Avoinna


Ti–su 10–17
Suljettu 16.1.–2.2.

 

Liput

6€ / 4€ Lue lisää

 

 

Yhteystiedot

Kasarmintie 9,Oulu, Finland
p. 044 703 7471

 

 

Tapahtumat

 

Su 23.4. klo 14
Näyttelyesittely, amanuenssi Elina Vieru

La 29.4. klo 14
Oppilaskonsertti

30.4. Vappuaatto taidemuseolla
klo 15–17 Happy hours, liput 3 €
klo 15–15.50 OK:KO-jazzkvartetti

 

 

 

 

Tulevat näyttelyt 2017

   
   

 

.

    
  Jäälinoja Jussi, Punahilkka, 1988
   

26.3.–30.7. (avoinna viikonloppuisin)

Jussi Jäälinoja

Kaunis turhuus 1969–2016

 

Oulun taidemuseo esittelee 80 vuotta täyttävän Jussi Jäälinojan tuotantoa viiden vuosikymmenen ajalta.

Oululaistaiteilija Jussi Jäälinojan (s. 1937 Yli-Ii) kokonaistuotanto on erittäin laaja. Se sisältää piirustuksia, maisemamaalauksia, henkilö- ja muotokuvia, veistoksia, pienoismalleja ja installaatioita. Toistuvia aiheita maisemien ja kaupunkikuvien lisäksi ovat lukuisat naismuotokuvat. Taidehistoriallisesti tyylit vaihtuvat 1960-luvun modernismista surrealismiin ja naivismiin. Pelto- ja jokimaisemat saavat vuosien varrella myös ekspressionistisia sävyjä.

Kriitikko Heikki Kastemaa onkin kutsunut Jäälinojaa visionääriksi. ”Hän rakentaa pieniä ja suuria ympäristöjä, visioita olemiseensa ja elämäänsä. Hänen taiteellaan tuntuu usein olevan pyrkimys rooliin, joka on yksittäistä teosta suurempi, osa kokonaisuutta. Se tavoittelee kokonaisteosta, kokonaisvaltaista ja ympäristöön sijoittuvaa asemaa.”

Näyttely on taidemuseon 1. kerroksen Satula-tilassa.

 

Fanny Churberg, Kaski,
maisema Uudeltamaalta (1872).

 Kansallisgalleria/Ateneumin
taidemuseo, Ahlströmin kokoelma.
Kuva Kansallisgalleria/Yehia Eweis
 

13.5.–17.9.

Suomen taiteen tarina

Ateneumin kiertävä kokoelma

Avajaiset 12.5. klo 17–19


Suomen taiteen tarina johdattaa kävijän läpi Suomen taiteen kehityskulun 1800-luvun alusta 1960-luvulle. Liki 90 teoksen kokonaisuudessa on klassikoiksi nousseita, omana aikanaan kohauttaneita teoksia, mutta myös harvinaisempia poimintoja nimekkäiltä taidemaalareilta ja kuvanveistäjiltä. Upea kiertonäyttely esittelee muun muassa Wäinö Aaltosen, Fanny Churbergin, Albert Edelfeltin, Magnus Enckellin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Järnefeltin, Anitra Lucanderin, Vilho Lammen, Tyko Sallisen ja Maria Wiikin teoksia. Ateneumin taidemuseon/Kansallisgallerian tuottama näyttely kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoon.

Näyttely on taidemuseon 2. kerroksessa.
 

 
     Hugo Simberg, Talonpoika ja kuolema taivaan portilla, 1902,
viiva- ja akvatintasyövytys,
Ismo ja Mervi Sirénin taidekokoelma.
Kuva Mika Friman

Suomalainen elegia

Hugo Simbergin grafiikkaa

Ismo ja Mervi Sirénin taidekokoelmasta

13.5.–17.9.


Rakastetun taidemaalarin Hugo Simbergin (1873—1917) graafinen tuotanto on jäänyt melko tuntemattomaksi, vaikka häntä pidetään yhtenä kotimaisen taidegrafiikan uranuurtajana. Akseli Gallen-Kallelan myötävaikutuksella grafiikkaan tutustunut Simberg teki pääosin etsauksia eli viivasyövytyksiä. Laajaan graafiseen tuotantoon kuuluu muoto- ja henkilökuvia, maisemia ja taiteilijalle tyypillisiä kuolema- ja piruaiheita.

Oululaiset Ismo ja Mervi Sirén ovat keränneet taidegrafiikkaa yli 25 vuotta. Kokoelmassa on reilut parikymmentä Simbergiä mukaan lukien ensimmäinen graafinen teos ”Suomalainen elegia” (1895—96) ja viimeinen ”Kaskisavua” (1917). Ismo Sirén kertoo: ”Otan usein suurennuslasin käteeni ja tutkailen jotakin teosta tarkemmin ja hämmästelen vedoksen käsittämättömän hienoja yksityiskohtia.” Kokoelman Simbergit ovat ns. jälkivedoksia, joita on teetetty hyvin rajallinen määrä taiteilijan perikunnan toimesta. Ateneumin taidemuseon mukaan monista Simbergin teoksista on olemassa vain jälkivedoksia.

