In English | På svenska | Tekstin koko A- A+

Koulun opetussuunnitelma Koulun opetussuunnitelma

1.1 Arvot ja toiminta-ajatus


Hintan koulussa annettava kasvatus- ja opetustyö perustuu seuraaviin yhdessä vanhempien kanssa valittuihin arvoihin. Näitä ovat:


· suvaitsevaisuus

· sosiaalisuus

· vastuullisuus

· rehellisyys

· tasa-arvo

 


Koulun toiminta-ajatus


Hintan koulussa arvostamme perinteisiä arvoja ja työntekoa ja vaalimme koulumme taito- ja taideaineiden perinnettä. Monipuolisin opetusjärjestelyin ja työtavoin tarjoamme erilaisille oppijoille mahdollisuuden yksilölliseen kasvuun ja oppimiseen

 

 

1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
Nyky-yhteiskunnassa tiedon määrä kasvaa nopeasti ja sen hallitseminen on yhä vaikeampaa. Tästä syystä koulussa annettavaa opetusta kehitetään suuntaan, jossa painottuvat tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi tiedon etsiminen ja soveltaminen. Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa opiskelua kaikissa oppiaineissa. Tieto- ja viestintätekniikan koulukäyttö edistää oppilaiden käsitystä eri tietolähteistä ja kykyä etsiä ja luoda uutta tietoa ja arvioida tiedon paikkansapitävyyttä. Tiedon hankkimistaitojen lisäksi oppilaat oppivat käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä. Samalla oppilaille annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön koulussa riippumatta oppilaan sosiaalisesta taustasta edistää tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä.

 

Tietomäärän kasvaessa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa kukaan ei voi yksin hallita kaikkea. Onnistuminen on kiinni vuorovaikutuksesta ja osaamisesta. Tästä syystä koulun toimintakulttuuria on kehitettävä ja opetus järjestettävä niin, että se harjaannuttaa näitä taitoja.

 

Kasvatuksessa ja opetuksessa tuetaan oppilaan yksilöllistä kehitystä arvostamalla häntä yksilönä, kannustamalla ja tukemalla häntä oppimaan hänen omista lähtökohdistaan. Jokainen oppilas on yksilö, jonka aikaisempiin kokemuksiin kaikki uuden oppiminen perustuu.

 

Kasvatus- ja opetustyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä vanhempien kanssa koulun tukiessa kodin kasvatustyötä.

 

Yhdessä vanhempien kanssa olemme määritelleet seuraavat Hintan koulun opetus- ja kasvatustyön tavoitteet:

 

1. Oppilaalle annetaan elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot, jotka luovat perustan laajaan yleissivistykseen ja antavat virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tällaisia taitoja ovat:

 

- lukutaito - kirjoitustaito

- laskutaito - ilmaisutaito

- sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot - kädentaidot

- kielitaito - tieto- ja viestintätekniikan hallinta

 

 

2. Yhdessä vanhempien kanssa oppilasta kasvatetaan tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi, vastuuntuntoiseksi ja ympäristönsä ja toiset huomioon ottavaksi yhteiskunnan jäseneksi.

 

 

Terve itsetunto

 

- koen onnistumista, uskallan ja osaan myös epäonnistua

- uskallan ilmaista mielipiteeni

- olen hyväksytty, hyväksyn myös toiset

- opin tuntemaan vahvuuteni ja heikkouteni

 

Vastuuntunto

 

- noudatan yhteisiä sopimuksia ja sääntöjä

- huolehdin läksyistä ja koulutavaroista

- pidän yllä työrauhaa

- huolehdin lähiympäristöstäni ja luonnosta

 

Toisten huomioonottaminen

 

- tervehtiminen - ruokailutavat

- vanhempien ihmisten kunnioittaminen - kiitos, ole hyvä, anteeksi

- kielenkäyttö

- oma vuoro/toisten huomioon ottaminen

- yleiset käyttäytymissäännöt ja normit

 


2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS


Koulun toimintakulttuuri voidaan määritellä seuraavalla tavalla:

 

Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Yhtenäinen perusopetus edellyttää opettajien ja koulun muun henkilökunnan perehtymistä laajasti kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä eri ammattiryhmien ja huoltajien kanssa. Opetussuunnitelman perusteissa korostuu turvallisen, oppimiseen motivoivan ja viihtyisän oppimisympäristön luominen. Ulkoisten puitteiden ohella keskeistä on koulun henkilökunnan ja oppilaiden luoma henkinen oppimisilmapiiri. Koulun ilmapiirin voi aistia käytävillä ja ihmisten kohtaamisessa. Avoin, kiireetön ja joustava kulttuuri edistää kouluyhteisön jäsenten terveyttä ja auttaa työssä jaksamisessa. Tämä edellyttää valintojen tekemistä koulun arvojen suunnassa.

 

Oppimista ja hyvää kasvua tukevassa ilmapiirissä oppilasta kannustetaan aktiivisuuteen, itseohjautuvuuteen, luovuuteen ja oman toiminnan arviointiin. Oppilaalle luodaan mahdollisuuksia itsenäiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.

