Muistiot

2017 -02 Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän muistio 24.4. 2017

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: ma 24.4. klo 17.00                           

Paikka: Oulu10, Torikatu 10 nvh 142

 

Osallistujat:

Inkeri Hietanen                    asukas

Pauli Hietanen                     asukas

Marja Kääriäinen                asukas

Mirjam Larinkari                   maisema-arkkitehti, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Seija Marttila                       asukas

Jukka Lappalainen             asukas

Esko Saarela                       asukas

Kaisu Rundelin                     asukas

Tytti Tuppurainen                 asukas

Ritva Kuorilehto                   palvelupäällikkö, hyvinvointipalvelut

Merja Niemelä                    sihteeri, kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori

 

1. Kokouksen avaus

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi kokouksen klo 17.03.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi

Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3. Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.

4. Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen ajankohtaiset asiat, palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto

Palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto kertoi, että hyvinvointikeskuksia on Oulussa yhteensä kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Tuiraan tulevaa hyvinvointikeskusta peruskorjataan parhaillaan. Kontinkankaalla B-siipeen remontoidaan tiloja tulevaa perhekeskusta varten. Hiukkavaaran alue kasvaa asukasmäärältään eniten tulevina vuosina. Alueelle on rakenteilla monitoimitalo sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimesta. Hyvinvointipisteiden suunnitteluun on perustettu kaksi työryhmää kohdistuen erityisesti lapsiperheille ja työikäisille sekä ikäihmisille suunnattuihin palveluihin. Työryhmissä mukana ovat Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden asukasyhdistysten, kaupungin ja seurakunnan edustajat.

Sähköinen ajanvaraus on otettu käyttöön akuuttivastaanotoille 17.1.2017 alkaen kaikissa hyvinvointikeskuksissa. Sähköinen ajanvaraus on tulossa myös fysioterapeutille 1.3.2017 alkaen. Akuuttivastaanoton voi valita vapaasti kaupungin hyvinvointikeskuksista. Pelkkä jonotusaika ei kerro asiakkaan käyttämää kokonaisaikaa palveluissa. Jonotusaika voi vaihdella hyvinvointikeskuksittain ja voi näyttää asiakkaalle siltä, ettei jossain ole jonoa ollenkaan.  Vastaanottava henkilöstömäärä ei ole kaikissa hyvinvointikeskuksissa sama, joten jonotusaika ei kerro kaikkea.

Kehittämistyötä tehdään vielä sähköisen lomakkeen merkeissä ajan perumiseksi terveydenhuollossa. Sähköinen ajanvaraus on kehitteillä mm. kontrolliajoille astma- ja diabeteshoitajille, äitiysneuvolan ensikäynneille, neuvolan soittoajalle (loppuvuosi 2017) kaikkiin hyvinvointikeskuksiin. Tekstiviestimuistutus on tulossa varatusta ajasta opiskelijaterveydenhuoltoon, päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon.

Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen asiakasmäärä on lisääntynyt, tällä hetkellä n. 56 700. Vuoronumeroiden ottaneiden asiakkaiden odotusajat akuuttivastaanotolla: alle tunnissa on päässyt 38,2% asiakkaista ja 28,2% alle kahdessa tunnissa. Ilmoittautumisjärjestelmän saaminen on tavoitteena kaikkiin hyvinvointikeskuksiin. Saadaan parempia mittareita seurantaan, kuten koko asiakkaan palveluajan pituus jonotusajan sijaan.

E-palautejärjestelmästä: https://e-kartta.ouka.fi/efeedback löytyy palautteen antamiseen verkkolomake Oulun kaupungin nettisivuilta, etusivun alapalkista. Palautteen antaja voi valita, mistä palveluista haluaa antaa palautetta. Sähköisessä palautejärjestelmässä palautteen perillemeno ohjautuu automaattisesti paremmin, on tehostanut palautteen käsittelyaikoja esimerkiksi yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa.  

