Välimaalla toteutettiin CircVol-hankkeen puitteissa pilottikokeiluja. Alueen hulevesien puhdistusta pilotoidaan vesiensuojelurakenteessa ja suljetun kaatopaikan alueella testataan kierrätysmateriaaleja kasvatusalustaksi nonfood-kasveille eli syötäväksi kelpaamattomille kasveille. Lisäksi Oulun alueella testattiin biometaanin liikennekäyttöä ja hyperspektrikuvantamista haitta-aineiden tunnistamisessa.

 

Tutustu pilotteihin:

- Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteissa – rakenteen pilotointi Välimaalla - siirry

- Hyperspektrikuvaaminen maamassojen ja haitta-aineiden tunnistamisessa - siirry

- Biometaanin liikenne- ja energiakäytön edistäminen – Case Välimaa - siirry

- Nonfood-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa – kasvatuskokeilut Välimaalla - siirry

 

 

Pilotti:

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteissa – rakenteen pilotointi Välimaalla

Välimaan kiertotalousalue tarjoaa alustan innovatiivisen vesiensuojelurakenteen pilotointiin. Alueelle rakentuvan toiminnan jätevedet ohjautuvat viemäröinnin kautta puhdistamolle, jonne hulevesiä ei ole mahdollista johtaa. Hulevesien puhdistukseen on kehitteillä teollisuuden sivuvirtojen avulla uusia materiaaleja ja ratkaisuja.

Välimaan hulevesien laatua parantavassa pilotissa suunniteltiin ja rakennettiin mm. hulevesien ravinnepitoisuutta leikkaava vesiensuojelurakenne. Rakenteessa hyödynnetään puuhaketta ja biohiiltä suodatinosassa ja sen toimivuutta ja ravinteiden poistokykyä seurataan vesinäytteiden avulla. Välimaan valumavesien laatua seurattiin CircVol-hankkeessa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä vesianalyysein. Analyysivalikoiman suunnittelussa hyödynnettiin muilta kiertotalousalueilta koottuja tietoja. Oulun ammattikorkeakoululla on ollut alueella vuosina 2019-2020 jatkuvatoiminen mittausasema, joka lähetti reaaliaikaista tulosta veden laadusta. Asema oli toiminnassa sulan veden aikana. Valmiin rakenteen tarkkailussa noudatetaan konsultin laatimaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailua suorittivat vuosina 2019-2020 CircVol-hankkeen osatoteuttajat Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Tutustu tarkkailun tuloksiin ja pilotin materiaaleihin Tietopankki-välilehdellä.

Mitä on biohiili?

Biohiili on materiaali, jota tuotetaan biomassasta pyrolyysissä. Yksinkertaistettuna pyrolyysi on prosessi, jossa materiaalia kuumennetaan muutamien satojen asteiden lämpötilassa. Biohiiltä voi tuottaa eri materiaaleista ja eri lämpötiloissa, mikä vaikuttaa syntyvän hiilen ominaisuuksiin. Erilaisia biohiiliä voidaan käyttää eri tarkoituksiin mm. maanparannukseen kasvualustoissa ja veden suodattamiseen. Aikaisemmin biohiiltä on käytetty hulevesien puhdistamiseen mm. Tukholmassa, Espoossa ja Tampereella. Vedenpuhdistukseen käytettävän biohiilen on tarkoitus puhdistaa materiaalin läpi virtaavasta vedestä esimerkiksi ravinteita ja metalleja. Biohiilen puhdistuskyky vesiensuojelurakenteessa riippuu pitkälti biohiilen ominaisuuksista. Välimaan kiertotalousalueen vesiensuojelurakenteen biohiili on tehty suomalaisesta koivusta noin 400-450 asteen lämpötilassa. 

Pilotin vaiheet 2019-2020

Vesiensuojelurakenteen kehittäminen aloitettiin vuoden 2019 kick-off tilaisuuksilla, joissa kuultiin erilaisista ratkaisuista hulevesien laadun parantamiseen liittyen. Kick-off tilaisuuden materiaalit löydät Tietopankki-välilehdeltä. Rakenteen suunnittelun toteutti kilpailutettu konsulttitoimisto, joka valitsi suodatusmateriaaleiksi biohiilen ja puuhakkeen. Pilotissa hyödynnetään Välimaan alueelta raivatuista puista tehtyä puuhaketta. Tutustu materiaalinvalintaan ja avaa dokumentti.

