 kaltevalla katolla on käytettävä kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja tai jalkatukia.

Yli 9 metriä ja enintään 28 metriä korkeissa rakennuksissa ullakolle ja katolle on päästävä sekä sisä- että ulkokautta ja yli 28 metriä korkeissa rakennuksissa sisäkautta. 

Rakennuksessa, jonka korkeus ylittää 9 metriä, on oltava kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten.. Rakennuksessa on oltava myös riipputelineiden kiinnitysrakenteet ja -varusteet, jos julkisivun huoltoon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua.
 

Ohjeita aurinkoenergiajärjestelmistä

 

31.10.2019 /ET

OHJEITA

Taloyhtiölupa

Taloyhtiö voi yhdellä luvalla hakea rakennusluvan kaikille taloyhtiön huoneistoille kuten parveke- ja terassilasituksille, pesuhuoneremonteille tai kengityksille. Osakkaat voivat toteuttaa pesuhuoneremonttejaan omaan tahtiinsa, valmiilla suunnitelmilla ja valmiiksi luvitettuna. Lupa on halvempi kuin jokainen pesuhuoneremontti erikseen haettuna. Edellytyksenä on, että asianmukaiset suunnitelmat on laadittu ja taloyhtiöllä on koko luvan ajan nimettynä / hyväksytettynä vastaava työnjohtaja. Yksilölliset pesuhuoneremontit ja laajennukset luvitetaan erikseen ellei niitä ole sisällytetty lupaan.

Taloyhtiöluvan etuja ovat:

  • Taloyhtiöiden remonttien laatutaso nousee asianmukaisten, valmiiden suunnitelmien myötä.
  • Työmaalle saadaan toteutuksesta vastaava, kelpoinen henkilö, joka on rakentamisen ammattilainen.
  • Lupien hakeminen helpottuu.

Vastaavan työnjohtajan (VTJ) ei tarvitse sitoutua 10 vuodeksi lupaan. VTJ voi olla palkattuna esim. puitesopimuksella kolmeksi vuodeksi. Tämän vastaavan työnjohtajan irtisanoutuessa, uusi  puitesopimuksella valittu työnjohtaja nimetään ja hyväksytetään lupaan. Vastaava työnjohtaja voi olla myös kylpyhuonekohtainen. Työnjohtajan vaihtamisesta ei tule maksua.

Katselmukset

  • Aloituskokous, jossa käydään läpi vastaavan työnjohtajan ja taloyhtiön edustajan kanssa luvan ehdot.
  • Ensimmäineen huoneistoon tehdään rakennekatselmus ja osittainen loppukatselmus (käyttöönottokatselmus)
  • Seuraavista pesuhuoneista tehdään aloitusilmoitus ja tarvittaessa pidetään rakennekatselmuksia
  • Vastaava työnjohtaja kirjaa äyttöönottokatselmuksen huonekorttiin tai tarkistusasiakirjaan. 
  • Viimeiseen luvan pesuhuoneeseen pidetään lopuulinen loppukatselmus, joka sulkee luvan ja lopettaa vastaavan työnjohtajan vastuun. 

Taloyhtiölupaa haetaan kuten muitakin rakennuslupia. Lupa on voimassa 5 vuotta, mutta sille voidaan myöntää jatkolupia 10 vuoteen asti.

  • rakennuslupa haetaan sähköisessä lupapalvelussa
  • lupahakemus koskee pesuhuoneiden perustyyppejä
  • yksilölliset ratkaisut ja laajennukset luvitetaan erikseen ellei niitä ole sisällytetty lupaan
  • taloyhtiö teettää ammattilaisella asianmukaiset suunnitelmat, joihin kuuluu

 

 

 

Energiatehokkuus korjaus- ja muutostöissä

Rakennusvalvonta auttaa pientaloasujia pienentämään energialaskuaan ja riskit tiedostaen korjaamaan talonsa energiatehokkaammaksi samalla sen arvoa nostaen. Tätä varten olemme kehittäneet Energiakorjaus-korttisarjan ja Energiakorjaus-sivuston, joilla ohjataan korjaushankkeen läpiviennissä -kuntoselvityksistä työmaatoteutukseen ja ikkunan tiivistyksestä täydelliseen peruskorjaukseen. Energiakorjaus on ajankohtainen jokaiselle remontoijalle Maankäyttö- ja rakennuslain muutosten ohjatessa yhä voimakkaammin energiatehokkuuden parantamiseen aina  korjaustoimien yhteydessä.

Mikäli olet epävarma vaatiiko korjaustoimenpiteesi rakennuslupaa, varmista asia rakennusvalvonnasta. 

Energiakorjaus.info -sivustolta löydät paljon asiaa avuksi korjauksen suunnitteluun. Sivuston ohjekortit käsittelevät laajasti erilaisia korjauksia, eivät vain energiakorjauksia. Kortteja löytyy sekä pientaloille että asuinkerrosteloille.