Näyttelyssä on mukana myös Simbergin grafiikkaa Oulun taidemuseon kokoelmasta.

Näyttely on 1. kerroksen Kaari-tilassa.

 

 
      Ilkka Halso, Kitka River 2004,
kromogeeninen digitaalivedos,
Oulun taidemuseon
kokoelma
.
Kuva Mika Friman
   

20.5.–12.11.
Liitos
Luonto uudessa tarkastelussa
Avajaiset 19.5. klo 17–19

 

Suomen Biotaiteen Seura ry:n ja Oulun taidemuseon tuottama kansainvälinen nykytaidenäyttely tarkentaa katseen ihmisen luontosuhteeseen ja muuttuvaan ympäristöön. Kanadalaisen kuraattorin Nina Czegledy ja Suomen Biotaiteen Seuran kokoamassa katselmuksessa teemaan liittyviä ideoita lähestytään tieteidenvälisesti ja poikkitaiteellisesti. Näyttelyn oheistapahtumat, työpajat, esitelmät ja keskustelut tarjoavat monipuolisesti tekemistä ja pohdittavaa.

Näyttelyssä on teoksia seuraavilta tekijöiltä: Lauri Anttila (FIN), Risto-Pekka Blom (FIN), Alexandra Daisy Ginsberg (GBR) & Sacha Pohflepp (GER), Antye Greie  (GER), Ilkka Halso (FIN), Kalle Hamm (FIN), Pekka & Teija Isorättyä  (FIN), Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen (FIN), Antero Kare (FIN), Olga Kisseleva (RUS), Carolin Koss (FIN/GER), Mia Mäkelä (FIN), Agnes Meyer Brandis (GER), Tuula Närhinen (FIN), Kira O'Reilly (IRE), Anu Osva (FIN), Johanna Rotko (FIN), Tibor Szemzo (HUN), Leena ja Oula Valkeapää (FIN), Jana Winderen (N).

Näyttely on taidemuseon 1. kerroksessa.

   
   
    
  Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat
   


2.12.2017–6.1.2019

Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa
Avajaiset 1.12. klo 17–19


Mikä sai alkunsa vuonna 1979 Oulussa? Kuka oli sotkamolainen Toivo Ruokko, sähköteekkari josta tuli hetkeksi maailman juhlituin teknologiaguru ja yritysjohtaja? Kuinka Ruokon kehittämä Raakku-mittari aiheutti Berliinin muurin murtumisen vuonna 1989? Entä miksi Raakku-yhtiön tuotantolaitos paloi Haukiputaalla vuonna 1998? Tekikö Toivo Ruokko Suomen yrityshistorian karuimman konkurssin, vai mitä Toivolle tapahtui ?

Oulun teknologiabuumi oli kuumimmillaan parikymmentä vuotta sitten. Pohjoinen teollisuuskaupunki oli muuntunut 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa yhdeksi Suomen tärkeimmistä informaatioteknologian keskuksista. Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttely kertoo tästä kiihkeästä aikakaudesta faktaa ja fiktiota yhdistäen. Kuvitteellisen Toivo Ruokon tarinan rinnalla kuljetetaan faktatietoa Oulun seudun informaatio- ja kommunikaatioteknologian historiasta. Vahvasti visuaalista näyttelyä elävöittävät tiedekeskuksista tutut hands on -toimintapisteet ja mielenkiintoiset esine- ja taideteosvalinnat Pohjois-Pohjanmaan museon ja Oulun taidemuseon kokoelmista. Toivo Ruokon ja Raakku-mittareiden uskomattoman tarinan on luonut kirjailija Antti Leikas, joka itse on työskennellyt oululaisissa IT-yrityksissä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa lavastaja Kalle Nurminen Oulun kaupunginteatterista. Museo- ja tiedekeskus Luupin tuottama näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyä on tukenut Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hanke ja Oulun kaupunki, ja se on Luupin ensimmäinen yhteinen sisältötuotantoprojekti.

Näyttely on taidemuseon 2. kerroksessa.

 

 

2.12.2017–7.1.2018

Comics Effects

Avajaiset 1.12. klo 17–19


Sarjakuva- ja kuvitustaide ovat päivittäin läsnä jokaisen suomalaisen elämässä, mutta sarjakuva on myös oma taidemuotonsa, jolla on ollut ja on vaikutusta kuvataiteeseen ja taiteen tekijöihin. Oulun sarjakuvakeskuksen tuottamassa moni-ilmeisessä kokonaisuudessa nähdään mm. Veikko ”Joonas” Savolaisen, JP Ahosen, Kaisa Lekan ja Harri Filpan näyttelyt sekä sivu sarjakuvaa jokaisesta Suomen historian vuodesta sadan sarjakuvatekijän toteuttamana. Osa näyttelyistä linkittyy kuudenteen Oulun Sarjakuvafestivaaliin, joka järjestetään 1.–3.12.2017. Comics Effects on toteutettu yhteistyössä Museo- ja tiedekeskus Luupin, Sarjakuvantekijät ry:n, Sarjakuvamuseo ry:n ja Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n kanssa.

Näyttelyt ovat taidemuseon 1. kerroksessa.