Miten isyyden tunnustaminen tapahtuu?

Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustamalla. Isyys tunnustetaan ennen lapsen syntymää pääsääntöisesti äitiysneuvolassa. Lapsen syntymän jälkeen isyyden tunnustaminen tapahtuu yleensä lastenvalvojan luona.

Miten isyyden selvittäminen hoidetaan?

Isyyslaissa säännellään tarkkaan isyyden selvittämisen menettelystä ja sen muotovaatimuksista. Isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, äiti on kuollut tai hänellä ei ole kotipaikkaa Suomessa, kuuluu isyyden selvittäminen sen kunnan lastenvalvojalle, missä lapsi asuu. 

Kun lastenvalvoja saa tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jonka isyyttä ei ole todettu äidin avioliiton perusteella, täytyy lastenvalvojan viipymättä järjestää isyyttä koskeva neuvottelu. Tieto voi tulla esimerkiksi äidiltä, mieheltä, joka haluaa tunnustaa isyytensä, tai väestörekisterin pitäjältä.

Isyyttä koskevaan neuvotteluun voivat osallistua:

• lapsen äiti
• 15 vuotta täyttänyt lapsi
• mies, joka saattaa olla lapsen isä

Isyys on selvitettävä myös, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, ilmoittaa haluavansa tunnustaa isyytensä. Äidillä ja mahdollisella isällä on velvollisuus antaa totuudenmukaiset tiedot lastenvalvojalle kaikista seikoista, jotka ovat tarpeen isyyden selvittämiseksi.

Isyyden selvittämiseksi voidaan tarvittaessa tehdä oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus). Posken sisäpinnasta otettavan sivelynäytteen ottavat vanhemmat itseltään ja lapselta lastenvalvojan valvonnassa. 

Mitä tarvitsen mukaan lastenvalvojan luokse isyyden selvittämiseen?

Kuvallisen, voimassaolevan henkilöllisyystodistuksen.

Äiti on kieltänyt isyyden selvittämisen, mutta haluan tunnustaa isyyteni. Miten toimin?

Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi lastenvalvojaan. Miehellä, joka haluaa tunnustaa isyytensä, on mahdollisuus käynnistää isyyden selvittely. Miehellä tulee olla tiedossaan henkilötietoja lapsesta ja lapsen äidistä. Asian hoitaminen on yksinkertaisinta, jos myös lapsen äiti saapuu paikalle.  1.1.2016 alkaen äiti ei ole enää voinut kieltää isyyden selvittämistä, mutta jos hän on aiemman isyyslain aikana kieltänyt isyyden selvittämisen, hänellä on edelleen oikeus pysyä tässä kannassa, jolloin lastenvalvojalla ei ole oikeutta viedä isyysasiaa käräjäoikeuteen alle 15-vuotiaan lapsen puolesta. Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi hyväksyy isyyden selvittämisen, äidin vastustus ei estä isyyden selvittämistä. 

Miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä, on oikeus nostaa isyyden vahvistamista koskeva kanne, jos lastenvalvoja keskeyttää isyyden selvittämisen sen vuoksi, ettei lapsesta tai lapsen äidistä ei ole saatu geeninäytettä.

Mitä erotilanteessa vanhempien täytyy tehdä?

Vanhempien täytyy sopia lasten asumispaikasta ja tapaamisista muualla asuvan vanhemman kanssa sekä elatusavusta. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, se jatkuu automaattisesti, elleivät vanhemmat muuta sovi. 

Lapsia koskevat sopimukset on hyvä vahvistaa lastenvalvojan luona. Vahvistettuina sopimukset ovat pakolla täytäntöön pantavissa, jos toinen osapuoli ei niitä noudata. 

Avioeron yhteydessä käräjäoikeudelta voi pyytää liitännäisasiana ratkaisun myös lasten elatusavusta, huollosta, tapaamisista ja asumisesta. Käräjäoikeuden ratkaisu korvaa lastenvalvojan vahvistamat sopimukset ja on myös pakolla täytäntöön pantavissa.

Voiko lapsi päättää kumman vanhemman luona hän asuu?

Ei. Vanhemmat sopivat asioista, mutta vanhempien tulee keskustella lapsen kanssa häntä koskevista asioista ja ottaa lapsen mielipiteet ja toiveet huomioon päätöksiä tehdessään. 

Onko erotilanteissa pakko tehdä kirjallisia sopimuksia?

