Siirry suoraan sisältöön

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2016 -05 Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän muistio 19.9.2016

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: ma 19.9. klo 16.30                           

Paikka: Torikatu 23 3.krs nvh Hietasaari

Osallistujat:

Kyösti Kekkonen                  asukas

Seija Marttila                       asukas

Liisa Siitonen                        asukas

Juha Alakärppä                  asukas

Esko Saarela                       asukas

Kaisu Rundelin                     asukas

Tytti Tuppurainen                 asukas

Raimo Ritola                       asukas

Olavi Eelis Kokko                 asukas

Jukka Lappalainen             asukas

Solja Peltovuori                   Hyvän mielen talo

Toini Kärenlampi                 Intiön hoivakoti

Jere Klami                           kaavoitusarkkitehti, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Merja Niemelä                    sihteeri, kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori

 

1. Kokouksen avaus

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 16.38.

 

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi

Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

 

3. Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.

 

4. Myllytullin alueen asemakaavahankkeet ja täydennysrakentamisen tarkastelu, kaavoitusarkkitehti Jere Klami

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen kaavoitusarkkitehti Jere Klami kertoi, että Myllytullin täydennysrakentamisen visioon halutaan koota kaupunkilaisten toiveita Myllytullin kehittämisestä. Lisäksi halutaan tutkia vaihtoehtoja kehittämiselle pitkällä aikavälillä, toimia lähtömateriaalina tuleville asemakaavan muutoksille, rakentamiselle ja liikenteen kehittämiselle ja mahdollistaa kaupunkikulttuurin kehittymistä. Myllytullin aluetta halutaan tukea ja kehittää monipuolisena ja viihtyisänä keskusta-alueena. Yleisötilaisuuksia on järjestetty ja tullaan vielä järjestämään marraskuussa, tiedotetaan erikseen kun ajankohta varmistuu.

 

Kaupunkikeskustan kaupunkikehittämisvyöhykkeeseen kuuluvat kaupunkiseudun keskeiset alueet: pääosin keskustan ruutukaava-alue, Limingantulli, Taka-Lyötty, Raksila, Myllytulli, Hupisaaret, Koskikeskus ja Tuiran keskeiset alueet. Myllytullin kehittämissuunnitelmat ovat mukana työssä. Keskustavision laadinnassa käsitellään keskustan osa-alueiden kehittämisen painopistealueita ja rooleja sekä teemakohtaisia kehittämisperiaatteita, toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi lähivuosien aikana ja Oulun keskustan omaleimaisuutta.

 

Dammisaaren rapumaja on yksi hyvä asukaslähtöinen esimerkki Myllytullin alueen kehittämisestä. Palautetta on saatu hyvin sähköisen palautekanavan välityksellä.

 

Asemakaavan muutoshankkeista Myllytulli alueella:

 

-Isokatu 1, jonka osalta esityksen on tehnyt Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekk. Alueelle suunnitellaan osan rakennuksista kunnostamista uuteen käyttötarkoitukseen sekä täydennysrakentamista. Tavoitteena on korttelin ja puistoalueen kehittäminen asuntovaltaisena keskustan korttelialueena. Liikuntakentän on tavoitteena säilyä alueella.  

 

-Nahkatehtaankatu 1-3 Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Hengitysliitto Ry/Ammattiopisto Luovi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on korttelialueen monipuolinen kehittäminen siten, että alueelle sijoittuu ammattiopiston lisäksi kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Alueella suunnitellaan osan rakennuksista kunnostamista sekä täydennysrakentamista. Ammattiopiston toiminta alueella ja asuntolarakennukset säilyvät.

 

Kaupunkikuvallisia kohokohtia ovat Lasaretin vanhat rakennukset, kanava, Taidemuseo, Vanha Vesitorni, Hupisaaret ja Kruunumakasiini. Maankäytön kehitysmahdollisuuksia on mm. kanavan hyödyntäminen virkistyskäyttöön, Sahasaaressa vanhan voimalan kunnostaminen kulttuurikäyttöön sekä väylän kunnostaminen, että kalat pääsisivät nousemaan. Esitettyjä, vaihtoehtoisia konsepteja Myllytulliin ovat toimijoiden kaupunki, kasvien kaupunki tai keskikaupunki. Konseptit esitellään tarkemmin liitteenä olevassa esitysmateriaalissa.

 

Kommentit:

 

-Talojen rakentamiseen liittyen: asunnot ovat hintavia, kaupunkikeskustassa erityisesti, miten kaupunkiasumisessa huomioidaan tavallinen palkanmaksaja? Jere Klamin mukaan Oulu on edullisempi asuntojen hintojen suhteen kuin muut suuret kaupungit, asia on huomioitu Maankäyttöohjelmassa tonttien osalta. 3-4 huoneen asuntoja rakennetaan, pieniä asuntoja paljon, on suhteessa siihen, mikä myy tällä hetkellä. Myöskin pientaloasuminen keskustassa kiinnostaa, asunnot menevät heti ja niihin on jopa jonoa.