2.2 Oppimisympäristön kehittämisen painopisteet


Hintan koulussa oppilaat voivat opiskella monipuolisin tavoin omien tietojensa ja taitojensa mukaisesti

yksilöllisesti ja yhdessä. Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen oppiminen on tärkeänä osana perusopetuksen tehtävän onnistuneessa toteutumisessa. Oppimisprosessin alkuvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota ohjaukseen ja neuvontaan. Oppiminen perustuu oppilaan jo opittuun sekä hallitsemaan tiedon rakenteeseen. Tällöin uuden opittavan asian perusteet on helposti palautettavissa mieleen.

Oppiminen ei ole pelkästään onnistumisen kokemuksia, vaan myös virheistä oppimista.

Ilmaisutaito on olennainen osa koulumme luovaa työskentelyilmapiiriä.

 

2.1 Opetuksen painotukset
Opetuksen painopisteinä Hintan koulussa ovat kuvataide, kirjallisuus ja tieto- ja viestintätekniikka. Kuvataidepainotteisuus toteutuu kuvataideluokissa, jotka aloittavat joka toinen vuosi kolmannelta vuosiluokalta. Kirjallisuuden painottuminen toteutetaan kirjallisuustunneilla ja lukudiplomin suoritukseen tähtäävällä kirjallisuuden harrastamisen mahdollistamisena. Tieto- ja viestintätekniikan painotus toteutuu kaikille luokka-asteille annettavana tavoitetason mukaisena tieto- ja viestintätekniikan opetuksena.
Erityisopetukseen painottuminen toteutuu lähikouluperiaatteella toimivassa pienluokassamme, klinikkaopetuksessa ja laaja-alaisessa erityisopetuksessa. Koulumme opetushenkilöstön ammattitaidossa erityisopetuksen osuus on merkittävä.

Lisäkursseina koulussamme voi opiskella ilmaisutaitoa, liikuntaa, kuvataidetta, musiikkia ja kädentaitoja.

 

2.2 Koulun tietostrategia
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pääperiaatteet

 

Hintan koulun tietostrategian kulmakivenä on loogisesti etenevä viestintäkasvatus, minkä tavoitteena on lapsen viestinnän perustaitojen hallinta. Lasta opetetaan ymmärtämään erilaisten viestimien vaikutuskeinoja ja -muotoja, sekä olemaan kriittinen niitä kohtaan. Tietostrategian mukaisesti oppilas oppii myös tieto- ja viestintätekniikan käyttäjäksi ja tekijäksi, eikä jää pelkästään sen kohteeksi.

Tietostrategiaan kuuluu myös kommunikoinnin perustaitojen (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen) kehittäminen.

Opettajille luodaan kouluttautumissuunnitelma, jonka pyrkimyksenä on opetuskäyttöä tukevien tvt-menetelmien hallinta ja ainakin yhden pienimuotoisen projektin toteuttaminen työssään. Samalla pyritään vähintään Ope.fi I sisällön hallintaan.

 

Opiskelun tavoitetasot luokkatasoittain:

 

1.-2. luokka:

- tutustutaan koulukirjaston käyttöön ja sääntöihin

- opitaan lainaamaan ja palauttamaan kirjat itsenäisesti

- opitaan kirjoittamaan ja tallentamaan pieniä tarinoita (esim. Word-tekstinkäsittelyohjelma)

 

3.-4. luokka:

- projektityöskentelyn oppiminen itsenäisesti ja ryhmässä

- ohjattu tiedonhankinta eri lähteistä (esim. oppikirjat, kirjallisuus, sanomalehdet, televisio, radio ja internet)

- tekstien referointi

- esitysten ja töiden visualisointi ( esim. Power Point-esitys)

- työn etenemisen loogisuus

 

5.-6. luokka

- oman tekstin tuottaminen projekteissa ja töissä

- lähteiden monipuolinen ja kriittinen käyttö ja lähdeviittaukset

- itsenäinen tiedonhankinta

- kohti tutkivaa oppimista

- tuotosten julkaisu Riihi-oppimisympäristössä

 

2.3 Yhteistyö koulutyön osana
2.3.1 Koulun sisäinen yhteistyö


Hintan koulussa opettajat suunnittelevat työtään saman luokkatason muodostamissa opettajien pienryhmissä, missä yhteissuunnittelussa on lähinnä luokkien yhteiset projektit ja teemapäivät. Opettajat jakavat työtä ja vastuualueita opettajien erityistaitojen ja –osaamisen mukaan.

Oppimistorille kohdennetaan yhteisiä resursseja, mikä tehostaa oppimista suurienkin ryhmien osalta. Oppimistorilla on varausjärjestelmä, minkä avulla opettajat voivat varata opetusryhmilleen opiskeluaikoja. Varausjärjestelmä sisältää opettajien kiinteitä resurssitunteja, jolloin yhden opetusryhmän kanssa työskentelee kaksi opettajaa.

Kirjallisuusluokka toimii samojen periaatteiden mukaan. Kirjallisuusluokasta varataan luokille myös kiinteitä aikoja.

