Sopimusasiat erotilanteissa

Vanhempien erotessa ja muuttaessa pysyvästi erilleen voi olla tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen asumiseen, huoltajuuteen ja tapaamiseen liittyvät asiat. Se tehdään lastenvalvojan luona huolto- ja tapaamissopimuksella.

Vanhemmat sopivat huolto- ja tapaamissopimuksessa:

  • kumman vanhemman luokse lapsi jää asumaan
  • ovatko molemmat vanhemmat lapsen huoltajia vai toimiiko huoltajana vain lapsen kanssa asuva vanhempi
  • lapsen tapaamiskäytännöstä.
Vanhempien tulee selvittää lapsensa mielipide ja toivomukset lapsen kanssa keskustellen, ennen kuin he tapaavat lastenvalvojan. Keskustelu tulee käydä lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja lapsen näkemys  on otettava huomioon. 

Vanhempien on hyvä neuvotella ennen lastenvalvojan tapaamista tapaamissopimuksen sisällöstä. Vanhempien tulee tavata lastenvalvoja yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä ole mahdollista tämän vuoksi asioida yhdessä, molemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona. 
 

Lapsen elatus

Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. 

Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi huolehtii elatusvastuustaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla.

Elatussopimus

Elatussopimuksella vanhemmat sopivat elatusavun suuruudesta.

Elatusavun määrä riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä. Suurempi elatusvastuu kuuluu paremmassa taloudellisessa asemassa olevalle vanhemmalle. 
Lastenvalvojat esittävät vanhemmille elatusapusuosituksen oikeusministeriön julkaisemien ohjeiden pohjalta

Vanhemmilla on lähtökohtaisesti elatusasioissa sopimusvapaus. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, mikäli se on kohtuullinen.
Elatusapumaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksista kuntiin vuosittain joulukuun aikana. Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. https://stm.fi/kuntainfot

Indeksikorotusasioissa ota yhteys lastenvalvojien toimistosihteeriin

Elatussopimuksella vahvistettua elatusapumaksua ja oikeuden määräämää elatusapumaksua voidaan muuttaa uudella elatussopimuksella tai oikeudessa.
Koulutusavustuksesta yli 18-vuotiaalle katso lisätietoja usein kysytyistä kysymyksistä.
 

Lapsen huoltajuus

Lapsen huoltaja tekee lasta koskevat päätökset ja vain huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja.

  • Lapsen syntyessä avioliitossa molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia. 
  • Jos isyys tai äitiys on tunnustettu odotusaikana neuvolassa tai lastenvalvojan luona, tunnustajasta tulee automaattisesti lapsen yhteishuoltaja, kun vanhemmuus (isyys tai äitiys) on vahvistettu. Erillistä yhteishuoltosopimusta ei tällöin tarvitse tehdä. 
  • Jos vanhemmuus tunnustetaan vasta lapsen syntymän jälkeen, lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja. Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona yhteishuollosta lapsen syntymän jälkeen.

Huoltomuodot

Yhteishuollolla tarkoitetaan, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja.

Yksinhuoltaja on yksin vastuussa lapsen asioista ja tekee lasta koskevat päätökset.

Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien ohella muulle henkilölle. Oheishuolto tarkoittaa sitä, että vanhempien lisäksi joku muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oheishuoltaja saa huoltajan oikeudet päättää lapsen asioista yhdessä lapsen muiden huoltajien kanssa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia lapsen elatusvastuusta, eikä oheishuoltaja ole elatusvelvollinen lasta kohtaan.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta vanhempien verotukseen, sosiaaliturvaan, lapsen oikeuteen saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan eikä tapaamisoikeuteen.
Käräjäoikeus voi määrätä hakemuksesta lapselle vanhemman sijasta jonkun muun henkilön huoltajaksi.

Tapaamiset

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaa, jonka luona ei asu. Lapsen yhteydenpidon turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla.

Lapsen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia tukee tieto, miten arki jatkuu vanhempien erosta huolimatta ja miten hän voi pitää yhteyttä vanhempaan, jonka luona ei asu.

Vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisista suullisesti tai tapaamisoikeudesta voidaan tehdä tarkka kirjallinen sopimus lastenvalvojan luona.

On hyvä sopia täsmällisesti tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta ja käytännön järjestelyistä myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat tarvittaessa yhteisymmärryksessä poiketa kirjallisesta sopimuksesta. 

Ainoastaan lastenvalvojan vahvistama kirjallinen tapaamissopimus tai käräjäoikeuden antama päätös tapaamisoikeudesta on tarvittaessa täytäntöön pantavissa hakemuksesta oikeudessa.

Sopimus tehtävien jaosta, vuoroasumisesta sekä tuetuista tai valvotuista tapaamisista

Lapsenhuoltolaki on uudistunut 1.12.2019 alkaen. Lain uudistumisen myötä nykyisten sopimusten lisäksi vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona: 
 
  • tehtävien jaosta yhteishuoltajien kesken
  • vuoroasumisesta
  • tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina
  • valvotuista vaihdoista, jos tuki on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä
  • tiedonsaantioikeuden antamisesta vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja 
  • oheishuollosta riidattomissa tilanteissa.
Vanhemmat voivat sopia tiedonsaantioikeuden antamisesta vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja taikka muulle henkilölle. Vanhemmalle, joka ei ole huoltaja, tai muulle henkilölle voidaan antaa sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä voi koskea kaikkia tai määriteltyjä asioita. 

Lastenvalvojan luona vanhemmat ja oheishuoltaja voivat sopia riidattomissa tilanteissa oheishuollosta eli lapsen huollon antamisesta vanhemman ohella muulle henkilölle sekä lapsen asumisesta oheishuoltajan luona. 

Huoltajan tehtävät

Lapsen huoltajan tehtävänä on turvata lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. 

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Nämä lapsen oikeudet huomioiden huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lasta koskevassa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.

Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa.

Lastenvalvojien yhteystiedot

Ajanvaraus, aikojen peruutus, neuvontanumerot ja käyntiosoite

Kysyttävää? Lastenvalvojat netissä!

Lastenvalvojilta usein kysyttyä

Verkkoneuvonta Oulun Omahoitopalvelussa. Tietosuojasyistä asiakasasioihin ei voida vastata sähköpostitse.

Hyödyllisiä linkkejä

Elatusapulaskuri