Valinnanvapautta on laajennettu, asiakkaat siitä huolimatta pääosin oman lähimmän hyvinvointikeskuksen asiakkaita. Oulun seudun yhteispäivystyksessä ovat hoitajien ja lääkärien käynnit vähentyneet akuuttivastaanoton avaamisen jälkeen. Puhelut ovat vähentyneet ja hoitajien työpanosta on siirtynyt asiakasvastaanottoon. Sähköisten palvelujen käyttö on lisääntynyt. Vastaanottoaikaa tarvitsee tiedustella vain kerran. On kehitetty palautejärjestelmää (e-palaute, THL:n palveluvaaka ym.) Kehittäjäraadit on otettu käyttöön asiakkaille hyvinvointikeskuksittain. Lapsiperheille on oma koko kaupungin yhteinen kehittäjäraati olemassa. Vielä parannettavaa on tuloskuntomittarien laatimisessa hyvinvointikeskuksien palveluille. Henkilöstölle tarjotaan myös lisää valmennusta asiakaspalveluun. ODA-hankkeen (omat digiajan hyvinvointipalvelut) tavoitteena on hankkia ja käyttöönottaa digitaalinen eri päätelaitteilla toimiva palvelukokonaisuus, joka sisältää sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja –valmennuksen, älykkäät oirearviot ja palvelutarpeenarviot/hyvinvoinnin arviot sekä sähköisen hyvinvointisuunnitelman. https://www.oukapalvelut.fi/kehittamishankkeet/Hankekortti1.asp?ID=660 Tarkoituksena on nopeuttaa palvelua ja ohjata asiakkaita itsehoitoon. Akuuttivastaanottoa on tavoitteena saada edelleen ketterämmäksi ja kiireettömän vastaanoton jonot lyhyemmiksi.

Kotihoidon kehittämisessä kehitetään kuntouttavaa kotihoitoa asiakkaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden lisäämiseksi. Resurssien jakamisen tarpeen mukaiseksi, esimerkiksi asiakaskäyntien jakaminen pitkin päivää tapahtuvaksi. Tavoitteena on myös kotona asumista tukevan teknologian hyödyntäminen. Tällä hetkellä Oulun kaupunkialueella on paljon lapsia ja nuoria, mutta maakunta-alueilla esimerkiksi ikäihmisten määrä suhteessa muuhun väestömäärään kasvaa.

Sosiaalipalveluissa perustoimeentulotuki on siirtynyt Kelalle 1.1.2017. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kunnille. Ajanvaraukseton sosiaalipalvelujen neuvonta ja ohjaus on siirtymässä Oulu10:n. Päivystys on järjestettävä omassa hyvinvointikeskuksessa. Tilastojen mukaan Oulussa tehdään 12-15 lastensuojeluilmoitusta/pvä, Kontinkankaalla 20 viikossa, joka on yli keskiarvon.

Perhepalvelut ovat kotipalvelua ja perhetyötä. Kun tarvitaan kiireellistä avun tarvetta perheeseen, voi ottaa suoraan yhteyttä hyvinvointikeskuksen sosiaaliohjaajaan. Tilapäisestä perhepalvelusta voidaan tehdä heti päätös. Pidempiaikaisesta palvelun tarpeesta tehdään arviointi ja asiakassuunnitelma sekä päätös palvelun tarpeesta. Kotipalvelusta tilapäinen apu tehdään omana työnä ja jatkuva yleensä ostopalveluna.

Uusia toimintamalleja ovat esimerkiksi säännöllisen synnytyksen jälkitarkastus terveydenhoitajien toteuttamana ja ehkäisyneuvola terveydenhoitajien suorittamana. 2-3 v. lasten määräaikaistarkastus on yhdistetty. Ensimmäisen ikävuoden ajalle on lisätty yksi tarkastus. Alueellinen yhteistyö sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa hyvinvointialueiden palvelukeskittymissä (keskinen: ydinkeskusta, Karjasilta-Höyhtyä, Kastelli ja eteläinen: Kaukovainio ja Maikkula). On kehitetty malli oppilaitosten monialaiseen terveydellisten olojen valvontaan. Jatkossa käynnit joissa mukana useampi terveysalan asiantuntija, tarkastellaan tiloja ym. useammasta näkökulmasta.