Opettajainkokouksia järjestetään tarvittaessa. Kokoukselle on varattu kiinteä aika työjärjestyksessä, jolloin opetusta ei järjestetä. Kokous kutsutaan koolle viikkoa ennen kokousta. Mikäli kokousta ei kutsuta koolle, on opettajilla mahdollisuus käyttää kyseinen aika yhteistyöhön.

Lisäksi viikoittain järjestetään opettajien yhteinen informaatiovälitunti, mihin kutsutaan tarvittaessa myös koulun muuta henkilökuntaa. Informaatiovälitunnin aikana käsitellään ajankohtaisia esille tulleita asioita. Kaikki opettajat voivat tuoda asioita yhteiseen keskusteluun. Informaatiovälitunnilla käsitellyt ja sovitut asiat merkitään muistin, mistä ne ovat henkilöstön luettavissa.

Koulunkäyntiavustajien ja kouluavustajien työnkuvan määrittelee rehtori. Käytännön työssä heitä ohjaa kulloisenkin työtehtävän antanut opettaja. Avustajille laaditaan viikoittainen työjärjestys, johon kiinteät aikaan ja paikkaan sidotut työt kirjataan.

 

2.5.1.2 Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus
Koulussamme toimii oppilasneuvosto, johon on valittu vaaleilla edustaja jokaiselta luokka-asteelta.

Oppilasneuvoston tehtävänä on kehittää koulun ja oppilaiden arkeen liittyviä toimintoja ja kouluympäristön toimivuutta, sekä osallistua koulun juhlien ja tempausten järjestämiseen. Samalla opitaan yhteisten asioiden hoitamista, vastuun kantamista sekä perustelemaan omia näkemyksiä.

Oppilasneuvosto toimii yhden lukuvuoden kerrallaan, jonka jälkeen oppilaat valitsevat keskuudestaan uudet edustajat. Jokaisella oppilasneuvoston jäsenellä on varajäsen, joka hoitaa tehtäviä varsinaisen jäsenen ollessa estynyt.

Oppilasneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa ja tarpeen vaatiessa useammin. Oppilasneuvoston toimintaa ohjaa opettaja.

Koko koulun yhteistyötä ja osallisuutta toteutetaan koulun juhlissa ja teemapäivillä. Koulun säännöt käydään lukuvuosittain yhteisesti lävitse ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Koulussamme toimii myös ateriatoimikunta, jossa jäseniä on sekä henkilökunnasta että oppilaista. Ateriatoimikunta voi tehdä ehdotuksia ja suunnitelmia liittyen itse ruokaan, teemoihin, viihtyvyyteen ja ruokalan toiminnallisuuteen.

Kummioppilastoiminta on koulussamme myös olennainen osa yhteistyötä ja osallisuutta. Vanhemmat oppilaat tutoroivat nuorimpia oppilaita heidän aloittaessaan koulutaipaleensa. Näin luodaan turvallinen aloitus uudessa ympäristössä pienelle oppilaalle ja vanhempien oppilaiden osalta vastuun ottaminen on keskeinen tehtävä.

 


2.5.2 Yhteistyö yhtenäisellä oppimisen polulla


Liitteenä oleva taulukko moniammatillisesta yhteistyöstä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa (liite 9.3) on todettu käytännössä hyväksi ajankäyttösuunnitelmaksi Hintan koulussa. Tammi- helmikuussa päiväkodissa pidettävässä vanhempainillassa luokanopettaja kertoo vanhemmille koulun aloittamisesta. Kutsu vanhempainiltaan tulee päiväkodilta.

 

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö voi sisältää:

- yhteisiä koulutuksia ja toiminnan yhteistä suunnittelua

- esioppilaiden vierailuja lähikoulussa

- 1.-2. luokkien vierailuja esiopetuksessa

- esioppilaiden ja 1.-2. luokkien oppilaiden yhteisiä toimintoja ja teemoja

- koulutulokkaiden tutustumispäiviä keväällä

- vanhempainiltoja esiopetusvuoden keväällä, joissa voi olla tulevan koulun ja alkuopetuksen tavoitteiden ja sisältöjen esittelyä

- siirtokeskustelut keväisin

- opettajien tutustumista tuleviin oppilaisiinsa ja lastentarhanopettajien vierailut luokissa

- erityisopettajan ja esiopetuksen yhteistyötä

- oppimisvaikeuksien tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa moniammatillisen yhteistyön kautta

Yhteistyömuotoja arvioidaan ja kehitetään lisää.

 

Alkuopetusluokkien käytännön yhteistoimintamuotoja muun perusopetuksen kanssa voivat olla esimerkiksi:

- kummioppilastoiminta

- yhteiset teemapäivät ja retket

- yhteiset juhlat ja tapahtumat

- yhteiset projektit eri oppiaineissa

Tapahtumat, retket ja juhlat voivat vaihtua vuosittain. Kutsu voi tulla päiväkodin tai koulun puolelta.