Kiertotalousalueen toimijat vastaavat oman alueensa hulevesien käsittelystä, mutta rakenne jatkokäsittelee vesiä koeluontoisesti ja voi vähentää vedestä esimerkiksi fosforia, kokonaistyppeä, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Rakentamisurakan toteutti Maarakennus Ville Niemelä Oy.

Vesiensuojelurakenteen allas rakentamisvaiheessa vuonna 2020 maaliskuun lopussa.

Kaivettuun altaaseen rakennettiin suodatinosa paikan päällä haketetusta puuhakkeesta.

Vesinäytteitä otetaan tarkkailukaivoista ja mittakaivosta, jossa ovat myös jatkuvatoimiset anturit.

Valmis rakenne toukokuussa vuonna 2020.

Hyöty yrityksille

Pilotti tuottaa arvokasta tutkimustietoa rakenteen ja sen suodatusmateriaalien toiminnasta ja käytöstä. Tiedoista voi olla hyötyä muun muassa yrityksille ja asiantuntijoille, jotka suunnittelevat uudenlaisien, innovatiivisten ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävien vesiensuojelurakenteiden käyttöä hulevesien suodattamisessa. Pilotti lisää etenkin biohiilialan tutkimustietoa. Tulevaisuudessa rakenne voi toimia kokeilualustana myös muille materiaaleille. 

Pilotissa olivat mukana CircVol-toimijoista Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu ja happamiin sulfaattimaihin liittyen Geologian tutkimuskeskus eli GTK. Lue happamista sulfaattimaista GTK:n työraportti. Lisätietoja löydät CircVol-hankkeen nettisivuilta ja Välimaan Tietopankista.

 

Pilotti:

Hyperspektrikuvaaminen maamassojen ja haitta-aineiden tunnistamisessa

Suomessa pilaantuneita maamassoja kaivetaan esille alueilta, jotka ovat aiemmin toimineet mm. polttonesteiden jakelu- tai varastointiasemina, moottoriajoneuvojen huolto- tai korjauspaikkoina tai teollisuuden käytössä. Tyypillisesti näissä maamassoissa on haitta-aineina raskasmetalleja, öljyjä, PAH- tai BTEX-yhdisteitä. Pilotissa selvitettiin hyperspektrikuvaustekniikan käyttömahdollisuuksia erityisesti haitta-aineiden tunnistamiseen. Hyperspektreihin perustuvia mittalaiteita testattiin tunnistamisessa laboratorio- ja maasto-olosuhteissa. Menetelmää kokeiltiin yhdessä muiden analyysimenetelmien kanssa, jotta saadaan lisää tietoa tunnistamisen luotettavuudesta.

Haitta-aineiden tunnistamista testattiin laboratorio-olosuhteissa keväällä 2019.

Monipuolinen pilotti

Pilotissa oli mukana yrityksiä, joilla on hyperspektrikuvaukseen perustuvia tuotteita tai palveluja ja yrityksiä, jotka halusivat kehittää toimintaansa suurivolyymisten maamassojen laadun seurantaan. CircVol-toimijoitakin oli mukana monta: Oulun ammattikorkeakoulu, GTK, Suomen ympäristökeskus ja Oulun kaupunki. Pilottiin liittyi myös maamassojen tilavuuksien mittaaminen dronea hyödyntäen.

Pilotin tuloksia esiteltiin 7.12.2020 webinaarissa, jonka materiaalit löytyvät Tietopankki-välilehdeltä.

Ota yhteyttä: Virpi Käyhkö virpi.kayhko@oamk.fi

Näytteitä otettiin maastosta Oulun Hietasaaressa 12.9.2019.

 

Pilotti:

Biometaanin liikenne- ja energiakäytön edistäminen – Case Välimaa

Teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteiden ja -lietteiden käsittely keskitetysti biokaasulaitoksissa lisääntyy jatkuvasti. Biokaasulaitokset tuottavat biokaasua, jota voidaan puhdistaa liikenne- ja energiakäyttöön soveltuvaksi biometaaniksi. Biometaanilla toimivien ajoneuvojen ja voimalaitosten hankintaan ja käyttöön liittyvistä tekniikoista, taloudellisuudesta sekä vaikutuksista päästöihin laadittiin pilotissa selvitys ja käsikirja.

