Äitiyden selvittäminen ja vahvistaminen

Äitiyslaki astui voimaan huhtikuussa 2019. Sen mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä lapsen syntymästä lähtien. Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.
 
Synnyttäneen äidin naispuolisesta kumppanista (avioliitto, rekisteröity parisuhde tai avoliitto) ei tule automaattisesti lapsen vanhempaa lapsen syntyessä. Lapselle voidaan vahvistaa toinen vanhempi, kun pari on hankkinut lapsen yhdessä hedelmöityshoidon avulla, mihin kumpikin on antanut suostumuksensa.
 
Äitiys voidaan tunnustaa, jos raskaus on alkanut hedelmöityshoidolla tuntemattoman luovuttajan sukusoluilla ja vanhemmilla on esittää asiasta hoitosuostumus ja hedelmöityshoitotodistus. Äitiyden vahvistamisen edellytyksenä on, ettei lapsen isyyttä ole todettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa.
 

Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää neuvolassa

Äitiys voidaan tunnustaa neuvolassa jo raskauden aikana, jos kaksi naista on hakenut yhdessä hedelmöityshoitoa  ja raskaus on alkanut hoidon tuloksena. 
 
Vanhemmat asioivat yhtä aikaa neuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla. Tunnustaminen edellyttää hedelmöityshoitotodistusta, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole asettanut rajoituksia sukusolujen käytölle, eikä ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen. Lisäksi vanhempien tulee esittää hoitosuostumuslomake ja voimassaolevat henkilöllisyystodistukset.
 
Ennalta tunnustettu äitiys on mahdollista peruuttaa kirjallisesti 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Peruuttamisen voit tehdä esimerkiksi Omahoidossa. Epäselvissä tilanteissa tai muutoin niin haluttaessa äitiys selvitetään ja tunnustetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Yhteyden voi ottaa kumpi vain vanhemmista.
 

Äitiyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona

Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen synnyttänyt äiti on lapsen huoltaja. Jos lapsen äiti ei ole lapsen syntymähetkellä avioliitossa miehen kanssa, maistraatti ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta lapsen äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Jos lapsen äitiyttä ei ole tunnustettu ennakollisesti raskausaikana, lähettää lastenvalvoja lapsen synnyttäneelle äidille yhteydenotto- ja ajanvarauspyynnön isyyden/äitiyden selvittämiseksi.
 
Äitiyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen edellyttää kummankin vanhemman henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Pääsääntöisesti vanhemmat asioivat yhtä aikaa lastenvalvojalla, mutta selvittämisen voi panna vireille myös joku asianosaisista yksin.
 
Vanhempien tulee esittää lastenvalvojan luona:
  • voimassaolevat henkilöllisyystodistukset
  • hoitosuostumuslomake
  •  hedelmöityshoitotodistus, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole asettanut rajoituksia sukusolujen käytölle, eikä ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen.
Äitiyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Mikäli vanhemmat asuvat erillään lapsen syntyessä, vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen lastenvalvojan luona.

 

Äitiyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Äitiyden vahvistamisen myötä lapsen ja äitiytensä tunnustaneen välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Äitiyden vahvistumisen jälkeen lapselle on mahdollista kumman tahansa äidin tai heidän yhteinen sukunimi.  Lapsella on äitiyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan. Lisäksi lapsi saa perintöoikeuden vanhempiinsa. Jos vanhempi kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen.
 
Päätöksen äitiyden selvittämisen keskeyttämisestä voi tehdä vain lastenvalvoja.

Lastenvalvojien yhteystiedot

Ajanvaraus, aikojen peruutus, neuvontanumerot ja käyntiosoite

Kysyttävää? Lastenvalvojat netissä!

Lastenvalvojilta usein kysyttyä

Verkkoneuvonta Oulun Omahoitopalvelussa. Tietosuojasyistä asiakasasioihin ei voida vastata sähköpostitse.