Ei ole, jos vanhemmat pystyvät riidattomasti sopimaan asiat. Vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa. Avioerohakemuksen yhteydessä voi pyytää edellä mainituista asioista päätökset.

Onko vanhempien keskenään allekirjoittama sopimus, jossa on todistajien allekirjoitukset, pätevä ja virallinen?

Sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi Kela ei voi maksaa elatustukea tällaisen sopimuksen perusteella tilanteessa, jossa toinen vanhempi jättää maksamatta elatusavun tai elatusapu on pienempi kuin voimassa oleva elatustuki.

Miten varaan lastenvalvojalle ajan?

Aika varataan ensisijaisesti lapsen kotikunnan lastenvalvojalle, ja vanhemmat tulevat käynnille yhdessä. Jos etävanhempi asuu kaukana eikä siksi pääse mukaan yhteiselle käynnille lapsen kotikunnan lastenvalvojan luokse, hän voi saattaa asian vireille varaamalla ajan oman kuntansa lastenvalvojalle. Oulun lastenvalvojalle voi varata ajan puhelimitse. 

Milloin täytyy maksaa elatusapua?

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. 

Lapselle voidaan lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona. Elatusapu voidaan vahvistaa myös silloin, kun lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona tai vanhempansa ja oheishuoltajan luona. Elatusapua voidaan maksaa myös silloin, kun lapsi ei asu kummankaan vanhempansa luona, vaan on esimerkiksi sijoitettu tai asuu oheishuoltajan luona. Elatusapua maksaa vanhempi. Oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lapseen. 

Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.

Miten elatusapu määräytyy ?

Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa.  Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä lakiin perustuva heidän muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Oikeusministeriö on julkaissut ohjeen elatusavun laskemisesta (Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, julkaisu 2007:2). Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun ohjeellinen määrä lasketaan selvittämällä ensin, kuinka paljon lapsi tarvitsee kuukaudessa elämiseensä rahaa. Sen jälkeen selvitetään vanhempien elatuskyvyt ja verrataan niitä toisiinsa. Jos kummallekin esimerkiksi jää huomioon otettavien pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran rahaa, elatuskyvyt ovat yhtä suuret eli elatusvastuu jakautuu tasan (50 %/50 %).  Elatusavun määrä on etävanhemman laskennallinen prosenttiosuus lapsen elatuksen tarpeesta. Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 500 €/kk ja etävanhemman elatuskyky 30 %, elatusavun määräksi tulee 150 €/kk (500 € x 30 %).

Laskennallisesta elatusavusta tehdään tarvittaessa lopuksi ns. luonapitovähennys. Luonapitovähennys voidaan tehdä, jos lapsi on etävanhemman luona keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys tarkoittaa sitä, että elatusapua pienennetään taulukon mukainen euromäärä sillä perusteella, että tapaamisten aikana lapsen ruokakustannuksista vastaa etävanhempi eikä lähivanhempi.

Mikä on minimielatusapu?

Niin sanottua minimielatusapua ei ole. Elatusavun määrä lasketaan elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaan. Jos elatusvelvollisella ei ole lainkaan tuloja, voidaan elatussopimukseen elatusavun määräksi merkitä määräaikaisesti myös 0 euroa. Tällöin Kela maksaa lapsen lähivanhemmalle elatustuen elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn korvaukseksi eikä elatusvelvolliselta peritä takaisin Kelan maksamaa elatustukea. Lastenvalvoja tarkistaa tositteista elatusvelvollisen tulot ja hyväksyttävät menot.

"Minimielatusavusta" puhuttaessa usein viitataan Kelan maksamaan elatustukeen. Elatustuen määrä on tällä hetkellä (2020) 167,01 euroa/kk. Kela maksaa elatustuen vahvistetun elatussopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella, jos elatusvelvollinen laiminlyö hänelle vahvistetun elatusavun määrän tai jos elatusapu on vahvistettu elatustukea alhaisemmaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi.

Mitä teen, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua?

Elatusvelvollinen ei voi yksipuolisesti jättää vahvistettua elatusapua suorittamatta. Lähivanhempi voi toimittaa vahvistetun alkuperäisen elatussopimuksen Kelalle ja hakea elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella.

Milloin elatusapua voi muuttaa?

Elatusapua voi muuttaa, jos jommankumman vanhemman elatuskyvyssä tai lasten elatuksen tarpeessa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Asiaa tarkastellaan ensisijaisesti elatusapulaskelman lopputuloksesta käsin.  Elatusapusopimuksen muuttaminen on perusteltua, jos laskelman lopputuloksena saatava elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 %. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Miten elatusapua muutetaan?

