Puheterapia

Puheterapian tarkoituksena on puheen, kielen ja äänen häiriöiden ennaltaehkäiseminen, tutkiminen ja kuntouttaminen. Puheterapeutti ohjaa myös syömiseen ja kuolaamiseen liittyvissä pulmissa.
 

Miten puheterapiaan pääsee?

Puheterapeutin tutkimuksiin tullaan yleensä lastenneuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä joko puhelimitse tai kirjeitse.  Asiakkaat voivat ottaa myös suoraan yhteyttä puheterapeuttiin.
Puheterapiapalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Puheterapeuttien yhteystiedot

Puheterapiapalvelut sijaitsevat Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa, Haukiputaan terveysasemalla, Kiimingin hyvinvointikeskuksessa, Oulunsalon terveysasemalla ja Ylikiimingin hyvinvointipisteessä. 

Puhelinajat ovat tiistaisin ja torstaisin klo 12–13.

Vastaava puheterapeutti p. 044 703 6625

Kontinkankaan hyvinvointikeskus
Kajaanintie 46 A, 2. krs

Kaakkuri, Oulunlahti ja Metsokangas p. 044 703 5842
Kaijonharjun neuvolan alue p. 044 703 5835
Kontinkangas p. 044 703 5844 ja 044 703 5839
Myllyoja ja Jääli p. 044 703 5829
Rajakylä p. 044 703 6625
Tuira ja Koskela p. 044 703 5830


Haukiputaan hyvinvointikeskus
Simppulantie 15

p. 050 566 5913
p. 050 566 6719
p. 050 346 2384

Kiimingin hyvinvointikeskus (Kiiminki ja Yli-Ii)
Terveystie 3
p. 044 703 5838
p. 044 499 3170

Oulunsalon terveyskeskus
Kauppiaantie 10
p. 050 316 9115

Ylikiimingin hyvinvointipiste
Vesaisenlinnantie 2
p. 044 703 5838


Aikuisten puheterapiaan tarvitaan lääkärin lähete. Aikuisasiakkaat ovat joko sairaalan vuodeosastojen potilaita tai muita puheterapiapalveluja tarvitsevia aikuisasiakkaita. 

Oulun kaupunginsairaala
Kiviharjuntie 5 C, 2. krs
p. 044 703 6634
p. 044 703 6635
p. 040 184 3950

Haukiputaan hyvinvointikeskus
Simppulantie 15
p. 050 566 5913
p. 050 566 6719
p. 050 346 2384

Kiimingin hyvinvointikeskus
Terveystie 3, Kiiminki
p. 044 703 5838
p. 044 499 3170

Oulunsalon terveyskeskus
Kauppiaantie 10
p. 050 316 9115

Ylikiimingin hyvinvointipiste
Vesaisenlinnantie 2
p. 044 703 5838

Puheterapiaan hakeutumisen syyt

Äännevirheet ovat lievimpiä ja tunnetuimpia puheen häiriöitä. Yksittäisiä äännevirheitä hoidetaan rajoitetusti joko yksilö- tai ryhmäohjauksessa.

Viivästyneestä kielellisestä kehityksestä on kyse, jos lapsi ei puhu yksittäisiä sanoja 2-vuotiaana tai lauseita 3-vuotiaana. Lapsella saattaa olla myös vaikeuksia ymmärtää kuulemaansa puhetta.

Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) tarkoittaa lapsen kielenkehityksen erityisvaikeutta, mikä ilmenee puheilmaisun ja/tai puheen ymmärtämisen alueella.

Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö. Toisinaan puhetta opetteleva lapsi voi takerrella puheessaan ja toistella sanoja. Jos lapsen puhe jatkuu sujumattomana pidempään, käynti puheterapeutilla on tarpeen.

Kuulovamma aiheuttaa lapselle vaikeusasteen mukaan äännevirheitä, puheen kehityksen viivästymistä tai vaikea-asteisena estää koko puhutun kielen kehittymisen. Kuulovammaisten kieli on viittomakieli.

CP-vammaisen ihmisen puheenkehitys viivästyy tai vaikeutuu puhetta estävän motorisen häiriön vuoksi.

Kehitysvammaisten ihmisten puheen ja kielen vaikeudet ovat yhteydessä henkilön kokonaiskehityksen tasoon. Lisäksi henkilöllä saattaa olla muita erityisvaikeuksia.

Autistisella lapsella on ongelmia vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiotaidoissa.

Suulakihalkioisen lapsen hoidossa puheterapia on osa kokonaishoitoa.

Afasia on aivojen hermokudoksen vaurioitumisesta johtuva kielellinen häiriö, joka voi liittyä kielelliseen ajatteluun, puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Myös laskeminen ja kellonaikojen ilmaiseminen/ymmärtäminen voivat häiriintyä.

Dysartriasta on kyse silloin, kun puhe on epäselvää puhumiseen tarvittavien lihasten koordinointivaikeuksien vuoksi. Dysartrisen henkilön kielikyky on muuten säilynyt (ymmärtää puhetta, sanat löytyvät), mutta puhe on epäselvää.

Dysfagia tarkoittaa nielemishäiriötä, minkä vuoksi ruuan pureskelu, ruokapalan kuljetus suussa ja nielemisen aloittaminen voivat vaikeutua. Ruoka saattaa myös kulkeutua ns. väärään kurkkuun ja ruokaillessa yskittää.

Äänihäiriö on kyseessä, kun ääni ei kestä, on liian hiljainen, käheä tai sen sävy on häiritsevä. Äänihäiriöiden syntyyn voivat vaikuttaa sekä yksilölliset että työperäiset tekijät.

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta pyritään ennaltaehkäisemään puheterapeuttisin keinoin.
Korvaavia kommunikointimenetelmiä tarvitaan, kun kommunikaatio ei toimi puheen avulla. Näitä ovat mm. viittomat, kuvasymbolijärjestelmät sekä tekniset apuvälineet. Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus on osa puheterapiaa. Tämä tukee edistymistä ja kuntoutumista.

Hyödyllisiä linkkejä

Aivoliitto ry
Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriöön sairastaneita sekä niitä lapsia ja nuoria, joilla on kielellinen erityisvaikeus.
Papunet.net
Sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä.
Suomen änkyttäjien yhdistys ry
Yhdistys edistää änkyttäjien keskinäistä yhteydenpitoa, helpottaa änkyttävien ihmisten elämää ja toimii heidän edunvalvojanaan.
 

  • Palveluesimies Leena Aho
    p. 044 703 6581
    Kuntoutussuunnittelijat
    p. 044 703 6612, lapset ja nuoret, sekä työikäiset
    p. 044 703 6619, ikääntyneet
    p. 044 703 6584, veteraanit ja ikääntyneet
Tiedot esitetään hCard-muodossa.