Popster-hankkeessa on valmisteltu tulevaa sotemallia, eri työryhmiä on ollut miettimässä palveluja esimerkiksi lasten ja nuorten osalta. Loppuraportit on jätetty maalis-huhtikuun vaihteessa, löytyvät nettisivuilta. Valtakunnallinen Lape-muutosohjelma on maakunnallinen hanke, jossa on tehty rekrytointeja, on parhaillaan jatkamassa valmistelutyötä. Hankkeessa valmistellaan tulevaa perhekeskusmallia.                        

Keskustelu:

Perhetyö ja perheisiin kohdistuvat neuvolapalvelut ovat tärkeitä, koska lastensuojelupalvelut ovat kustannuksiltaan korkeita. Arvioinneista tehdään usein pitkiä, menee ajallisesti henkilöstöllä paljon työaikaa. Perhehoidon ja kotihoidon työntekijöiden työ tulee suhteessa edullisimmaksi, ehkäistään kustannuksia kun perustyöntekijöitä on riittävästi. Yhteistyö ja yhteiset sähköiset järjestelmät tulevassa sotemallissa, että tietoa on saatavilla. Sijaisia ei ole lastensuojelussa useinkaan ja resurssien suuntaaminen varsinaiseen työhön on tärkeää.

-Saako puhelimella varattua aikaa edelleen hyvinvointikeskukseen? Ei saa varattua enää puhelimitse aikaa akuuttivastaanotolle. Kiireettömän vastaanoton ajan voi saada puhelimitse, mikäli niitä on. Omahoitopalvelun kautta ajan saa varattua myös.

-Voiko asiakas antaa kirjallista palautetta hyvinvointikeskuksessa? Kyllä voi antaa palautetta kirjallisesti myös paikan päällä. Pitääkö aika varata keskiyöllä puolen yön jälkeen, että sen saa, aamusta aikoja ei ole ollut kokemuksen mukaan enää saatavilla. Aikoja on ollut aamuisinkin saatavilla osittain, 40% kaikista ajoista on varattavissa netin välityksellä. Sähköisestä ajanvarausjärjestelmästä johtuen ajat avautuvat varattaviksi puolen yön jälkeen.

-Voiko kiireettömän ajan varata hyvinvointikeskukseen paikan päällä? Hoitosuunnitelma on laadittu asiakkaalle, silloin annetaan aika kiireettömään palveluun asiakkaalle myös puhelimitse. Jos asiakkaalla ei ole hoitosuunnitelmaa, tulee mennä akuuttivastaanoton kautta ensin, hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja sitten pääsee lääkärin vastaanotolle. Akuutin asiakkaista 70% saa lääkärin palvelun samalla käynnillä. Kiireettömän ajan varaaminen on edelleen haasteellista, kun kotona on esimerkiksi omaishoidettava puoliso.

Keskustan alueelle tavoiteltiin omaa terveyskeskusta ja palvelut menivät kuitenkin Kontinkankaalle. Kaakkurin hyvinvointikeskukseen on jonkin verran tullut asiakkuuksia keskustan alueelta, ei kuitenkaan merkittävässä määrin. Yhteys palveluesimiehiin, jos on jotain tietyn palvelun kehittämistarvetta. Asiakaspalveluun tulee saada asiantuntijoita, yhdestä numerosta tavoittaisi kaikki tarvittavat palvelut. Valinnanvapauslaki on luonnoksella eduskunnassa, siihen on tulossa kirjaus palveluneuvojista. Akuutin ja kiireettömän palvelun lisäksi pitää kehittää väliin palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Oulu voisi olla edelläkävijä palvelujen saavutettavuudessa, että loppuisi yleisönosastokirjoittelut. Kaikki eivät voi olla hyvinvointipalvelujen asiantuntijoita, joten kaikkien pitää saada palvelut ymmärrettävästi, kunhan joku vastaa ja neuvoo asiakasta. On olemassa ikäihmisiä, jotka eivät näe tai muutoin kykene käyttämään sähköisiä palveluja.

Ritva Kuorilehdon puheenvuoron jälkeen yhteistyöryhmä teki kokouksessa esityksen esteettömästä palveluun pääsystä niin ikäihmisille, maahanmuuttajille kuin muille erityisryhmille erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyn turvaamiseksi.          