 

Kun esioppilas siirtyy päiväkodista kouluun, hänestä täytetään siirtolomake (liite). Tämä lomake tulee opettajalle esiopetuksesta kouluun ja se käydään läpi siirtopalaverissa.

Kun perusopetuksessa oleva oppilas siirtyy lukuvuoden aikana toisen kunnan kouluun, oppilaalle tehdään erotodistus.

Kun oppilaan opettaja vaihtuu, vaihdoksesta tiedotetaan oppilaan huoltajille.

Koulussamme on uusille opettajille perehdyttämiskansio sekä työhön ja työympäristöömme perehdyttämisestä vastaava opettaja.

 

2.5.3 Yhteistyö kotien kanssa
Koteja informoidaan Hintan koulun opetuksen järjestelyistä ja toiminnasta. Koko koulun toimintaa koskevista työjärjestyksen muutoksista tiedotetaan yhteisillä tiedotteilla. Luokka- ja oppilaskohtaiset muutokset ilmoittaa luokanopettaja.

Syyslukukauden alussa julkaistaan koulun lukuvuotta koskeva tiedotelehti, mistä löytyvät tärkeimmät pääkohdat liittyen koulun henkilökuntaan ja koulutyöhön.

Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua ja osallistua koulun toimintaan ja kasvatukseen liittyviin keskusteluihin. Koulussa järjestetään vuosittain koko koulun yhteinen vanhempainilta. Lisäksi luokanopettajat järjestävät tarvittaessa luokan oman vanhempainillan. Valinnaisista aineista pidetään tarvittaessa omat tiedotustilaisuudet.

 


2.5.4 Muu ammatillinen yhteistyö


Ammatillinen yhteistyö Hintan koulussa perustuu tarpeisiin. Tällainen tarve voi syntyä oppilaan opiskelun edesauttamisen mahdollisuuksista, opettajan ammatillisten tarpeiden pohjalta tai koko työyhteisön yhteisen pohdinnan tuloksena. Olemassa olevat ammatilliset yhteistyöverkostot kattavat suurimman osan työkentässämme, mutta koko ajan arvioidaan uusien yhteistyömuotojen ja –tahojen synnyttämistä.

Ammatillisen yhteistyön päämääränä on aina joko suoraan tai välillisesti vaikuttaa oppilaiden opiskelun ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Hintan koulun ammatillisia yhteistyötahoja:

koti
perheneuvola
sosiaalitoimi
psykologipalvelut
terveydenhuoltopalvelut
tekniset palvelut
siivouspalvelu
ateriapalvelu
poliisi
Laanilan verkko / suuralueen kouluverkko
päivähoito
iltapäivähoito
erilaiset kerhopalvelutuottajat
yliopisto
kirjastolaitos
teatteri
taidemuseo
liikuntavirasto
Tietomaa

 


2.6 Kuvaus kouluvuoden työn periaatteista


Lukuvuoden runkosuunnitelma Hintan koululla:

Suunnittelupäivä

veso-päivät
työyhteisön tiimien muodostaminen
vastuualueiden jakaminen
kodin ja koulun yhteistyön suunnitelma

koulutuskalenteri / koulutusmäärärahat / päivärahat
kulttuurikalenteri /kulttuuritapahtumat ja -festivaalit
liikuntakalenteri / liikuntapäivät
info-välitunti
opettajien kokoukset
yt-ajat
työyhteisön kokoontumiset
Laanilan verkoston kokoontuminen / alueen yhteinen veso-päivä
lauantai työpäivät
teemaviikot/teemapäivät
järjestettävät juhlat
yhteistyö seurakunnan kanssa
opintoretket
koulutuskalenteri
lukuvuoden loma-ajat
koulun yhteinen vanhempainilta -teemavuosi
kehityskeskustelut
väliarviointi, päättöarviointi
todistukset
koulukuvaus

 


2.7 Koulun säännöt


Tähän minä pyrin:

Haluan toimia siten, että kaikkien olisi mukava työskennellä. Siksi pyrin aina ottamaan huomioon toiset ihmiset. Olen ystävällinen kaikille. Haluan rakentaa lämpimiä ihmissuhteita. Pidän yhteisen ympäristömme miellyttävänä ja siistinä.

 

Koulumatkalla:

Turvallista koulumatkaa mennen tullen! Liikennesääntöjen hallitseminen on tärkeää oman ja toisten turvallisuuden vuoksi. Käytän pyöräillessäni kypärää ja muistan pimeän tullen heijastimen ja valaisimen käyttämisen. Muistan hyvät käytöstavat myös koulumatkalla. Ystävällisesti ja hyvin käyttäytyvä oppilas huomataan koulun ulkopuolellakin.

 

Välitunnilla:

Välitunti on iloksi ja virkistykseksi! Joudun sinne ripeästi ja sään mukaan puettuna. En pilaa sitä toisia kiusaamalla. Noudatan myös välituntivalvojan ohjeita. Sisälle tullessani asetun viipymättä jonoon. Kun otan huomioon koulutoverini, saan aikaan miellyttävän ja turvallisen välitunnin.