Elatusapua voi muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Muutosta voi hakea käräjäoikeudelta, jos elatusvelvollinen ja lähivanhempi eivät pysty saamaan aikaan sopimusta. Myös käräjäoikeuden elatusaputuomiota voidaan joko kokonaan tai määräaikaisesti muuttaa lastenvalvojan vahvistamalla vanhempien yksimielisellä sopimuksella.

Mikä on elatusapu ja mikä on elatustuki?

Elatusapu on se kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi vanhempien välisen sopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella maksaa lapselle huolehtiakseen omalta osaltaan lapsen elatuksesta.

Elatustuki on Kelan kuukausittain lapselle maksama rahasumma, johon syntyy oikeus silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden henkilön adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Kuka päättää mihin elatusapua käytetään ja mitä sillä maksetaan?

Huoltaja eli elatusavun saaja.

Saako elatusavun maksaa lapselle?

Alaikäiselle lapselle ei, vaan elatusapu maksetaan huoltajalle. 18 vuotta täyttäneen lapsen elatukseen ja koulutuskustannuksiin tarkoitettu koulutusavustus maksetaan 18-vuotiaalle lapselle itselleen.

Onko elatusavulla ylärajaa?

Lapsen elatuksen tarve on yläraja.

Mitä tuloja ja menoja huomioidaan elatusapua määriteltäessä?

Elatuslaissa ei määritellä, mitä tuloja tai menoja elatusapua määriteltäessä otetaan huomioon, vaan laissa todetaan, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhemman elatuskyvyn määrittelyssä huomioidaan elatuslain mukaan vanhemman ikä, työkyky, mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä ja lakiin perustuva muu elatusvastuu. Edellä mainitun lainkohdan selventämiseksi oikeusministeriö on laatinut ohjeen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2). 

Ohjeen euromääräisiin summiin on tehty indeksikorotukset. Indeksikorotetuista summista löytyy tieto internetistä tai lastenvalvojalta kysymällä.  

Ohjeen mukaan elatusavun suuruutta laskettaessa huomioidaan lähtökohtaisesti kummankin vanhemman kaikki nettotulot kuukaudessa. Nettotuloista vähennetään kulutustilastoihin perustuva summa välttämättömiin yleisiin elinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, puhtaus, pienet terveydenhoitokulut, puhelin- ja tietokonekulut jne.). Lisäksi nettotuloista vähennetään vanhemman asumiskulut, erityiset säännölliset terveydenhoitokustannukset, työmatkakustannukset, opintolainan hoitokulut ja muu elatusvastuu. Muu elatusvastuu tarkoittaa vanhemman muita lapsia tai vanhemman elatuksen varassa olevaa aviopuolisoa/yhteistä lasta kotona hoitavaa avopuolisoa.

Mitä teen, jos emme pääse sopimukseen lapsen elatusavusta lastenvalvojan luona?

Jos lisäneuvottelutkaan eivät auta, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen lakimieheen. Tässä tilanteessa elatusavun määrä ja suorittamistapa on vahvistettava tuomioistuimessa. Pääsääntöisesti tuomioistuin vahvistaa elatusavun kanteen vireillepanosta lukien. Taannehtivasti elatusapu voidaan tuomioistuimessa määrätä enintään yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa, mutta taannehtivuuteen tulee olla erityisen painavia syitä. Jos sopimukseen elatusavusta ei päästä, lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan ei kannata viivytellä asian viemisessä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Elatusavussa on kysymys nimenomaan lapsen oikeudesta.

Myös elatusapua maksava vanhempi voi viedä elatusapuasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Olennaisten olosuhdemuutosten perusteella voimassa olevaa elatusapua voi olla perusteltua myös pienentää. Elatusapukanteen laatimiseen voi pyytää apua oikeusaputoimistosta tai yksityiseltä lakimieheltä.

Milloin voin saada elatustuen?