5. Mannerheimin puiston suunnitelmat, maisema-arkkitehti Mirjam Larinkari yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Mannerheimin puiston nykytilassa on kehitettävää: puisto on umpeenkasvanut ja sen kasvillisuutta on karsittu. Yleisilme on puistossa kulunut. Kesäaikaan puisto toimii suosittuna oleskelupuistona. Ympäröivä kaupunki kehittyy: leikkipuisto kunnostetaan v. 2016-17 aikana, Albertinkatu 9 kaavamuutos uuteen asuin- ja liikerakentamiseen, Kirkkokadun kunnostus ja puistovalaistus on uusittu väliaikaisesti.

Mannerheimin puisto on historiallinen, mutta on myös moneen otteeseen uusittu kunkin aikakauden tyylin mukaan. Merkittävät elementit Vapaudenpatsas ja puistoa reunustavat iäkkäät puut. Puiston suunnitelmat ovat osa Keskustavisio2040. Suunnittelun tavoitteissa on mainittu seuraavat asiat:

-tilallinen avartaminen, katveiden poisto

-siisti, turvallinen, toimiva, esteetön

-arvokkaan puuston säilyttäminen

-alueen kehittäminen ympärivuotiseksi tapahtumapuistoksi

-oleskelu- ja toimintamahdollisuuksien lisääminen

-kulkureittien selkeyttäminen

-valaistuksen parantaminen: elämyksellisyys, valotaide, tapahtumavalaistus

-puistolle tunnistettava ja korkealaatuinen Oulun keskustaan sopiva ilme: luonnonkivipinnat, kalusteet, varusteet, uusi vesiaihe

-julkinen taide, esim. valotaide

-kiinteä WC, tekniikkapisteet tapahtumille

Suunnitelmaluonnoksen konsepti sisältää seuraavat asiat:

Suorakulmaiset linjat

-pohjalla puiston vanhat linjat, historia

-säilytettävä kasvillisuus, kiveyspinnat

-oleskelu, paikallaan olo

-kiveysmateriaalit antaa hillityn taustan

Kaarevat linjat

-uusi voimakas muotoaihe

-liike, kulkureitit, vesi

-uudet puurivit, perenna-alueet

-kaareva kiveys erottuu aukiopinnasta

Jatkoaikataulu

•Palautteen huomioiminen, toukokuu

•Yleissuunnitelman hyväksyy Oulun kaupungin Yhdyskuntalautakunta ohjeellisena noudatettavaksi, kesäkuu

•Rakennussuunnittelu, syksy 2017

•Rakentaminen arviolta kesä 2018 – kesä 2019

Keskustelu:

Mannerheimin puiston suunnitelmat vaikuttavat todella hienolta ja lisäävät omalta osaltaan Oulun kaupungin vetovoimaisuutta tulevassa hakeutumisessa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Julkisen ja kaikille avoimen, kiinteän wc-tilan asiaa on ajettu Keskustan suuralueen yhteistyöryhmässä jo vuosien ajan, olisi nyt suunnitelmien mukaan toteutumassa, on hyvä asia. Voisiko wc-tilaan saada soimaan klassisen musiikin ja siniset valot. Tarvitaan tosin vielä torin rantaan kiinteä wc-tila, bajamaja-kulttuuri ei palvele turisteja, tai ainakin niiden siisteyden ylläpitämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. WC-tilan suunnitteluissa ei tule myöskään unohtaa Hollihaan puistoa. Helsingissä julkisissa wc-tiloissa on automaattipuhdistus tietyin väliajoin, maksaa mutta on koettu tarpeelliseksi. 

Tapahtumapuistona Mannerheimin puistoon voisi sijoittaa esiintymislavan. Sellaista ei sisälly suunnitelmiin tällä hetkellä, sillä tapahtumatyöpajassa on todettu pysyvän lavan olevan epäkäytännöllinen, koska erilaisiin tapahtumiin tulla olla erikokoinen lavatila ym. Olemassa olevia, suunniteltuja rakenteita voi soveltaa myös tapahtumatarkoitukseen tulevassa Mannerheimin puistossa. Puiston valaistuksen lisääminen on tärkeää myös turvallisuusnäkökulmasta.

