CircVol-logo ja rahoittajan vaatimat logot (6Aika, EU, Uudenmaan liitto). 

Pilotit

Välimaalla toteutetaan CircVol-hankkeen puitteissa pilottikokeiluja. Alueen hulevesien puhdistusta pilotoidaan vesiensuojelurakenteessa ja suljetun kaatopaikan alueella testataan kierrätysmateriaaleja kasvatusalustaksi nonfood-kasveille eli syötäväksi kelpaamattomille kasveille. Lisäksi Oulun alueella pilotoidaan biometaanin liikennekäyttöä ja hyperspektrikuvantamista haitta-aineiden tunnistamisessa.

 

Tutustu pilotteihin:

- Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteissa – rakenteen pilotointi Välimaalla - siirry

- Hyperspektrikuvaaminen maamassojen ja haitta-aineiden tunnistamisessa - siirry

- Biometaanin liikenne- ja energiakäytön edistäminen – Case Välimaa - siirry

- Nonfood-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa – kasvatuskokeilut Välimaalla - siirry

 

 

Pilotti:

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteissa – rakenteen pilotointi Välimaalla

Vesiensuojelurakenne

Välimaan kiertotalousalue tarjoaa alustan innovatiivisen vesiensuojelurakenteen pilotointiin. Alueelle rakentuvan toiminnan jätevedet ohjautuvat viemäröinnin kautta puhdistamolle, jonne hulevesiä ei ole mahdollista johtaa. Hulevesien puhdistukseen on kehitteillä teollisuuden sivuvirtojen avulla uusia materiaaleja ja ratkaisuja.

Välimaan hulevesien laatua parantavassa pilotissa suunnitellaan ja rakennetaan mm. hulevesien ravinnepitoisuutta leikkaava vesiensuojelurakenne. Rakenteessa hyödynnetään puuhaketta ja biohiiltä suodatinosassa ja sen toimivuutta ja ravinteiden poistokykyä seurataan vesinäytteiden avulla. Välimaan valumavesien laatua seurataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä vesianalyysein. Analyysivalikoiman suunnittelussa hyödynnetään muilta kiertotalousalueilta koottuja tietoja. Oulun ammattikorkeakoululla on ollut alueella vuodesta 2019 lähtien jatkuvatoiminen mittausasema, joka lähettää reaaliaikaista tulosta veden laadusta. Asema on toiminnassa sulan veden aikana. Valmiin rakenteen tarkkailussa noudatetaan konsultin laatimaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailua suorittavat CircVol-hankkeen osatoteuttajat Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Mitä on biohiili?

Biohiiltä

Biohiili on materiaali, jota tuotetaan biomassasta pyrolyysissä. Yksinkertaistettuna pyrolyysi on prosessi, jossa materiaalia kuumennetaan muutamien satojen asteiden lämpötilassa. Biohiiltä voi tuottaa eri materiaaleista ja eri lämpötiloissa, mikä vaikuttaa syntyvän hiilen ominaisuuksiin. Erilaisia biohiiliä voidaan käyttää eri tarkoituksiin mm. maanparannukseen kasvualustoissa ja veden suodattamiseen. Aikaisemmin biohiiltä on käytetty hulevesien puhdistamiseen mm. Tukholmassa, Espoossa ja Tampereella. Vedenpuhdistukseen käytettävän biohiilen on tarkoitus puhdistaa materiaalin läpi virtaavasta vedestä esimerkiksi ravinteita ja metalleja. Biohiilen puhdistuskyky vesiensuojelurakenteessa riippuu pitkälti biohiilen ominaisuuksista. Välimaan kiertotalousalueen vesiensuojelurakenteen biohiili on tehty suomalaisesta koivusta noin 400-450 asteen lämpötilassa. 

Pilotin vaiheet 2019-2020

Vesiensuojelurakenteen kehittäminen aloitettiin vuoden 2019 kick-off tilaisuuksilla, joissa kuultiin erilaisista ratkaisuista hulevesien laadun parantamiseen liittyen. Rakenteen suunnittelun toteutti kilpailutettu konsulttitoimisto, joka valitsi suodatusmateriaaleiksi biohiilen ja puuhakkeen. Pilotissa hyödynnetään Välimaan alueelta raivatuista puista tehtyä puuhaketta.

Kiertotalousalueen toimijat vastaavat oman alueensa hulevesien käsittelystä, mutta rakenne jatkokäsittelee vesiä koeluontoisesti ja voi vähentää vedestä esimerkiksi fosforia, kokonaistyppeä, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Rakentamisurakan toteutti Maarakennus Ville Niemelä Oy.

Kuva vesiensuojelualtaan rakentamisvaiheesta.

Vesiensuojelurakenteen allas rakentamisvaiheessa vuonna 2020 maaliskuun lopussa.

Puuhake ja allas.

Kaivettuun altaaseen rakennettiin suodatinosa paikan päällä haketetusta puuhakkeesta.

Mittausasema2020

Vesinäytteitä otetaan tarkkailukaivoista ja mittakaivosta, jossa ovat myös jatkuvatoimiset anturit.

Vesiensuojelurakenne, toinen kuvakulma

Valmis rakenne toukokuussa vuonna 2020.

Hyöty yrityksille

Pilotti tuottaa arvokasta tutkimustietoa rakenteen ja sen suodatusmateriaalien toiminnasta ja käytöstä. Tiedoista voi olla hyötyä muun muassa yrityksille ja asiantuntijoille, jotka suunnittelevat uudenlaisien, innovatiivisten ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävien vesiensuojelurakenteiden käyttöä hulevesien suodattamisessa. Pilotti lisää etenkin biohiilialan tutkimustietoa. Tulevaisuudessa rakenne voi toimia kokeilualustana myös muille materiaaleille. 

Pilotissa ovat mukana CircVol-toimijoista Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu ja happamiin sulfaattimaihin liittyen GTK.

Ota yhteyttä: Venla Honkala, venla.honkala@ouka.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

 

Pilotti:

Hyperspektrikuvaaminen maamassojen ja haitta-aineiden tunnistamisessa

Suomessa pilaantuneita maamassoja kaivetaan esille alueilta, jotka ovat aiemmin toimineet mm. polttonesteiden jakelu- tai varastointiasemina, moottoriajoneuvojen huolto- tai korjauspaikkoina tai teollisuuden käytössä. Tyypillisesti näissä maamassoissa on haitta-aineina raskasmetalleja, öljyjä, PAH- tai BTEX-yhdisteitä. Pilotissa selvitetään hyperspektrikuvaustekniikan käyttömahdollisuuksia erityisesti haitta-aineiden tunnistamiseen. Hyperspektreihin perustuvia mittalaiteita testataan tunnistamisessa laboratorio- ja maasto-olosuhteissa. Menetelmää testataan yhdessä muiden analyysimenetelmien kanssa, jotta saadaan lisää tietoa tunnistamisen luotettavuudesta.

Hyperspektrikuvantaminen laboratoriossa

Haitta-aineiden tunnistamista testattiin laboratorio-olosuhteissa keväällä 2019.

Yritykset mukaan!

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on hyperspektrikuvaukseen perustuvia tuotteita tai palveluja, ja haluavat kehittää toimintaansa suurivolyymisten maamassojen laadun seurantaan.

Pilotissa ovat mukana CircVol-toimijoista Oulun ammattikorkeakoulu, GTK, Syke ja Oulun kaupunki.

Ota yhteyttä: Virpi Käyhkö virpi.kayhko@oamk.fi tai Titta Järveläinen titta.jarvelainen@oamk.fi

Maastonäytteitä otettiin Hietasaaresta.

Näytteitä otettiin maastosta Oulun Hietasaaressa 12.9.2019.

 

Pilotti:

Biometaanin liikenne- ja energiakäytön edistäminen – Case Välimaa

Biokaasun tankkaus.

Teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteiden ja -lietteiden käsittely keskitetysti biokaasulaitoksissa lisääntyy jatkuvasti. Biokaasulaitokset tuottavat biokaasua, jota voidaan puhdistaa liikenne- ja energiakäyttöön soveltuvaksi biometaaniksi. Biometaanilla toimivien ajoneuvojen ja voimalaitosten hankintaan ja käyttöön liittyvistä tekniikoista, taloudellisuudesta sekä vaikutuksista päästöihin laadittiin pilotissa selvitys ja käsikirja.

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennettiin testausympäristö, jossa selvitettiin biometaanin käytön vaikutuksia moottoritekniikkaan ja -ohjaukseen sekä päästöihin.  Kokeellisen testauksen avulla kerättiin tietotaitoa ja osaamista monipolttoainekäyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä.

Biometaanin analysointiyksikkö ja moottori

Biometaanin analysointiyksikkö ja biometaanimoottori.

Yritykset mukana

Pilotissa oli mukana yrityksiä, jotka tuottavat puhdistettua biometaania tai joilla on tuotteita tai palveluita biometaanin käyttöön liikenteessä tai energiantuotannossa. CircVol-hankkeen tilaisuus Biokaasu ajoneivoissa, teollisuuden prosesseissa ja energiakäytössä kokosi paljon kuulijoita ja kiinnostavia puhujia Ouluun 17.10.2019.  Tilaisuudessa esiteltiin myös vuonna 2019 käynnistyneitä testausympäristön koeajoja biometaanilla.

Pilotissa olivat mukana CircVol-toimijoista Oulun ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. Vuonna 2020 valmistuivat selvitys biometaanin käytön edistämiseksi ja Biokaasua! -käsikirja. 

Ota yhteyttä: Ritva Imppola, ritva.imppola@oamk.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

 

Pilotti:

Nonfood-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa – kasvatuskoe Välimaalla ja niityt Oulussa

Niitty Välimaalla

Välimaan kiertotalousalueella sijaitsevalla entisellä kaatopaikka-alueella toteutettiin nonfood-kasvien kasvatuskokeilu erilaisia kierrätysmateriaaleja kasvualustassa hyödyntäen. Kokeilussa selvitettiin metsäteollisuuden sivuvirran, infrarakentamisen yhteydessä syntyvän maamassan, rakeistetun tuhkan ja biokaasulaitoksen mädätteen käyttöä seoksena kasvatusalustassa. Kokeilun avulla saadaan tietoa myös valittujen nonfood-kasvien soveltuvuuteen maisemoinnissa. Pilotissa tehtävien kasvatuskokeilujen tuloksia on mahdollista hyödyntää erilaisissa maisemointikohteissa ja biomassaa tuottavien kasvustojen perustamisessa mm. käytöstä poistuneille kaatopaikka-alueille. Vuonna 2020 kokeilua laajennettiin kahteen muuhun kohteeseen Oulussa.

Pilotin vaiheet 2019-2020

Välimaan kasvatuskoe perustettiin vuonna 2019 eristämällä ensin olemassaoleva kasvillisuus rajatulta alueelta opa-sakan avulla. Opasakan eli kuitusaven päälle levitettiin maa-aineksia, jotka lannoitettiin tuhkalla. Toinen puoli alueesta lannoitettiin myös mädäteellä. Alueelle kylvettiin koeruutuihin kukkaniittyseosta, niittyseosta ja energiapajuja. Kasvatuskoealue nimettiin Pöllyyttämöksi, sillä kukkaniittyseos houkutteli paikalle pölyttäjiä.

Vuonna 2020 kylvettiin kukkaniittysiemeniä myös Kiiminkiin ja Kaakkuriin.

Pajupistokas

Pajupistokkaat istutettiin Välimaalle kesäkuussa 2019.

Kasvatuskoealue Välimaalla.

Välimaan Pöllyyttämö 9.6.2020.

Yritykset mukaan!

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on maanparannuskäyttöön soveltuvia sivuvirtoja, palveluja tai tuotteita maisemointiin, nonfood-kasveihin, biomassan tuotantoon tai käyttöön.

Pilotissa ovat mukana CircVol-toimijoista Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. Ensimmäinen kasvatuskokeilu aloitettiin touko-kesäkuussa 2019, ja sitä seurataan hankkeen toiminnan ajan.

Ota yhteyttä: Paula Syri, paula.syri@oamk.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

Oulun ammattikorkeakoulun logo

Välimaan logo.