 

Luokassa:

Työni alkaa astuessani luokkaan. Arvostan jokaisen opettajan ja oppilaan työtä. Huolehdin, että kaikilla on työrauha. Hyvä työilmasto on minunkin asiani. Haluan kehittyä tiedoissa ja taidoissa. Muistan luokkani sisäiset sopimukset. Järjestäjänä ollessani hoidan tehtäväni hyvin. Käytän sisäkenkiä koulussa. En käytä matkapuhelinta oppituntien aikana.

 

Ruokalassa:

Arvostan kouluruokailua terveyden ja virkistyksen ylläpitäjänä. Opin syömään kaikkia ruokia, siksi otan niitä riittävästi lautaselleni. Syön hyviä pöytätapoja noudattaen. Olen kiitollinen lämpimästä ja monipuolisesta ateriasta. Olen kohtelias keittiön väelle ja pöytäseuralleni.

 

Käytävässä ja portaissa:

Kuljen käytävässä kävellen. Portaissa kuljen rauhallisesti oikealla. Otan toiset huomioon tervehtimällä, puhumalla maltillisesti ja ystävällisesti.

 

Muistan myös:

Pidän sukset, pyörän jne. niille varatuissa paikoissa hyvässä järjestyksessä. En koske niihin välitunnin aikana.

En tuo kouluun sinne kuulumattomia tavaroita ja esineitä. En syö purukumia koulussa.

Jos joudun olemaan poissa koulusta, ilmoitan siitä heti koululle.

Ansaitsen rangaistuksen, jos olen tehnyt koulun sääntöjen vastaisesti.

 

Koulun edustaminen urheilukilpailuissa:

Kaupungin järjestämiin urheilukilpailuihin valintaan vaikuttaa liikunnallisten taitojen ja myönteisen asenteen lisäksi myös koulutyön vastuullinen hoitaminen.

2.8 Koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi
Hintan koulun arvioinnin kohteet määritellään pääosin lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Lukuvuoden aikana otetaan tarpeen mukaan lisää arviointikohteita.

Arvioinnin kohteina voivat olla

· opetussuunnitelman toteutuminen ja ajantasaisuus

· koulun toimintakulttuurin laatu

· koulun kehittämisprojektit

· taloudellisten resurssien käyttö ja kohdentaminen

· henkilöstön jaksaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen

· muut ulkoisen arvioinnin esille tuomat asiat

 

3.4 Koulun kieliohjelma
Hintan koulun kieliohjelmasta tiedotetaan jo koulun aloittamista edeltävänä keväänä, jolloin järjestetään yleinen informaatiotilaisuus tulevien 1.-luokkalaisten vanhemmille. Vanhempia informoidaan tarvittaessa tarkemmin kielivalinnoista sekä 2. luokan että 4. luokan keväällä ja samalla korostetaan valinnan sitovuutta koko peruskoulun ajalle.

 

 

4.4 Koulun kerhotoiminta

 

Koulun kerhot kirjataan koulun työsuunnitelmaan lukuvuoden alussa ja kerhotoimintaa arvioidaan lukuvuoden lopulla. Kerhotuntien ja kerhoissa käyvien oppilaiden määrää seurataan. Kerhoyhdyshenkilö kokoaa tarvittavat tiedot.

 

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS


Erityisopetukseen tuleva oppilas tarvitsee asiantuntijalausunnon erityisopetuksen tarpeesta. Oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti tai hänelle tehdään yksilöllinen oppimissuunnitelma. Hintan koulu tarjoaa seuraavia tukitoimia:

- tukiopetus

- erityisopetus

- klinikkaopetus

- samanaikaisopetus

- koulun sisäiset pienryhmät

- alueellinen pienluokka

Näillä toimilla eri oppijoiden yksilöllistämisen tarpeet otetaan huomioon opetuksessa sekä fyysistä että psyykkistä oppimisympäristöä järjestettäessä.

 

 

5.2 Oppilaan tukeminen opetuksen siirtymävaiheissa
Esiopetuksesta oppivelvollisuuteen

 

Esiopetuksesta kartoitetaan mahdolliset erityistä tukea tarvitsevat lapset. Yhteistyössä asiantuntijoiden (mm. esiopettaja, erityisopettaja, psykologi) ja vanhempien kanssa päätetään tuleva koulumuoto. Kevätlukukaudella järjestetään siirtokeskustelut esiopetuksen ja koulun kesken.

 

 

 

Alueellinen pienluokka

 

Hintan alueellinen pienluokka on tarkoitettu väliaikaiseksi tukitoimeksi yleisopetuksen oppilaille, jotka hyötyvät yksilöllisemmästä opetuksesta ja pienemmästä luokan ryhmäkoosta. Pienluokka voi toimia välivaiheena tarkistettaessa luokkamuotoisen erityisopetuksen tarvetta tai tukitoimenpiteenä erityisluokasta palaavalle oppilaalle.