-Vuokra-asuntoja tarvitaan enemmän, on suhteessa vuokrien hintojen nousemiseen saatavuuden näkökulmasta. Myllytulliin on suunnitteilla sekä vuokra- että omistusasuntoja.

-Etu-Lyötyssä korkearakentaminen näyttäisi olevan suosiossa, myös Valkea erottuu keskustassa muista rakennuksista poikkeavalla tavalla. Suunnittelussa olisi hyvä huomioida myös kaupunkikuvan säästäminen ja säilyttäminen. Hupisaarten alueeseen liittyen, rakennetaanko eri tyylillä kuin Hupisaarten vanha alue.

-Täydennysrakentamisessa on hyvä asia, että järjestetään keskustelua. Raksilan alueella tonttien vuokrahinnat tulevat moninkertaistumaan tulevaisuudessa.

-Ikääntyneiden kotona asuminen strategiassa, jonka mukaisesti palvelut tuodaan kotiin. Pitää turvata myös palvelujen tuomiseen liittyen kulku lähelle asuntoja.

-Arkkitehtuurinen ote olisi hyvä säilyttää alueella, ei samanlaista ”legomaista” rakentamista. Etu-Lyötystä oltaisiin voitu saada toimivampi ja eläväisempi myös rakentamisella.

-Toimijoita on hyvä saada Myllytulliin elävöittämään kaupunkikuvaa.

-3D-mallinnuskuvien avulla tulevilla alueilla hyvä päästä kulkemaan ja nähdä suunnitelmat Hiukkavaaran tavoin.

-Rohkeutta suunnittelijoille, toivotaan myös eri tavalla tekemistä.

-Vihreä toimijoitten kaupunki olisi hyvä konsepti, olisi hyvä säilyttää Oululle luontainen vihreys Hupisaartenkin osalta suunnitelmissa. Esim. Kaupungintalon ympäristö on onnistunut viheralueena.

-Lapsiperheiden viihtyvyys tulee myös vihreyden myötä, turvallisuus esim. ulkona leikkimiseen.

-Myllytullissa luovan otteen säilyttäminen tärkeää, kenen tahansa asumisen mahdollistaminen.

-Hyvän mielen talo on muuttamassa pois Myllytullista Kruunumakasiinin läheisyydestä. Nk. ”Ruusupuisto” läpikulkupaikkana, puiston aktiiviseksi saaminen toiminnallisuudella. Kruununmakasiinin peruskorjaamisen yhteydessä jäi huomioimatta taiteilijoiden työtilojen mahdollistaminen, hintojen nousun vuoksi.

-Myllytulliin ikäihmisten liikuntapuisto.

-Laatikkoviljelyn onnistuminen ei ole yksinkertaista, tulee suunnitella hyvin.            

 

5. Muut ajankohtaiset asiat

 

Intiön hoivakodin ylijäämäruoan jakelu, palvelupäällikkö Toini Kärenlampi

-Hoivakodilla jää ylijäämäruokaa, tavoitteena on myös biojätteen määrän vähentäminen, jossa ei ole onnistuttu aiemmin. On ollut idea-asteella toistaiseksi jakelun ja hygieniasäännösten täyttäminen. Lahjottaminen on mahdollista esim. asukastuvan kautta. Jatketaan suunnittelua yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa.    

 

Tyrnävän Kirkkomännikön koululla ylijäämäruoka myydään hintaan 3 euroa/annos. Kuka tahansa saa ostaa. Kouluilla menee ylijäämäruokaa, olisi hyvä hyödyntää, kuten Tyrnävällä.

 

Yhteisötoiminnan ja Villa Victorin toiminnan uudelleenorganisoituminen

Kehittämisjaoston esityslistalla 20.9. käsitellään yhteisötoiminnan ja Villa Victorin toiminnan siirtäminen osaksi Sivistys- ja kulttuuripalveluja. Lopullinen päätös siirrosta tehdään Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.10.

 

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmä toivoo kannanottonaan, että yhteisötoimintaa kehitetään ja sitä laajennetaan, koska asukkaitten osallisuuden tukeminen on tärkeää erityisesti näin taloudellisesti epävarmoina aikoina.     

 

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmä on huolissaan yhteisötoiminnan resursseista ja muistuttaa, että Oulun kaupungilla on olemassa voimassa oleva Osallisuusohjelma, jonka mukaisesti asukkaiden osallisuus tulee turvata jatkossakin ja yhteisötoiminta tulee vakiinnuttaa sekä toiminnan tavoite tulee olla selkeästi asetettu.

 

Vammaisneuvoston osaamisalueeseen tarvitaan erityisosaamista, tärkeä turvata muutoksen myös muutoksen jälkeen.

 

6. Seuraava kokous

Seuraava kokous on 24.10. klo 16.30. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka pyydetään mukaan seuraavaan kokoukseen.   

 

7. Kokouksen päättäminen

Kokous päättyi klo 18.15.