Leikkipuiston puolelle on hyvä saada oma aidattu alueensa. Turvallisuusnäkökulma mm. liikenteeseen nähden. Puistoissa toteutettavat piknik-tapahtumat ovat yhteisöllisyyttä lisääviä, myös pelitilanteet ja kävijöiden väliset keskustelut, niiden mahdollistaminen rakenteilla, penkit ym.

Puistosuunnitelmiin olisi hyvä saada mukaan osallistumaan lähellä sijaitsevat päiväkodit, kuten päiväkoti Pallero ja ruotsinkielinen päiväkoti.     

Kaupunkiviljely

Oulun kaupunki vuokraa viljelylaatikon sadalle viljelyporukalle kesän 2017 ajaksi. Viljelylaatikoita on neljässä paikassa Oulun keskustan tuntumassa: Hollipuistossa, Veturiaukiolla, Salmelanpuistossa ja Reelinkiaukiolla. Viljelypaikoista Hollipuistossa on kaupungin järjestämänä kasteluvesi. Muissa paikoissa viljelijät vastaavat itse kasteluveden tuomisesta alueelle. Karttalinkki: Viljelyalueet 2017.

Viljelylaatikon voi varata sähköisessä varauspalvelussa 24.4. klo 8 alkaen. Varaamisesta peritään 5 € maksu. Varauksen tekeminen edellyttää palveluun rekisteröitymistä. Maksu suoritetaan varausjärjestelmässä verkkomaksuna. Varauksen ja maksun osalta voi asioida myös Oulu10-palvelupisteissä (Torikatu 10 sekä Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon palvelupisteet), mikäli ei ole mahdollisuutta sähköisen varausjärjestelmän tai verkkopankin käyttöön. Lisätietoa: https://www.ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/kaupunkiviljely

6. Muut ajankohtaiset asiat

Yhteistyöryhmien kehittämisilta järjestettiin 16.3. Mukana oli yhteensä 40 osallistujaa lähes kaikilta suuralueilta. Yhteisessä kehittämisillassa pohdittiin kuntalaisvaikuttamisen ja osallisuuden toteutumista Oulun kaupungissa ja sen edelleen kehittämistä. Osa yhteistyöryhmistä koetaan toimivaksi ja osa ei vähäisen kävijämäärän vuoksi. Kehittämisillan koostettu aineisto on toimitettu kaikille yhteistyöryhmien jäsenille. Aineistossa oli mukana luottamushenkilöille järjestetyn kehittämispäivän 17.3. kooste. Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa on tiedoksi –asiana osallisuuden ja kuntalaisvaikuttamisen kehittäminen 27.4. Pasi Laukka esittelee kokouksessa asiaa. Linkki esityslistaan: https://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/sivistys-ja-kulttuurilautakunta

7. Katuturvallisuuskävely 22.5. klo 16.00

Järjestetään Keskustan alueen asukkaille yhteinen katuturvallisuuskävely ma 22.5. klo 16.00. Lähtö tapahtuu Oulu10 os. Torikatu 10 nvh 142. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen 3D-esittely Keskustavisio2040. Kävelyyn ovat osallistumassa kaupungin puolesta ainakin projektipäällikkö Juha Isoherranen ja kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen. Laitetaan ilmoitus tilaisuudesta ja kutsutaan myös Vammaisneuvoston jäseniä mukaan kävelyyn. Valkean kesäkadun turvallisuus on ajankohtainen asia, myös poliisin ja nuorisotyöntekijän kokemukset.

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän työskentely on ollut vaikuttavaa. Valkean kesäkadun avoinna oleminen voidaan lukea ansioksi, myöskin Hallituskadun pyöräkaistat ja tulevan Mannerheimin puiston suunnitelmiin esitetty julkinen wc-tila.  

8. Seuraava kokous

Katuturvallisuuskävely 22.5. klo 16.00 Oulu10 nvh 142 os. Torikatu 10.

9. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja Tytti Tuppurainen päätti kokouksen klo 19.29.

Jakolinkki