 

Yleisiä toimintaperiaatteita:

- oppilaat ovat 1.-2. luokan oppilaita

- ryhmäkoko on enintään seitsemän oppilasta

- oppilas säilyy kotikoulunsa kirjoilla, erityisopetussiirtoa ei edellytetä

- oppilaskorttiin merkitään lisätietoihin maininta pienluokkasijoituksesta

 

Lähettävän koulun oppilashuoltoryhmä tekee suosituksen pienluokkasijoituksesta. Päätöksen pienluokkasijoituksesta tekee pienluokkakoulun rehtori. Yhteistyö huoltajien, kotikoulun, tutkimus- ja hoitotahon sekä pienluokan välillä on tiivistä. Tarvittavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sovitaan yhdessä. Lopullista sijoitusaikaa ei voida ennalta määritellä. Koulutulokkaita voidaan sijoittaa pienluokkaan asiantuntijalausunnon perusteella. Koulun edustajan on oltava yhteydessä erityisopetuksen koordinaattoriin jo erityisopetusjärjestelyjen suunnitteluvaiheessa.

 

Oppilaiden tuntimäärä on joustava. Integrointi sekä pienluokkakoulun että kotikoulun ryhmään tapahtuu oppilaskohtaisesti. Erityisluokanopettaja järjestää luokanopettajille integraatiovalmennusta.

Siirto pienluokasta tapahtuu pääsääntöisesti kotiluokkaan ja tarvittaessa erityisluokkaan.

Pienluokan opettajalla on erityisluokanopettajan pätevyys. Ryhmässä on koulutettu koulunkäyntiavustaja. Pienluokan oppilaan arvioinnin suorittaa pienluokan opettaja tarvittaessa yhdessä kotiluokan opettajan kanssa. Oppilasarvioinnista lähetetään tieto kotikouluun.

 

Toiselle asteelle siirtyessä erityisopettajien yhteistyö aloitetaan jo syyslukukaudella. Varsinaiset siirtokeskustelut järjestetään kevätlukukaudella.

 

5.3 Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen


Koulun tukitoimet alkavat tukiopetuksesta. Tukiopetusta annetaan, kun oppilas jää tilapäisesti jälkeen opinnoissa. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti luokanopettaja. Oppilaat jotka noudattavat yksilöllistä opetussuunnitelmaa, opiskelevat HOJKS:n (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) mukaisesti pienryhmässä. Oppilaan valmiudet huomioiden oppilas on taito- ja taideaineissa tavallisen opetusryhmän mukana.

Erityisopettaja antaa puheopetusta. Oppilas ja oppilaan huoltajat sitoutuvat puheharjoituksiin myös kotona.

Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta, jos hänellä on vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai muissa aineissa. Erityisopetusta saavat oppilaat tulevat erityisopetukseen tarkan seulan läpi esimerkiksi psykologin, erityisopettajan tai luokanopettajan arvion perusteella. Erityisopetus on joustavaa ja sen tarvetta seurataan koko ajan.

Klinikka on vaihtoehto oppilaalle, kun hän tarvitsee pienemmän opetusryhmän. Ajallisesti voi olla kysymys yhdestä oppitunnista tai pitemmästä jaksosta. Opiskeltavia oppiaineita voi olla yksi tai useampia.

Erityisopettaja voi toimia samanaikaisopettajana luokanopettajan apuna. Hän huolehtii myös opettajien, huoltajien ja avustajien konsultoinnista erityisopetustilanteissa.

5.4 Oppilaan siirtyminen erityisopetukseen
Oppilaan opettajat yhteistyössä huoltajien ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa ovat avainasemassa kaikissa erityisopetuskysymyksissä. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetusta voidaan yksilöllistää kohdassa 5.3 mainituin tukitoimin.

 

 

5.5 HOJKS:n laatimisen periaatteet
HOJKS-lomakkeen täyttämisestä huolehtii erityisopettaja. Erityisluokanopettaja tekee pienluokan oppilaille oppimissuunnitelman.

 


Varhennettu kielenopetus

Hintan koulussa tarjotaan mahdollisuus varhennettuun kielten opiskeluun oppilaille vapaaehtoisten lisäkurssien muodossa viimeistään toisella luokalla. Lisäksi oppilaat voivat tutustua ensimmäisten luokkien aikana eri kieliin pienissä kielisuihkuissa.


7.2 Opetuksen eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen

Aihekokonaisuudet Hintan koulussa

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

 

Hintan koulun opetuksen ja kasvatuksen kulmakivenä on ihmisenä kasvaminen. Tämä aihekokonaisuus on voimakkaasti mukana kaikessa koulutyössämme.

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.


TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.


2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

 

Hintan koulu pyrkii olemaan osana eurooppalaista koulujärjestelmää. Kansainvälistyminen on sinällään jo arvokasta, mutta pyrimme ennen kaikkea kahdensuuntaiseen yhteistyöhön eri kulttuurien kanssa. Yhteistyöosapuolten tietojen, kokemusten ja taitojen karttuminen sekä koulutuksen ja oppimisen laadun parantaminen ovat tärkeinä tavoitteina myös.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

 

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria
• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT
• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
• tapakulttuurien merkitys.