Elatustuen saamisedellytykset määritellään elatustukilaissa. Elatustuen myöntää Kela, josta saa myös yksityiskohtaista tietoa myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä. Elatuslain mukaan lapsella on oikeus elatustukeen silloin, kun 

• elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen
• elatusapua ei ole vahvistettu maksettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi
• elatusapu on vahvistettu maksettavaksi täysimääräistä elatustukea pienempänä elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi
• lapsi ei ole syntynyt avioliiton aikana eikä isyyttä ole lainvoimaisesti vahvistettu
• elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden tai äitiyden vahvistamisen kanssa tai
• adoptiovanhempi on yksin ottanut lapsen adoptiolapsekseen, eikä lapsi ole adoptiovanhemman puolison lapsi tai adoptiolapsi taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa adoptiovanhempi elää avioliitonomaisissa olosuhteissa. 

Mitä voin tehdä, jos en pysty maksamaan vahvistettua elatusapua lapselleni?

Jos kykenemättömyys elatusavun maksamiseen johtuu siitä, että elatusavun määrä on liian suuri nykyisiin tuloihisi verrattuna, voit varata toisen vanhemman kanssa yhdessä ajan lastenvalvojalle elatussopimuksen muuttamiseksi vastaamaan elatuskykyäsi. Elatusavun muuttamiselle on kaksi edellytystä eli se, että olosuhteet ovat elatusavun vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti ja se, että elatusavun muuttamista on pidettävä kohtuullisena. Ohjeen mukaan olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, jos muuttuneilla arvoilla laskettavan elatusavun määrä ylittää/alittaa vahvistetun elatusavun vähintään 15 %. Muutoksen olennaisuuteen kuuluu myös se, ettei se ole lyhytaikainen. Muutoksen olennaisuuden toteamisen jälkeen tehdään vielä lain edellyttämä kokonaisharkinta siitä, onko elatusavun muuttaminen kohtuullista.

Jos et pysty maksamaan vahvistettua elatusapua ja jätät sen maksamatta, lähivanhempi voi hakea laiminlyönnin perusteella Kelalta elatustuen (167,01 euroa/kk v. 2020). Tämän jälkeen et enää voi maksaa elatusapua lähivanhemmalle, vaan elatusapu maksetaan Kelalle. Kelan kanssa voi tehdä maksusuunnitelman. Jos tulosi ovat hyvin alhaiset sinusta riippumattomasta syystä (esim. työkyvyttömyys, työttömyys, opiskelu, vanhempainvapaa), voit olla oikeutettu saamaan Kelalta jälkikäteen vapautuksen kertyneestä elatusapuvelasta. Myös jos olet osittain työssä ja osittain työttömänä, saatat olla oikeutettu maksuvapautukseen, jos tulot jäävät alhaisiksi. Pelkät pienet tulot eivät oikeuta maksuvapautukseen.

Mikä on luonapitovähennys?

Luonapito tarkoittaa sitä, että lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan. Lasta luonaan pitävä vanhempi tosiasiallisesti vastaa lapsen välttämättömistä elinkustannuksista luonapitoaikana.

Luonapitovähennys huomioidaan elatusavun määrää laskettaessa, jos tapaava vanhempi pitää lasta luonaan vähintään 7 vuorokautta kuukaudessa. Luonapidon laajuutta arvioitaessa ratkaisevaa on keskimääräinen yöpyminen kuukautta kohden. Yöpymisten määrään lasketaan mukaan sekä säännölliset viikonloppu- ja arkitapaamiset että loma-aikoina toteutuvat pidemmät luonapitojaksot kalenterivuoden aikana. Näin saatu yhteismäärä jaetaan kahdellatoista. Oikeusministeriön ohjeessa on määritelty luonapitovähennyksen määrä, joka on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi on tapaavan vanhemman luona. 

Mikä on täydentävä elatustuki?

Täydentävä elatustuki on Kelan maksamaa etuutta lähivanhemmalle lapsen elatusta varten, jos elatusapulaskelman perusteella määritelty elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi alhaisempi kuin Kelan maksama täysi elatustuki (167,01 euroa/kk v. 2020).

Mikä on indeksikorotus?

Elatusapuja ja elatustukea korotetaan vuosittain elinkustannusten nousun seurauksena. Korotuksesta säädetään laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin. Korotuksen määrä lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan, ja korotus tulee voimaan vuoden alusta. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia elatussopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta. Vanhemmat voivat tarkistaa uuden elatusavun määrän esimerkiksi kotikuntansa lastenvalvojalta tai Kelalta. Halutessaan vanhemmat voivat kirjauttaa uuden elatusavun määrän elatussopimuksen indeksikorotusliitteeseen. Ilman kirjaustakin kaikki elatusavut nousevat indeksikorotuksen verran. Elatusvelvollisen tulee itse huolehtia siitä, että maksaa elatusavun oikean suuruisena. Huomioimatta jääneet indeksikorotukset ovat perimiskelpoisia samalla tavoin kuin muutkin laiminlyödyt elatusmaksut.

Täytyykö maksaa elatusapua, jos lapset ovat puolet kuukaudesta äidillä ja puolet isällä?

Mahdollisesti täytyy maksaa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta äidin luona ja puolet kuukaudesta isän luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä reilu ratkaisu.

Mitä elatusapu pitää sisällään?

Oikeusministeriön ohjeen mukaan lapsen elatuksen tarvetta laskettaessa pohjana ovat yleiset kustannukset, jotka määräytyvät lapsen iän mukaan. Yleisten kustannusten lisäksi lapsen elatuksen tarpeeseen lisätään lapsen erityisharrastemenot kuukaudessa, erityiset terveydenhoitokustannukset, päivähoitokulut, aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan kulut, lapsen koulutuskulut ja kohtuullinen vakuutusmaksun määrä.  

Lapsen yleiset kustannukset koostuvat jokapäiväiseen elämiseen kuuluvista ja suhteellisen samanlaisina eri tilanteissa pysyvistä menoista, joita on käytännössä kaikilla lapsilla.
 
Lapsen elatuksesta aiheutuvina yleisinä kustannuksina pidetään kustannuksia, jotka johtuvat

• ravinnosta
• vaatteista ja jalkineista
• henkilökohtaisesta hygieniasta
• puhelimesta ja tietokoneesta sekä puhelimen käytöstä ja muista tietoliikennekuluista
• taskurahasta
• tavanomaisesta virkistys- ja harrastustoiminnasta sekä sitä varten tarvittavista välineistä
• satunnaisista tai vähäisistä terveydenhoito- ja lääkekuluista
• satunnaisista tai vähäisistä koulutusmenoista
• lapsen osuudesta kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista
• matkoista
• muista näihin verrattavista seikoista

 

Mitä elatusvelvollinen saa vähentää maksettavasta elatusavusta?

Elatusvelvollinen ei saa yksipuolisesti vähentää maksettavaa elatusapua, vaan vähennyksen tulee olla joko vanhempien yksimielisesti keskenään sopima tai uudella lastenvalvojan luona vahvistetulla sopimuksella sovittu. Selkeintä on laatia asiasta uusi elatussopimus, johon vähennys sisältyy.

Mitä tarvitsen mukaan lastenvalvojan luokse elatusapuasiassa, jotta lastenvalvoja voi tehdä oikeusministeriön ohjeen mukaisen elatusapulaskelman?

• täytä ja tulosta varallisuusselvitys (word-tiedosto). Varallisuuselvityslomakkeita voimme toimittaa myös postitse tai sähköpostilla, ja niitä löytyy myös asiakasaulastamme.
• viimeisin verotuspäätös erittelyosineen
• viimeisin palkkatosite, joka sisältää tiedot myös kuluvan vuoden palkkatuloista ja edellisen vuoden palkkakertymästä
• tosite lomarahoista ja lakisääteisistä pidätyksistä, jos ne eivät käy ilmi viimeisimmästä palkkatositteesta
• selvitys elinkeinotoiminnan tuloista (tuloslaskelma ja tase sekä kirjanpidon tosite yksityisotoista)
• päätös ja maksuilmoitus sosiaalisista etuuksista (esim. työttömyyspäiväraha, Kelan etuudet, eläke, opintotuki)
• tositteet muista tuloista ja varallisuudesta (esim. kesämökit ja muut kiinteistöt, vuokratulot ja muut pääomatulot)
• tosite maksettavasta opintolainan lyhennyksestä ja korosta
• tositteet vakituisen asunnon asumiskustannuksista (vuokra, vesi, sähkö, vastike, asuntolainan lyhennys ja korko, kotivakuutus, lämmitys, kiinteistövero, jätemaksu, tontin vuokra, nuohous yms.)
• selvitys työmatkakuluista
• selvitys säännöllisistä terveydenhoitokuluista
• mahdollinen toimeentulotukipäätös
• tositteet lapsen harrastuskustannuksista ja päivähoitomaksuista

Mitä teen, jos elatusvelvollinen kuolee?

Ota yhteyttä Kelaan perhe-eläkehakemusten tekemiseksi, sillä elatusavun ja/tai elatustuen maksaminen loppuu elatusvelvollisen kuollessa.