Asuinkerrostalojen laajojen korjaushankkeiden läpivientiin on laadittu opas asuinkerrostalon korjauksen toimivuuden varmistamiseen. Opas on tarkoitettu erityiseti isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten käyttöön.

Kun harkitset talosi remontointia, ota yhteyttä Oulun rakennusvalvonnan korjausneuvontaan. Mietitään yhdessä kuinka edetä kotisi remontin ja energiakorjauksen kanssa!

Selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta – liite rakennuslupaan

Laajennusten energiatehokkuusvaatimusten ohjeistus Oulussa

Luvan hakeminen, vastuuhenkilöt ja lupa-asiakirjan liitteet

Korjaus- tai muutosluvan hakijana toimivat kaikki kiinteistön omistajat tai taloyhtiö. Sähköisen luvan perustajalla tulee siten olla nimenkirjoitusoikeus tai valtakirja kiinteistön kaikilta omistajilta. Hakijan pitää tunnistautua järjestelmään esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Sähköisessä lupapalvelussa pääpiirustukset talletetaan PDF-tiedostoina järjestelmään ARK-tiedostoetuliitettä käyttäen, jonka jälkeen tulee välilyönti. Pääpiirustusten tulee olla mustavalkoisia. Muut hakemusliitteet talletetaan LIITE-etuliitettä käyttäen. Poikkeuksena joskus tarvittava LVI-asemapiirros, jonka etuliitteenä käytetään kirjaimia LVI. Muuten tiedostojen nimeämine on vapaamuotoista. Liitteet tulee talletaa oikean otsikon alle ja kuvaus kenttään ei tarvitse kirjoittaa mitään, jos otsikko kertoo liitteen asian. Kuitenkin jos yhden otsikon alle tulee useita liitteitä voi kuvauskenttään merkitä tarkenteen kuten pohjapiirroksesta talon kirjaimen tai leikkauksesta sijaintiedon. Lupaa haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta.

Sähköistä lupaa varten tarvittavat asiakirjat:

  1. Pääpiirustukset, Asemapiirustus
  2. Pääpiirustukset korjattavien tilojen tai julkisivujen osalta (piirustukset mustavalkoisina).
  3. Muita suunnitelmia tarpeen mukaan. Muiden suunnitelmien tarve on esitetty korjaustyyppikohtaisissa ohjeissa.

Muut liitteet:

Yleensä rakennusvalvonnassa on tieto korjauskohteen omistus- tai hallintaoikeudesta, joten sitä ei yleensä tarvitse erikseen osoittaa. Jos rakennus on hankittu hiljattain, voi omistusoikeuden osoittaa esimerkiksi kauppakirjajäljennöksellä.

Mikäli korjaukset koskevat ainoastaan sisäpuolisia töitä, ei naapureita tarvitse tiedottaa tai kuulla. Sen sijaan esimerkiksi terassien rakentamisen yhteydessä, julkisivukorjauksissa ja pihan korjauksissa usein tuulee kyseeseen naapureille tiedottaminen. Lupahakemuksen perustamisvaiheessa kannattaa kysyä rakennusvalvonnasta naapureiden kuulemisen tarve.

Korjaus ja muutostöiden energiaselvitys on annettava aina, kun talon julkisivuihin tai vesikattoon tehdään luvanvaraisia korjauksia. Myös talotekniikan muutoksissa voidaan vaatia em. selvitys. Selvitys tehdään lomakkeella.

Lupahakemukseen nimettävät vastuuhenkilöt

  • Pääsuunnittelija
  • Rakennussuunnittelija
  • Tarvittaessa rakennesuunnittelija (kantavien rakenteiden tai turvallisuuteen vaikuttavien rakenteiden rakentaminen tai muutos)
  • Tarvittaessa rakennusfysiikan suunnittelija (lisälämmöneristys, vesi- ja kosteuseristysten muutokset)
  • Tarvittaessa KVV-suunnittelija, IV-suunnittelija j /tai vastaava Tate-suunnittelija
  • Vastaava työnjohtaja (Jos urakka kilpailutetaan, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä ennen töiden aloittamista)
  • Tarvittaessa KVV-työnjohtaja ja/tai IV-työnjohtaja

 

 

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen pientalossa

Linkki sähköiseen asiointipalveluun

Asiointipalvelun ohje

Rakennusvalvonnan yhteystiedot

Opastus rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin - video

Opastus lupahakemuksen tekemiseen - video

Korjausrakentamisen yhteystietoja

Korjausneuvonta
044 703 2722
korjausneuvonta@ouka.fi

Anneli Paakkari
Tarkastusarkkitehti
044 703 2717

Olli Teriö
Korjausrakentamisen asiantuntija
040 162 8814

Juha Järvenpää
Tarkastusinsinööri
044 703 2708

Jouni Rautio
Tarkastusinsinööri
040 589 5419

Ilkka Räinä
Johtava LVI-insinööri
040 620 8487

Sähköposti
etunimi.sukunimi@ouka.fi

Korjausneuvontasivusto

Linkki energiakorjaus.info sivulle

www.energiakorjaus.info