3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Hintan koulussa viestintä- ja mediataidot ovat olennainen osa opiskelua. Jo koulun alusta alkaen oppilaita ohjataan eri viestimien käyttötaitoihin. Viestinnän ja median hallintataidoilla pyritään välttämään tilannetta, jossa lapsi on pelkkä viestinnän kohde. Tavoitteena viestintä ja mediataitojen alueella ovat luovuus, kriittisyys, ajattelu ja hallinta.
Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää
• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa
• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT
• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus
• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen
• yhteistyö median kanssa
• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

4.OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti
• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

 


KESKEISET SISÄLLÖT
• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta
• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustumnen.


5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA


Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

 

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla
• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

KESKEISET SISÄLLÖT
• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä
• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

 

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

 

 


TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
• vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
• tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

 


KESKEISET SISÄLLÖT
• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
• turvallisuutta edistävät palvelut
• kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.


7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen
suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
• käyttämään teknologiaa vastuullisesti
• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT
• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina
• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

 

7.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus
7.3.1.1Suomi äidinkielenä


Ilmaisutaito Hintan koulussa

Äidinkielen ja kirjallisuuden yhteisten tavoitteiden ohella viidesluokkalaisten ilmaisutaidon kurssilla tavoitteena on erityisesti oppilaan kielellisen ja taiteellisen kokonaisilmaisun, vuorovaikutustaitojen ja puheilmaisun vahvistaminen ja varmentaminen osana oppilaan persoonallisuuden kehittymistä. Tavoitteisiin pyritään käyttämällä monipuolisesti erilaisia leikin käsitteeseen perustuvia draamakasvatuksen työtapoja.


7.3.3 Vieraat kielet


Hintan koulun Oppimistori kieltenopetuksessa

 

Koulumme oppimistoria pyritään hyödyntämään monipuolisesti myös kieltenopetuksessa sitä mukaa kun oppilaiden tieto- ja viestintä

tekniikkataidot kehittyvät. Aluksi tehdään pienempiä projekteja mahdollisesti yhteistyössä luokanopettajan kanssa. 6. luokan keväällä tehdään

pakollisessa A-kielessä itsenäinen projekti, jonka toteutuksessa oppimistorilla on keskeinen paikka.

 

 

8.4 Koulun kulttuuriopetuksen suunnitelma


Oulun kaupungissa työskennellään johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti lastenkulttuurin kehittämiseksi. Näin on tehty jo vuosia. Kaikki kaupungin kulttuurilaitokset ja opetustoimi ovat sitoutuneet lastenkulttuurin edistämiseen. Kulttuuritoiminta onkin luonnollinen osa koulun perustehtävää.

 

Konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä ovat esimerkiksi Opettajan kulttuurikalenteri, joka ilmestyy vuosittain elokuussa ja tammikuussa, sekä yhdeksäsluokkalaisille jaettava Kulttuuripassi. Kalenteriin kootaan tiedot oululaisten taidelaitosten ja kulttuurijärjestöjen tarjonnasta. Siinä on vinkkejä taide- ja kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen kouluissa ja päiväkodeissa. Kaupungissa on kulttuurilaitosten lisäksi useita muita tahoja, jotka tuottavat ja tarjoavat kulttuuritoimintaa myös kouluille. Näiden lisäksi opetustoimen oma kulttuuriyhdysopettaja auttaa kouluja käytännön kulttuurityön toteuttamisessa sekä erilaisin järjestelyin että taloudellisen tuen avulla.

 

Kulttuuritoiminnan kautta laajennetaan oppilaiden osallistumismahdollisuuksia, syvennetään heidän itsetuntemustaan ja mahdollistetaan tunteiden käsittely hallitulla tavalla. Kulttuuritoimintaan liittyvät poikkeukselliset opetusjärjestelyt ja sosiaaliset tilanteet valmentavat oppilasta erilaisiin käytännön elämän tilanteisiin. Elämyksellisen toiminnan kautta oppilaille on mahdollisuus tarjota rikas kuva inhimillisen osaamisen ja erilaisten mahdollisuuksien kirjosta.

 

Kulttuuritoiminta voi olla koko koulun tasolla yhdistävä viitekehys. Yhteiset kokemukset vahvistavat yhteisön sosiaalista rakennetta. Kulttuuritoiminnan avulla voidaan käsitellä erilaisia ristiriitoja, poistaa ennakkoluuloja ja edistää suvaitsevaisuutta. Samalla lisätään sekä paikallisten että kansallisten ominaispiirteiden tuntemusta. Luettelo tärkeimmistä oululaisista kulttuurihenkilöistä ja -tapahtumista auttaa jäsentämään oululaista identiteettiä ja kulttuuritaustaa. Myönteiset kulttuurikokemukset jäävät oppilaiden mieleen, ja niistä kerrotaan usein myös kotona. Näin ollen kulttuuriopetus edistää myös koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta ja avoimuutta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.4.1 Koulun kulttuurityön järjestämisen periaatteista

 

Koulun kulttuuriopetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilas mahdollisimman monipuolisesti kulttuurin eri osa-alueisiin. Koulussamme on vahvasti esillä kuvataiteiden, käsitöiden, musiikin, kirjallisuuden ja ilmaisutaidon harrastaminen.