Kenen pitää maksaa eron jälkeen elatusapua ja kenelle?

Se vanhempi, joka eron jälkeen ei enää asu samassa osoitteessa kuin lapsi, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu. Lapsen vuoroasumisesta sopineet vanhemmat voivat keskenään sopia, kumpi vanhempi maksaa elatusapua.

Pitääkö elatusavun maksamista jatkaa vielä 18 vuoden täyttämisen jälkeenkin?

Ei, elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivään. Eri asia on se, että elatuslain 3.2 §:n mukaan "vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta". Kummallakin vanhemmalla on tämä velvollisuus, "mikäli se harkitaan kohtuulliseksi". Tätä lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu niin, että ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vielä vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että myös koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Edellä mainittu kohtuullisuusedellytys tarkoittaa sitä, että vanhempaa ei voi velvoittaa osallistumaan nuoren menoihin, jos vanhemmalla ei taloudellisten olojensa perusteella ole siihen kykyä. Koulutusavustuksen laskemistavasta ei ole annettu ministeriötason ohjetta kuten elatusavun määrän laskemisesta. Koulutusavustukseksi voidaan sopia myös sama summa kuin aiemmin maksettu elatusapu, jos elatusavussa on menoiksi huomioitu koulutuskustannuksia. Koulutusmenot (kirjat yms.) huomioidaan nettomenoina eli menoista vähennetään nuoren saama opintotuki. Sopimuksen tekevät 18 vuotta täyttänyt nuori ja hänen vanhempansa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimus voidaan tehdä valmiiksi jo ennen 18-vuotispäivää, jolloin nuoren puolesta sopimuksen allekirjoittaa silloin hänen lähivanhempansa. Koulutusavustus maksetaan nuoren omalle tilille. Jos täysi-ikäinen nuori on avustuksen tarpeessa ja vanhempi tai toinen heistä ei elatuskyvystään huolimatta halua avustaa nuorta, nuori voi oikeusavustajan avulla viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
 

 

Mikä on yksinhuoltajuus?

Yksinhuoltaja on yksin vastuussa lapsen asioista ja tekee lasta koskevat päätökset (esim. koulu, päivähoito, terveydenhoito). Vain huoltaja saa tietoja lapsen asioista eri viranomaisilta.

Mitä yhteishuolto tarkoittaa?

Yhteishuollolla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta lapsen salassapidettäviä tietoja.

Lähivanhempi on muuttamassa ja meillä on yhteishuolto. Saako lähivanhempi muuttaa lapsen kanssa?

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että huoltajien tulee keskustella lapsen asioista ja päättää niistä yhdessä. Muutto saattaa olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus tulee neuvotella uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mahdollista on myös sopia lapsen muuttamisesta etävanhemman luokse, jos se on lapsen edun mukaista. Jos lapsella on vain yksi huoltaja, tämä päättää yksin lapsen asuinpaikan. Vanhempien tulee aina selvittää lapsen toiveet ja mielipide ennen päätösten tekemistä. 

Milloin vuoroasuminen on toimiva ratkaisu?

Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen vanhemmat asuvat erillään ja lapsi viettää vähintään 40 ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Vanhemmat voivat joko sopia nimenomaan vuoroasumisesta tai sopia, että lapsi asuu toisen vanhemman luona ja tapaa toista vanhempaa esimerkiksi vuoroviikoin. 

Vuoroasumista koskevien vaatimusten taustalla on usein ajatus vanhempien välisen tasa-arvon toteuttamisesta. Usein myös taloudelliset seikat vaikuttavat vaatimuksiin vuoroasumisesta. Vaikka lapsi haluaisi vuoroasumisjärjestelyä itsekin, hän ei välttämättä kykene hahmottamaan, mitä vuoroasuminen käytännössä tarkoittaa. Vuoroasumista koskevan päätöksen tulee aina perustua yksilölliseen harkintaan, jossa huomioidaan lapselle paras mahdollinen asumis- ja tapaamisratkaisu.

Asuinpaikan toistuva vaihtuminen edellyttää vanhemmilta kykyä saada käytännön järjestelyt toimimaan. Vanhemmilta vaaditaan hyvää suunnittelua ja kykyä ennakoida tulevia asumisjaksoja etukäteen. Vuoroasuminen on lapselle vaativa ratkaisu. Myös lapselta edellytetään kykyä suunnitella ja ennakoida tulevaa. Lisäksi häneltä edellytetään sopeutumiskykyä, sillä eri säännöt ja rutiinit vanhempien luona edellyttävät suurta joustavuutta lapselta. Parhaimmillaan vuoroasuminen on lapselle antoisaa, koska lapsi voi vanhempien eron jälkeen silti elää arkipäivää kummankin vanhemman kanssa. Yleisesti ottaen vuoroasumista ei pidetä suositeltavana pienen (alle 3-vuotiaan) lapsen kohdalla.