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennettiin testausympäristö, jossa selvitettiin biometaanin käytön vaikutuksia moottoritekniikkaan ja -ohjaukseen sekä päästöihin.  Kokeellisen testauksen avulla kerättiin tietotaitoa ja osaamista monipolttoainekäyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä.

Biometaanin analysointiyksikkö ja biometaanimoottori.

Yritykset mukana

Pilotissa oli mukana yrityksiä, jotka tuottavat puhdistettua biometaania tai joilla on tuotteita tai palveluita biometaanin käyttöön liikenteessä tai energiantuotannossa. CircVol-hankkeen tilaisuus Biokaasu ajoneivoissa, teollisuuden prosesseissa ja energiakäytössä kokosi paljon kuulijoita ja kiinnostavia puhujia Ouluun 17.10.2019.  Tilaisuudessa esiteltiin myös vuonna 2019 käynnistyneitä testausympäristön koeajoja biometaanilla.

Pilotissa olivat mukana CircVol-toimijoista Oulun ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. Vuonna 2020 valmistuivat selvitys biometaanin käytön edistämiseksi ja Biokaasua! -käsikirja. Kaikki materiaalit löytyvät Tietopankki-välilehdeltä.

Ota yhteyttä: Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

 

Pilotti:

Nonfood-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa – kasvatuskoe Välimaalla ja niityt Oulussa

Välimaan kiertotalousalueella sijaitsevalla entisellä kaatopaikka-alueella toteutettiin nonfood-kasvien kasvatuskokeilu erilaisia kierrätysmateriaaleja kasvualustassa hyödyntäen. Kokeilussa selvitettiin metsäteollisuuden sivuvirran, infrarakentamisen yhteydessä syntyvän maamassan, rakeistetun tuhkan ja biokaasulaitoksen mädätteen käyttöä seoksena kasvatusalustassa. Kokeilun avulla saadaan tietoa myös valittujen nonfood-kasvien soveltuvuuteen maisemoinnissa. Pilotissa tehtävien kasvatuskokeilujen tuloksia on mahdollista hyödyntää erilaisissa maisemointikohteissa ja biomassaa tuottavien kasvustojen perustamisessa mm. käytöstä poistuneille kaatopaikka-alueille. Vuonna 2020 kokeilua laajennettiin kahteen muuhun kohteeseen Oulussa.

Pilotin vaiheet 2019-2020

Ensimmäinen kasvatuskokeilu aloitettiin touko-kesäkuussa 2019 ja sitä seurattiin hankkeen toiminnan ajan. Pöllyyttämö eli Välimaan kasvatuskoe perustettiin eristämällä ensin olemassaoleva kasvillisuus rajatulta alueelta opa-sakan avulla. Opasakan eli kuitusaven päälle levitettiin maa-aineksia, jotka lannoitettiin tuhkalla. Toinen puoli alueesta lannoitettiin myös mädäteellä. Alueelle kylvettiin koeruutuihin kukkaniittyseosta, niittyseosta ja energiapajuja. Kasvatuskoealue nimettiin Pöllyyttämöksi, sillä kukkaniittyseos houkutteli paikalle pölyttäjiä. 

Vuonna 2020 kylvettiin kukkaniittysiemeniä myös Kiiminkiin ja Kaakkuriin. Tutustu lisää näihin kohteisiin ja koko pilottiin tästä videosta. Kasvatuskokeiden tulokset koottiin myös raportiin, joka löytyy Tietopankki-välilehdeltä.

Pajupistokkaat istutettiin Välimaalle kesäkuussa 2019.

Välimaan Pöllyyttämö 9.6.2020.

Välimaan Pöllyyttämö loppukesästä vuonna 2020.

Pilotti sai kunniaa

Vuonna 2020 pilotti sai Vuoden maisemateko 2020 -kilpailussa kunniakirjan, sillä teemana oli Niityn lumo eli niityillä luonnon monimuotoisuutta edistävä teko. Pilotissa olivat mukana CircVol-toimijoista Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. 

Pilotin toivotaan lisäävän ja hyödyttävän maanparannuskäyttöön soveltuvien sivuvirtojen käyttöä, erilaisia niihin perustuvia palveluja ja tuotteita maisemointiin, nonfood-kasveihin, biomassan tuotantoon tai käyttöön.

Ota yhteyttä: Paula Syri, paula.syri@oamk.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi