Yhteistyöryhmien aikaiset vanhat muistiot

< Takaisin

Haukiputaan ja Kellon suuralueiden yhteistyöryhmien järjestämä päättäjäpaneeli 5.10.2017

Haukiputaan ja Kellon suuralueiden yhteistyöryhmien järjestämä päättäjäpaneeli
 
Aika: 5.10.2017 klo 17.30-19.40
 
Paikka: Haukiputaan yhtenäiskoulu (Mirjantie 4)
 
Läsnä panelistit: Asyl: Junes Lokka, Kesk.: Lauri Nikula ja Raimo Hämeenniemi,  Kok.: Niilo Heinonen,  Krst: Anna-Kaisa Pelto ja Vesa Aitto-oja, Ps.: Arja Suuronen ja Juha Vuorio, SDP: Kaarina Torro ja Kaisa  Nikkinen, Vas.: Mauno Sipola, Vihr.: Satu Haapanen ja Esa Aalto.
 
Läsnä: Saarela Pia, Similä Simo, Kauppila Lauri, Haapala Auli, Ylitalo Janne, Samuel, Ervasti Anni - Kaleva, Heinonen Olli, Fischer Erwin, Koskela Liisa, Kiventerä Irma, Ukkola Teuvo, Kuusela Terttu, Tapaninaho Tarja, Haapakangas Pentti, Ervasti Sirpa, Ervasti Aarno, Luokkanen Kaisu (pj.), Kittilä Elisa (siht.)
 
 
1. Kokouksen avaus 
- pj. avasi kokouksen klo 17.40. Sovittiin aluksi, ettei maahanmuuttopoliittisia keskusteluja käydä tässä tilaisuudessa. Puheenjohtajalla lupa keskeyttää sellainen keskustelu. 
2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
- pj. Kaisu Luokkanen ja siht. Elisa Kittilä
3. Ajankohtaiset kuulumiset
- Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kaarina Torro toivotti kaikki tervetulleeksi paneelikeskusteluun ja kävi pikaisesti läpi edellisen kokouksen muistion. 
- Loppuvuoden toimintasuunnitelmaan kuuluu yksi kokous joulukahvien merkeissä 7.12. Tuolloin valitaan mm. puheenjohtaja vuodelle 2018.
 
4. - Menovinkit: 
- 11.10 Haukiputaan kirjastossa Keskiviikon kirjailija Pirkko Mattila
- Haukipudas päivät 9.-12.11 
-
5. Aloitettiin paneelikeskustelu panelisteille etukäteen lähetettyjen kysymysten pohjalta:
 
1. Kerro lyhyesti kuka olet (nimi, puolue, asuinalue), mitä luottamustoimia Oulun kaupungilla ajalla 17-21?
Asyl
- Junes Lokka osallistui ensimmäisen kerran kuntavaaleihin v. 2012, silloin ei mennyt läpi, nyt meni. Poliittinen kiinnostus maahanmuuttoa kohtaan.
- ei luottamustoimia tällä hetkellä
 
Kesk.
- Raimo Hämeenniemi, yhdyskuntalautakunnan jäsen, pitkä valtuustotyökokemus.
- Lauri Nikula, tuore 1. kauden valtuutettu, luottamustehtävä Sikun varapj. maakuntavaltuuston jäsenyys, asuu Kiimingissä.
 
Kok.
- Niilo Heinonen, oppilaskunnan hallituksen jäsen, lähtöisin Haukiputaalta, yhdyskuntalautakunnan jäsen. Oulun kaupunginvaltuuston nuorin valtuutettu.
 
Kristl.
- Vesa Aitto-oja, valtuutettu, paikka Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunnassa.
- Anna-Kaisa Pelto, varavaltuutettu, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunnan jäsen.
 
Ps.
- Arja Suuronen, sh, lähidemokratiatoimikunnan jäsen
- Juha Vuorio, DI, Ps. ryhmän pj. Oulu-Koillismaan  pelastusliikelaitoksen pj, varapaikalla kaupungin hallituksessa.
 
SDP
- Kaisa Nikkinen Halosenniemestä, Oulun satamahallituksen varapj.
- Kaarina Torro,  martinniemeläinen, valtuutettu, yhdyskunta- ja ympäristölautakunnan jäsen.
 
Vas.
- Mauno Sipola; 1. varavaltuutettu, Oulun Veden varapj. , Sivakassa hallituksen jäsen.
Vihr.
- Satu Haapanen, valtuutettu.   SiKun pj. maakuntahallituksen varajäsen,                    
- Esa Aalto, valtuutettu, yhdyskuntalautakunnan jäsen, maakuntavaltuuston jäsen
 
 
2. Mikä on mielestäsi tärkein valtuutetun tehtävä?
 
Asyl: 
Lokan mielestä tärkeintä olisi ajaa omien äänestäjien etuja, nykyisin vaikeaa koska valtuustossa kaikki esitykset tulevat lautakunnista jossa päätöksiä valmisteltu pitkään. 
 
Kesk: 
Raimo Hämeenniemen mielestä on tärkeää päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, talousarviosta, siitä miten kohdennetaan rahat oikeudenmukaisesti. 
Lauri Nikula: valtuutettu on kaupunkilaisten valtuuttama joka edustaa kuntalaisia, eräällä tavalla ”kansanedustaja”, olla kuntalaisten ääni päätöksenteossa.
 
Kok.:
Niilo Heinonen: tärkein tehtävä on vastata siitä että lakisääteiset tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti kuormittamalla mahdollisimman vähän veroja. Valtuutettu toimii kuntalaisten ja virkamiesten välissä linkkinä.
Krist.:
Vesa Aitto-oja: valtuutettu on demokraattisesti valittu, yhteistyössä kehitetään Oulua reunoja myöten, tavoitteena turvallinen ja viihtyisä kaupunki.                                          Anna-Kaisa Pelto: avoimuus ja vastavuoroisuus. 
Ps.:                        Juha Vuorion mukaan tärkeää on tehdä valmisteluvaiheen tehtäviä valtuustossa.                              Arja Suuronen: tärkein asia on saada aikaan elinvoimainen Oulu, ja saavuttaa yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus palveluissa.
SDP:                                                                                                                                         
Kaarina Torro: huoli siitä ettei kaupungin talous rapaudu, kohentaminen ei saa tapahtua asukkaiden tilaa heikentämällä.  Päätöksenteossa iso Oulu otettava huomioon .          Kaisa Nikkinen: tasa-arvoinen päätöksenteko, reuna-alueita kehitettävä ei vain keskustan aluetta.
 
VAS.: Mauno Sipola: lautakuntatyöskentely, aloitteiden teko valtuustolle ovat valtuutetun tärkeimpiä asioita.
Vihr.:
              Esa Aalto: Oululaisilla on hyvä asua ja elää 
     Satu Haapanen: edistää oululaisten hyvinvointia, turvallinen ympäristö, asukkaiden laadukkaat palvelut 
 
3. Vero % onko nostopaineita (molemmat verot)
 
Asyl:
Lokka: kunnallisveroa ei pidä nostaa, myöskään valtuutetut ei saa nostaa valtuustopalkkiota, sieltä leikattava. Kaupungin työntekijöiden palkkoja leikattava.
 
Kesk.: 
Raimo Hämeenniemi: verot ovat kaupungille tulonlähde, pienellä varauksella kyllä, ei saisi kuitenkaan irtisanoa kaupungin työntekijöitä. Painotettiin, että nimenomaan kysymys on tuloverosta.
Lauri Nikula: ei vihreää valoa veronkorotuksille, leikkauspaineet ovat kovat kaupungilla, nostopaineet ei saa kohdistua kunta- tai kiinteistöveroon. 
 
Kok.: 
Niilo Heinonen: paineita alentaa kunnallisveroa. Kiinteistöveroa on vastikään nostettu, kilpailukyvyn kannalta pidättäytyisin kiinteistöveron nostosta.
 
Krist.:
Vesa Aitto-Oja: kielteinen kanta veronnostoon koska sillä olisi vaikutusta työn kannustavuuteen, lisäksi sote uudistus siirtyy maakunnille jolloin kaupungit tulevat laskemaan kuntaveroa, tai ainakin pitäisi. Kiinteistövero: negatiivinen suhtautuminen sillä on jo uhkaavasti noussut.  
PS. hallitusvastuussa korotettu kiinteistöveroa valtakunnallisesti rakentamattomien tonttien osalta, joka johti siihen, että velalla hankittuja kiinteistöjä verotetaan. 
Anna-Kaisa Pelto: kiinteistöveron nosto vaikuttaa pienituloisiin eläkeläisiin, vaikuttaa voimakkaasti myös siihen myydäänkö koti? Tuloveroja ei saisi nostaa, mutta Oulussa taloustilanne haastava, mistä leikata? Maakuntaratkaisun myötä kuntien tulot pienenevät puoleen, velat jäävät kuntiin. Korottaako vero%, ei tunnu hyvältä ehdotukselta.
PS
Juha Vuorion mukaan verojen nostaminen vähentää elinvoimaisuutta. Kun maakuntauudistus tulossa myös kustannusrakenne muuttuu. Hallinnollisesti, millainen on Oulun kaupunki v.  2026? Rakennettava kuluja ilman veronnostoja. 
Arja Suuronen: ei saa nostaa kiinteistöveroa, se olisi vanhuksille kohtuutonta, maksavat jo nyt kotiavusta. Paineita kunnallisveron nostoon on, mutta ei kannata nostaa. Kikyn julkisen sektorin kiristykset jo kohdentuvat työntekijöihin, silti tavoitteena laadukkaiden palveluiden takaaminen asiakkaille. 
 
SDP                                                                                                                Kaarina Torron mukaan kiinteistöveroa olisi mieluummin pudotettava. Tulovero: jos on ihan pakko nostaa, voidaan keskustella, kirpaisee mutta ei niin kuin kiinteistöveron nosto. Kiky vei talouksien ostovoimaa alas, ja saadaan vähemmän verotuloja.
Kaisa Nikkinen: ei kiinteistöveron nostoa, tuloveron nosto on kaksipiippuinen asia, lisää tuloja, ennemminkin suosittelee leikkauslinjaa.
 
Vas.                                                                                                                                                 Mauno Sipola: verot ovat tapissa, ei enää nostoja. Kiinteistöverot vaikuttavat asumiseen, sitä kautta vuokrahinnatkin nousevat. Tuloveroja ei saa nostaa.
Vihr.                                                                                                                                Esa Aalto: painetta nostaa veroja on, koska taloustilanne huono, leikkaukset eivät enää mene läpi. Kiinteistöveroa on jo nostettu, nyt olisi kohtuutonta yksinasuville vanhuksille, ei nosteta. Esan mielestä tuloveroja nostettava reippaasti. Oli samaa mieltä jo ennen vaaleja. Oulussa vero%  20, Ii 21, Simo 22, Siikajoki. 1vero% nosto toisi Oulun kaupungille 35 milj. €. Elinvoima tulee kaupungille, palkataan lisää henkilöstöä. Nykyisin yyp:n hankala saada rekrytoitua henkilöstöä kaavoitukseen .
Satu Haapanen: ei nostettava vero %, yleinen kiinteistövero nousi viime vuonna, ja kiinteistöveroja on monenlaisia. Kaupunkiin tarvitaan uusia veronmaksajia, ei leikkauksia, on järkeistettävä toimintoja, hankinnat tehtävä edullisimmin, ja mietittävä miten luodaan uusia työpaikkoja. Nuoret perheet arvioivat kunnan vero-%. Nykyisin ikäluokassa 25-35 v.  muutetaan enemmän pois Oulusta kuin aiemmin. PS oli valmis nostamaan kiinteistöveroa!
 
 
4. Tuleeko kouluverkkoselvitys avata?
Asyl:  Lokan mukaan kouluverkkoasiaa ei tule avata, asiaan liittyy muita juttuja.
 
Kesk.: Raimo Hämeenniemi: ei nyt ajankohtainen, Lauri Nikula: ei pidä avata. Oulun koulut 2020. Sikun  säästötavoite 5 milj. €  pakottaa tarkistamaan joka ikistä kohtaa. Kouluverkko tulee nousemaan tarkastelun kohteeksi.
 
Kok.: Niilo Heinonen kertoi, että on olemassa 2 suurta kulukohtaa: henkilöstö ja tilat. Jos tasapainotetaan kaupungin taloutta, kumpaakin on karsittava, muu on näpertelyä. Kyllä pitää avata ehdottomasti.
 
Krist.: Vesa Aitto-Oja: ei avata kouluverkkoselvitystä, reuna-alueiden koulut turvattava, lapsissa tulevaisuus. 
Anna-Kaisa Pelto: pienelle lapselle lähikoulu tärkeä, kun taas lukiolaisten koulut maksavat, voiko säästää niistä? Itse en ole sen kannalla kuitenkaan.
 
PS.:
Juha Vuorion mukaan kouluverkkoa on ylläpidettävä, myös reuna-alueiden kouluja. Ei avata. 
Arja Suuronen kouluverkkoselvitys on sekava prosessi, katsottava että se toimii ja pyörii hyvin.
 
SDP
Kaarina Torro: ei avata kouluverkkoselvitystä, oli melkoinen soppa. Mitä tulee palveluverkkoon, se on todennäköisesti käytävä läpi.
Kaisa Nikkinen: ei lähetä sille linjalle.
VAS.:                                                                                                                                                      Mauno Sipola:oli  kova työ säilyttää lukio Haukiputaalla, ei nyt avata.
Vihr.:
Satu Haapanen: palveluverkossa kirjaston, koulun ja päiväkotien käyttöä tehostettava iltaisin siellä missä palveluja saa tuotettua hyvin.  Ensi viikolla tulossa kj. esitys talousarvioesityksestä. Esa Aalto: tärkeintä lapsiperheille palvelut, järkeistäminen ja tehostaminen ovat ok mutta palvelut eivät saa heiketä.
 
5. Miten kehittäisit taajamia, vai kehitetäänkö vain kaupungin keskustaa? 
Asyl: Lokka: tietysti kaikkia alueita pitää kehittää, keskustaa kuten myös Oulunsaloa ja Yli-iitä. Lokan mukaan v. 2013 Haukiputaan liittyminen Ouluun oli virhe. Paikallisten pitäisi itse saada päättää asioistaan. 
 
Kesk.:
Lauri Nikulan mielestä ei asioita saa asettaa vastakkain, taajamatkin ovat tärkeitä. Haukiputaan Urheilukenttä/ Torpanmäen kaava meni läpi ja on hyvä asia. 
Raimo Hämeenniemi: on yksi kunta;  keskusta ja sen  taajamat. Kaava-asia saatava joustavammaksi, kaupungin keskusta saanut askeleita sen parantamiseksi.
 
Kok.: 
Niilo Heinonen: Oulun uudessa yleiskaavassa merkittävää palvelujen kehittämistä, es. Torpanmäen kaava. Keskustassa tehtävä isoja muutoksia että elinvoima säilyy.
 
Krist.:
Anna-Kaisa Pelto: sekä keskustaa ja taajamia on kehitettävä. Omaleimaiset alueet, kuten Kellon Kiviniemi on kehitettävä, kun taas Oulun keskusta autio. Yrittäjyyttä ja innovaatioita on tuettava. 
 
PS:
Juha Vuorio: ei saisi olla vastakkaisajattelua, taajamista löytyy yhteisöllisyyttä. Arja Suurosen mukaa kehitettävä kouluja, päiväkoteja ja joukkoliikennettä.
 
SDP:
Kaarina Torro: Lähialueilla hienoja kohteita, Koiteli,  Kierikki ja Virpiniemi, kehitettävä kaikkia mahdollisuuksia. Kaisa Nikkinen: tehdään Oulusta yrittäjille houkuttava paikka!
VAS.:
Mauno Sipola: keskustassa näkyy paljon nostureita, siellä rakennetaan mm. rautatienseutua. Taajamat jälkeenjääneitä, mutta uusi urheilukenttä on hieno asia.
 
 
Vihr.:
Satu Haapanen: on tärkeää kuunnella alueen ihmisiä, ideoida toisten kanssa. Eri alueilla on omat vahvuutensa ja elinvoimansa. Luodaan uusia työpaikkoja sitä kautta. Kansallispuistot tuovat 140 milj. € vuodessa, luontomatkailu on uudenlaista osaamista. Jalostetaan ideoita jotka liittyvät kestävään kehitykseen tai ympäristöön. Myös esteettömyys, pitkät pyörätiet ja matkailu otettava huomioon. Lasten ja nuorten ideoita ja mahdollisuuksia tuettava. Monsterissa on Oulun alueella lähes 700 avointa työpaikkaa, kyseessä on kohtaanto–ongelma. 
Esa Aalto: yyp:lle tullut kaavoitushakemuksia, mutta ei pohjoiselta alueelta. 
 
 
6. Mistä avain työpaikkojen määrän lisäämiseksi?
Asyl: Junes Lokan mukaan poliitikot eivät pysty luomaan uusia työpaikkoja, 
työpaikat ulkoistetaan ja käytetään halpatyövoimaa. Automatisaatio tekee nuorista työttömiä, verovapaita työttömiä, Lokan mukaan systeemi murennetaan avoimien rajojen politiikalla. Työntekijän palkkaaminen on nykyisin liian kallista.
 
Kesk.:
Lauri Nikula: Yksityisyrittämisen edellytysten parantaminen tärkeää, lisäävät vetovoimaa ja elinvoimaa.
Raimo Hämeenniemi: Alv:n  alarajan nosto 10K€:n mahdollistaa yksityiselle toiminimelle mahdollisuuden työllistää paremmin.
 
Kok.:
Niilo Heinonen. Kinkkinen kysymys, valtakunnantason ratkaisuja verotus jolla saadaan taloudellista toimeliaisuutta. Lisäksi vaikuttavat palkan sivukulut, työmarkkinoiden uudistaminen ja paikallinen sopiminen. Työnteko on liian kallista, ja ajaa ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle.  Oulun portin yrityskylässä on tarjolla yritystontteja. Isot rakenteelliset muutokset tehdään eduskunnassa.
 
Krist.:
Vesa Aitto-oja: katse yrityssektorin puolelle, siellä Business Oulu tekee hyvää työtä.  
 
PS:
Juha Vuorio: uusien työpaikkojen luominen on valtiollisia kysymyksiä. On  helpotettava työllistymistä, yritysten kaavat, luvat ja raportit on saatava yhden luukun periaatteella toimiviksi. Nuorten työllistyttävä helposti.  
Arja Suuroren: Matkailussa potentiaalia. Miten saadaan Lapin matkailijat pysähtymään Ouluun?
 
SDP:Kaarina Torron mukaan nykyisin ei markkinoida tontteja tarpeeksi. Tiedottamista ja markkinointia pitää lisätä. 
VAS.: Mauno Sipola: yrittäjille pitäisi luovuttaa vapaita tontteja, porkkanana es. vuokrasta vapautusta. Oulun pohjoispuoli ei laajene.
Vihr.:
Satu Haapanen: koulutetaan, uudelleen koulutetaan, räätälöidään ja annetaan tukea. 
Esa Aalto: rakennetaan syväväylä, kaksoisraide, raideyhteys Haaparanta –Eurooppa, alempi tieverkko. On valtava korjausvelka. Kunnossapito ja liikenneinfra oltava kunnossa. Merellisyyttä korostettava ja tutkittava mm. Kiviniemen alueella, nyt tuntuu kuin kaupunki pyrkisi pikemminkin alueesta eroon.  Maailman megatrendit, uudet innovaatiot, mm. Iin tuulivoima, luovat kiinteistöverotuloja ja työllistävät paikallisia asukkaita. Oulun pitäisi katsoa samalla lailla eteenpäin.
 
7. Haukiputaan asukastupa toteutuuko koskaan? 
kommentteja: kaupunki tukee asukastupatoimintaa, mutta paikalliset vetovastuussa. Toivottavasti toteutuu jos löytyy kumppanuutta, koska on tärkeää toimintaa.  Olisi löydyttävä kaupungin tilat, koska kovat säästöpaineet päällä, tämä on se ongelma. Asukastuvan olisi oltava keskellä kylää.
 
8. Voivatko asukkaat vaikuttaa Oulun päätöksentekoon? Jos voivat niin mitenkä?
Asylin Lokan mielestä valtuutettukaan ei aina pysty vaikuttamaan, on vain näön vuoksi valtuustoaloitteiden tekoa. 
Kesk.: Lauri Nikulan mukaan vaikuttaa voi es. Oulu raadeissa, edustuksellisuus mm. nuorten ONE:ssa. Some on erittäin suuri vaikuttamisen kanava.
Kok.; Niilo Heinonen - yhteistyöryhmät, kuntalaisaloitteet, Oulu raadit, päättäjien kutsuminen tilaisuuksiin, Oulun nuortenedustajisto (ONE).
Krist.: Vesa Aitto-ojan mukaan vaikuttaa voi käyttämällä äänioikeutta niin demokratia toimii. Myös yhteys valtuutettuihin, järjestöjen edustajiin ja 3. sektoriin tärkeitä.
SDP:n Kaarina Torron mukaan vaikuttaa voi myös valtuustoaloitteiden kautta. 
Virh. Esa Aalto kommentoi, että mielipiteitä ei aina oteta huomion, es. kaupungin uudesta pysäköintinormistosta Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Asukkaiden on tultava kuulluksi ja kuunnelluksi. 
 
Keskustelua:
Liisa Koskela Kellon asukastuvalta kysyi Hyven kohtalosta muuttua hyvinvointipisteeksi? Kaarina Torro ilmoitti, että on kyse väärinkäsityksestä: toiminta jatkuu hyvinvointikeskuksena.
Aarno Ervasti kertoi, että kaupungin koulujen vuokrat ovat liian korkeita eikä yhdistykset  voi niitä maksaa. Toisaalta taas koiraverot 0€. Kaarina Torro kertoi, että Martinniemessä koulun vuokraaminen ulkopuolisille on edullista, ja koiravero,  miksi ei? 
Satu Haapanen kommentoi, että maksu ei saa olla este koulujen iltakäytölle ja koiranjätösten jättäjille pitää määrätä sanktio. Esa Aalto huomautti, että koirille on jo olemassa koirapuistot, ja roskikset koiranjätöksille. 
Lauri Nikulan mielestä  koulujen iltakäyttö on mahdollistettava, koiraverolle ei, löytyy jo sanktioita mutta käytännössä on työlästä toteuttaa.
Teuvo Ukkola Kellosta kysyi joutuuko Tekli yksityisten käsiin? Vaarassa olisi 180 työpaikan menetys. Satu Haapanen: vaikea kysymys, kun budjettivaje pitää kuroa umpeen. Rakenteelliset asiat ovat säästökohteina. 
 Esa Aalto kertoi, että yhdyskuntalautakunta oli yksimielinen siitä, että Teklin  palvelurakennetta on tarkistettava, mutta yksityistämien ei välttämättä tule halvemmaksi. Kaikkea ei voi myydä ulos, on otettava huomioon huoltovarmuustekijä.
 Lauri Nikula huomautti, että luontaista poistumaakin on tulossa eläköitymisen kautta. Simo Similä huomautti kustannustehokkuudesta.
Junes Lokka: Tekli  ostaa jo palveluita joiden ylläpito on 200K€, mikä oikein maksaa? 
Mauno Sipola: Tekli on tärkeä, valmius toimia jos on ongelmia. Raimo Hämeenniemen mukaan Teklissä on vuosikymmenten kokemusta, pääsääntöisesti ei lakkautettava.
Niilo Heinonen informoi, että Tekliä ei olla lakkauttamassa, vaan suunnitelma koskee yhdistää yhdeksi ydinliiketoiminnaksi Teklistä kiinteistöpalvelut, Oulun serviisi ja Tilakeskus ja niihin liittyvät palvelut. Infra jää ulos, mutta mkä on sen tulevaisuus? Huoltovarmuus on taattava.
Terttu Kuusela: graniittikoulu on tyhjillään, edellinen valtuusto, 43 hlöä,  allekirjoitti aloitteen sen puolesta, että  kirkonkylän vanhasta koulusta tehdään yhteisötalo, jossa liikunta-, kuoro-, yms. yhdistykset ja järjestöt voivat toimia. Miten uusi valtuusto suhtautuu kivikoulun tulevaisuuteen? Kaarina Torro kannatti yhteisötalo ideaa, Esa Aalto kommentoi, että kunnostaminen maksaa, eikä se saa olla yksi lisää menoerä kaupungille. Hyvä käyttö keksittävä ja sen käyttöä tehostettava.  Mauno Sipolan mukaan yhteisötalo on  kallis ylläpidettävä, yhteisöt ei pysty maksamaan koulua eikä käyttöä löydy. Lauri Nikula kommentoi, että koulu olisi jäämässä yhteisölliseen toimintaan, mutta sitä ei vielä lopullisesti päätetty.
Piia Saarela Oulusta kommentoi, että taloudessa pelataan momenteilla, siirretään kohdasta x ->osta palveluun. Tekli poistaa ensin kannattavat osat pois, ja myöhemmin voidaan lopettaa sekin. Piia Saarela toivoi, että pullonsärkijät ja tilojen särkijät laitetaan oikeasti maksamaan ennen kuin  asetetaan koirille vero. 
 
Keskustelu oli vilkasta. Pj. päätti kokouksen n. klo 19.40

Jakolinkki