Tutkimusten mukaan vuoroasumisen on todettu toimivan parhaiten, jos vanhemmat ovat päätyneet asumisjärjestelyyn perusteena lapsen tarpeet, vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä, vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii, vanhemmat ottavat huomioon lapsen tarpeet ja suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona ja vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa. Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn sekä pystyy hahmottamaan ikänsä puolesta elämäänsä. Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti, koulu, harrastukset ja ystävät pysyvät samana riippumatta kumman vanhemman luona lapsi on.

Miten sovimme lasten tapaamisista?

Vanhemmat voivat sopia tapaamisista ja yhteydenpidosta suullisesti tai kirjallisesti. Kaikkien lasta koskevien sopimusten on oltava ennen kaikkea lapsen edun mukaisia. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä tapaamissopimuksen sisällöstä, he voivat varata ajan lastenvalvojalle sopimuksen vahvistamiseksi täytäntöönpanokelpoiseksi. Ellei yksimielisyyttä vielä ole, vanhemmat voivat hakea apua neuvotteluihinsa esim. perheneuvolasta, perheasiain neuvottelukeskuksesta tai lastenvalvojalta. Ellei yksimielisyyttä synny neuvottelujen jälkeenkään, tapaamisista päättää käräjäoikeus toisen vanhemman hakemuksesta. 

Kumpi vanhemmista vastaa tapaamiskuluista?

Lähtökohtaisesti vanhemmat vastaavat kuljetuksista ja matkakustannuksista yhdessä. Kuljetus- ja kuluvastuuta jaettaessa voidaan ottaa huomioon vanhempien kyky vastata kuljetuksista samoin kuin myös muut olosuhteet eli esimerkiksi se, mistä syystä lisäkustannukset ovat aiheutuneet. Jos tapaamiskulut ovat pitkän välimatkan vuoksi hyvin suuret, voidaan kustannukset huomioida elatusapulaskelmassa menona sille vanhemmalle, joka matkakustannuksista vastaa. Vähennyksenä huomioidaan oikeusministeriön ohjeen mukaan tapaamismatkojen kustannuksista kuukaudessa 124 euroa ylittävä osa ja enintään 124 e/kk/lapsi (2020).

Jos etävanhempi ei tapaa lasta, mitä voin tehdä?

Ei ole olemassa laillista keinoa, jolla etävanhemman voisi pakottaa tapaamaan lasta. Täytäntöönpanon hakeminen käräjäoikeudelta on mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa lähivanhempi ei noudata vahvistettua tapaamissopimusta. Jos etävanhempi ei tapaa lasta tai ei noudata tapaamissopimusta, on mahdollista varata aika molemmille vanhemmille lastenvalvojalle uuden, mahdollisesti toimivamman tapaamissopimuksen laatimiseksi.

Jos lähivanhempi ei noudata tapaamissopimusta tai -päätöstä, mitä voin tehdä?

Ota yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen lakimieheen. Tapaamissopimukselle voi hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanohakemuksen tekemiseen voit pyytää apua lakimieheltä.

Mitä voin tehdä, jos lapsen lähivanhempi ei anna tavata lastani?

Tapaamissopimusta tai -päätöstä tulee noudattaa. Mikäli tapaajavanhempi on päihteiden vaikutuksen alainen tai hän käyttäytyy uhkaavasti, ovat nämä perusteita tapaamisen epäämiseen. 

Tapaajavanhempi voi hakea käräjäoikeudelta tapaamissopimuksen/-päätöksen täytäntöönpanoa. Oikeus määrää yleensä ensin sovittelun. Sovittelija pyrkii edistämään vanhempien yhteistoimintaa. Sovittelija on yhteydessä vanhempiin ja keskustelee myös lapsen kanssa. Sovittelija antaa sovittelusta kertomuksen käräjäoikeudelle, ja sovittelijaa voidaan kuulla istunnossa. Käräjäoikeus hylkää täytäntöönpanohakemuksen, jos täytäntöönpano on olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi selvästi lapsen edun vastaista. Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön velvoittamalla lähivanhempi sallimaan tapaamiset. Lähivanhempi voidaan määrätä noudattamaan tapaamissopimusta sakon uhalla. 