Kuvataidetöiden ja käsitöiden jatkuvat näyttelyt koulun eri tiloissa kannustavat sekä tekijöitä että katsojia luovuuteen ja harrastamiseen. Musiikkiesityksiä, luokissa toteutettuja oppilaiden ilmaisutaidon esityksiä sekä näytelmiä nähdään luokkien yhteisissä tilaisuuksissa pitkin lukuvuotta, samoin kirkkoesiintymisissä ja kevät- ja joulujuhlissa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään oppilaiden vanhempia saamaan näihin tilaisuuksiin mukaan.

Kirjallisuuden harrastuneisuuden yhtenä osoituksena on mahdollisuus suorittaa Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomista 1-6- luokkien osuus. Diplomin suorittaneet oppilaat palkitaan kevätjuhlassa diplomilla ja stipendillä.

Kulttuurin eri osa-alueiden harrastuneisuudesta kannustetaan oppilaita perinteisesti kevätjuhlissa jaettavilla stipendeillä.

Koulun kulttuuritoiminta on kaikkien opettajien vastuulla. Koulun kulttuuriyhdysopettaja valitaan opettajien keskuudesta vuosittain. Hänen tehtävänään on seurata kulttuuritapahtumia kaupungissa, informoida opettajia ja oppilaita ja mahdollisuuksien mukaan osallistua kulttuuritapahtumiin osallistumisten järjestelyihin.

Vuosittain toistuva kulttuuritarjonta ei aina onnistu, mutta pyrkimyksenä on luoda oppilaille mahdollisimman monipuolisesti kokemuksia kulttuurin eri osa-alueilta.

Eri oppiaineiden puitteissa on mahdollista tehdä erilaisia tutustumiskäyntejä kaupungin kulttuurilaitoksiin ja osallistua Oulussa järjestettäviin kulttuuritapahtumiin.

Kiinnostava tapa perehtyä oululaiseen kulttuuriin voisi olla esimerkiksi kulttuuriretki Oulun historialliseen keskustaan, jossa tutuiksi tulisivat arkkitehtuurin lisäksi kaupunkimaantiede, kaupungin julkiset veistokset sekä muistomerkin saaneet oululaiset kirjailijat ja heidän tekstinsä. Mahdollisuuksien mukaan koulun leirikoululaiset 6.luokalla voivat vierailla eri paikkakuntien kulttuurikohteissa, kuten kirkoissa, museoissa ja taidenäyttelyissä.

Koulussa tarjottavat valinnais- ja lisäkurssit lisäävät ja monipuolistavat koulun kulttuuriopetusta tarjoamalla oppilaille kannustavan mahdollisuuden erityistaitojensa syventämiseen ja esilletuomiseen.

Liikunta, joka on yksi kulttuurin osa-alue, käsitellään liikunnan opetussuunnitelman puitteissa.

 

 

8.4.2 Osallistuminen eri kulttuuritapahtumiin luokka-asteilla 1-6

 


Koulun yhteiset kulttuuritapahtumat ovat tarjonnan mukaan vaihdelleet vuodesta toiseen ja koskeneet tilanteen mukaan joko yhtä luokka-astetta tai koko koulua.

Kulttuuritoimintaa suunnitellessaan opettajat voivat käyttää apunaan kaksi kertaa lukuvuodessa ilmestyvää Opettajien kulttuurikalenteria.

 

Mahdollisia kulttuuritapahtumia voivat olla seuraavat:

 

* oman koulun kulttuuripäivä

* oman koulun henkiset kilpailut ( esimerkiksi soitto, piirustus, tanssi)

* käynnit kirjastoissa / kirjavinkkaukset

* lastenkonsertit

* Lasten- ja nuorten elokuvafestivaalit

* nukketeatteriesitykset, esimerkiksi nukketeatteri Akseli Klonk

* Oulun kaupunginteatterin esitykset

* Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyt ja tehtäväpaketit

* päivä Yli-Iin Kierikissä

* merimiehenkotimuseo Pikisaaressa

* käynti Turkansaaren ulkomuseossa

* ”kulttuuriretki” historialliseen Ouluun”

* kirkkovierailut

* vierailevat esiintyjäryhmät koululla

* sirkuskoulutus

* Lasten- ja nuorten teatteripäivät

* NUKU:n työpajat, esimerkiksi Taikalamppu

* kuvataiteilijan vierailu koululla tai käynti taiteilijan työhuoneella

* tutustuminen kaupunginorkesteriin, soittimiin ja muusikon ammattiin

* tanssiesitykset, esimerkiksi tanssiteatteri Jojo

* tutustuminen kaupunginteatteriin, sen toimintaan ja ammatteihin

* käynti Oulun taidemuseossa, osallistuminen työpajoihin

* käynnit kuvataide- ja valokuvagallerioissa

* erilaiset konsertit koululla ja koulun ulkopuolella