Jos on todennäköistä, että tapaaminen muuten jää toteutumatta ja tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä, lapsi voidaan määrätä myös noudettavaksi. Täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa tapaamisia. Sama koskee myös alle 12-vuotiasta lasta, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta ei kuitenkaan oikeuskäytännön mukaan automaattisesti voida hylätä sillä perusteella, että lapsi on täyttänyt 12 vuotta, vaan merkityksellistä on myös se, onko lapsi voinut muodostaa riittävään tietoon ja itsenäiseen harkintaan perustuvan mielipiteen toisesta vanhemmasta ja tämän tapaamisesta.

Mitä ovat valvotut ja tuetut tapaamiset tai valvotut vaihdot?

Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun halutaan turvata lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisten sujuminen riskitilanteissa. Perheessä on voinut olla esimerkiksi väkivaltaa, lapsikaappausuhka tai lasta tapaavalla vanhemmalla voi olla päihdeongelma tai mielenterveysongelmia. Tapaamisessa tapaamispaikkaohjaaja seuraa lapsen ja vanhemman tapaamista koko tapaamisen ajan. Työntekijä on tapaamisen ajan jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin. Valvonnan tarkoitus on ehkäistä niitä uhkia, joiden takia tapaaminen on määritelty valvotuksi. Tapaamisiin tarvitaan maksusitoumus lapsen kotikunnan sosiaalipalveluista.

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisten sujumiseen tarvitaan tukea. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja seuraa tapaamisen kulkua. Tuetussa tapaamisessa valvonta ei ole yhtä intensiivistä kuin valvotussa tapaamisessa, vaan työntekijä on tarvittaessa saatavilla, mutta ei koko ajan samassa tilassa. Tapaamisiin tarvitaan maksusitoumus lapsen kotikunnan sosiaalipalveluista.

Valvottu vaihto tarkoittaa sitä, että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti.  Myös valvottuihin vaihtoihin tarvitaan maksusitoumus lapsen kotikunnan sosiaalipalveluista.

Valvotut ja tuetut tapaamiset ja valvotut vaihdot edellyttävät aina lapsen edun kannalta perusteltua syytä. Koska kyse on varsin voimakkaasta puuttumisesta lapsen ja vanhemman väliseen perhe-elämään, tapaamisen toteuttaminen valvottuna on viimesijaisin järjestely. Jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot riittävät turvaamaan lapsen edun toteutumisen, tulee käyttää niitä vaihtoehtoja. Tapaamisten turvaamisesta edellä mainituilla vaihtoehdoilla voidaan sopia sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai niistä voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä.

Milloin tehdään olosuhdeselvitys ja miten se tehdään?

 

Kun vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, he voivat hakea asiaan päätöstä käräjäoikeudesta. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksen teon tueksi niin sanotun olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta.

Oulussa olosuhdeselvityksen tekevät perheoikeudellisten palveluiden sosiaalityöntekijät parityönä. Selvitystyön aikana sosiaalityöntekijät työskentelevät kaikkien perheenjäsenten kanssa, tekevät kotikäyntejä sekä ovat tarvittaessa yhteistyössä muiden perheen asioissa mukana olevien viranomaistahojen kanssa. Neuvottelujen ja tapaamisten perusteella sosiaalityöntekijät laativat kirjallisen selvityksen tuomioistuimelle. Jos vanhemmat pääsevät yksimieliseen sopimukseen lapsen asioista selvitystyön aikana, selvitystyöskentely päättyy ja sopimusehdotus lähetetään oikeuteen vahvistettavaksi. 

 

Mikä on oheishuoltaja?

Oheishuoltaja on lapselle läheinen aikuinen henkilö, joka on suostumuksensa perusteella joko lastenvalvojan vahvistaman vanhempien sopimuksen kautta tai käräjäoikeuden päätöksellä määrätty toimimaan lapsen huoltajana hänen varsinaisten huoltajiensa lisäksi. Oheishuoltajalla on huoltajan oikeudet, mutta ei ole elatusvelvollisuutta lapseen. Erittäin painavasta syystä käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä lapselle myös sijaishuoltajan eli huoltajan tehtäviä hoitaa vanhemman sijasta sijaishuoltaja.