Tekstin koko A- A+

Kuvataiteen opetussuunnitelma Kuvataiteen opetussuunnitelma

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

perusteet 2006

Visuaaliset taiteet

    Kuvataide

    Arkkitehtuuri

    Audiovisuaalinen taide

    Käsityö

Oulunsalon taidekoulun toiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuskesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998).

Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).

Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 30.3.2005 vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dr 11/011/2005) sekä Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton opetussuunnitelmasuositukseen.

Oulunsalon sivistyslautakunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman 20.6.2006, 74 §.

Sisällysluettelo:

1. Oulunsalon taidekoulun toiminta-ajatus

2. Opetuksen arvot ja yleiset tavoitteet

2.1. Taiteen perusopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet

2.2. Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yleiset tavoitteet

Visuaaliset valmiudet

Ilmaisu

Kulttuurisuhteen kehittyminen

Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot

Arviointikyvyn kehittyminen

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Oppimiskäsitys

3.2. Opiskeluympäristö

3.3. Työtavat

3.4. Oppilaaksi ottaminen

3.5. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen

3.6. Henkilökohtainen opetussuunnitelma

4. Opetuksen laajuus ja rakenne

4.1. Opetuksen tarjonta

4.2. Opetuksen rakenne ja kesto

4.3. Opetusjärjestelyt

5. Valinnaiset opintokokonaisuudet

6. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain

A. Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto

1. Varhaisiän kuvataidekasvatus

2. Kuvataiteen perusteet (opintokokonaisuudet 1-6)

3. Kuvataiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-9)

4. Kuvataiteen aikuisopinnot

B. Arkkitehtuuri

1. Varhaisiän arkkitehtuurin opinnot  

2. Arkkitehtuurin perusteet (opintokokonaisuudet 1–6)

3. Arkkitehtuurin syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-9)

4. Arkkitehtuurin aikuisopinnot

C. Audiovisuaalinen taide

1. Varhaisiän audiovisuaaliset opinnot

2. Audiovisuaalisen taiteen perusteet (opintokokonaisuudet 1–6)

3. Audiovisuaalisen taiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7–9)

4. Audiovisuaalisen taiteen aikuisopinnot

D. Käsityö

1. Varhaisiän käsityön opinnot

2. Käsityön perusteet (opintokokonaisuudet 1–6)

3. Käsityön syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7–9)

4. Käsityön aikuisopinnot

7. Oppilasarviointi

8. Todistus

8.1. Päättötodistus

8.2. Osallistumistodistus

1. Oulunsalon taidekoulun toiminta-ajatus

Taidekoulun opetuksen tavoitteena on synnyttää lapsille ja nuorille myönteinen asenne taideharrastusta kohtaan, herättää luovuus elämänasenteeksi, opettaa työskentelemään ja kehittämään itseään yksin ja ryhmässä ja siten saamaan onnistumisen kokemuksia itsensä toteuttamisessa. Tavoitteena on myös antaa virikkeitä elämänikäisen taideharrastuksen syntymiseen sekä tarjota valmiudet ammattiopintoihin.

Oulunsalon taidekoulu antaa visuaalisten taiteiden taiteen perusopetusta kuvataiteen, arkkitehtuurin audiovisuaalisen taiteen ja käsityön suuntautumisvaihtoehdoissa yleisen oppimäärän mukaan.

Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureja ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta.

Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.

2. Opetuksen arvot ja yleiset tavoitteet

2.1. Taiteen perusopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet

Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan.

Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa.

2.2. Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yleiset tavoitteet

Tavoitteena on kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Tavoitteena on, että oppilas opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään.

Visuaaliset valmiudet

Oppilas oppii

  • ajattelunvalmiuksia - maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla
  • oman työskentelynsä jäsentelyä ja pohdintaa
  • käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan
  • visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä
  • kuvanlukutaitoa ja mediaympäristön jäsentämistä.

Ilmaisu

Oppilas oppii

  • ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti
  • ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja
  • käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään
  • soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa
  • hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta
  • välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä.

Kulttuurisuhteen kehittyminen

Oppilas oppii

  • hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään
  • arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita
  • tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä

Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot

Oppilas oppii

  • oma-aloitteisuutta
  • keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta
  • ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä
  • työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa
  • käyttämään kulttuuripalveluja

Arviointikyvyn kehittyminen

Oppilas oppii

  • arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia
  • arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristö

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Oppimiskäsitys

Kuvataidekoulun opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurillinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi.

Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista. Opiskeluympäristön ja opetuksen tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista ja antaa hänelle onnistumisen kokemuksia.

Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia.

3.2. Opiskeluympäristö

Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun.

Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen.

Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen.

3.3. Työtavat

Opetus tapahtuu lukuvuoden aikana kokoontuvissa opetusryhmissä. Opintoihin kuuluvat myös opintoretket, näyttelykäynnit sekä itsenäinen työskentely (esim. kotitehtävät).  Kesäaikana ja lomaviikkoina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia täydentävää (syventävää ja laajentavaa) kurssitoimintaa.

Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon visuaalisten taiteiden luonne. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemuksien, ajatusten ja tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Materiaalien ja tekniikoiden parissa työskentely vaatii aikaa. Visuaalisissa taiteissa ilmaisukyky, taidot ja tiedot kehittyvät, kun opiskelu etenee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti.

3.4. Oppilaaksi ottaminen

Oppilaat otetaan taidekoulun ilmoittautumisjärjestyksessä ja perusopetuksen neljännestä vuosikurssista lähtien näytetöiden perusteella.

Opiskelijan on ilmoitettava opiskelun jatkamisesta seuraavana lukuvuonna kirjallisesti kevätlukukauden aikana kuvataidekoulun ilmoittamaan päivämäärään mennessä.

Oppilaaksi ottamisesta päättää rehtori.

3.5. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen

Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli ne vastaavat visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä

Hyväksi lukemisesta päättää rehtori neuvoteltuaan oppilaan opettajan kanssa.

 

3.6. Henkilökohtainen opetussuunnitelma

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muuhun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

 

4. Opetuksen laajuus ja rakenne

4.1. Opetuksen tarjonta

Kuvataidekoulu antaa visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta kuvataiteen (arkkitehtuurin tai käsityön) suuntautumisvaihtoehdossa. Visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen eri suuntautumisvaihtoehtojen opintokokonaisuudet luetaan kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa hyväksi.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton suosituksen mukainen, 700 opetustuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia.

Kuvataidekoulun vuosittainen opetustarjonta vastaa vähintään mainittua yleisen oppimäärän laskennallista laajuutta. Oppilaitoksen ylläpitäjä voi päättää järjestää lukuvuosittaiset opinnot myös yleisen oppimäärän suorittamiseksi vaadittavia tuntimääriä laajempina esimerkiksi lisäämällä vuosittaisten opintoviikkojen määrää tai viikoittaisen opetuskerran kestoa.

Kuvataidekoulu tarjoaa myös varhaisiän kuvataidekasvatusta alle kouluikäisille.

Kuvataidekoulu voi tarjota myös valinnaisia opintokokonaisuuksia, jotka suoritetaan erillään lukukausiopetuksesta. Kullekin valinnaiselle opintokokonaisuudelle laaditaan opetussuunnitelma ja opintokokonaisuuden on vastattava vähintään visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelija voi sisällyttää valinnaisia opintokokonaisuuksia vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen, jolloin opinnot luetaan hyväksi osana perus- tai syventävien opintojen opintokokonaisuuksia.

Kuvataidekoulu voi lisäksi järjestää taiteen perusopetusta aikuisille.

4.2. Opetuksen rakenne ja kesto

Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot (laskennallinen laajuus 600 h) muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä yhdeksän opintokokonaisuutta (6 + 3).

Yksittäiset opintokokonaisuudet voivat olla eri laajuisia. Opintokokonaisuuksien laajuudesta päättää opetuksen järjestäjä.

Opintojen rakennetta kuvaava taulukko:

 

Opintojen vaihe                                     ikäkausi                                    h / vko             h / vuosi

VARHAISIÄN OPINNOT                        4-6  v                                     45-60              yht. n. 120

 PERUSOPINNOT

Opintokokonaisuudet 1, 2, 3                  7-9 v                                        60-90              yht. n. 200

Opintokokonaisuudet 4, 5, 6                 10-12 v                                     90-120            yht. n. 200

SYVENTÄVÄT OPINNOT                    

Työpaja 7, 8 ja 9                                  12-16 v                                     90-120            yht. n. 200

 

4.3. Opetusjärjestelyt

Opetus tapahtuu lukuvuoden aikana kokoontuvissa opetusryhmissä. Opintoihin kuuluvat myös opintoretket, näyttelykäynnit sekä itsenäinen työskentely (esim. kotitehtävät).

Opetusryhmät muodostetaan huomioiden oppilaiden ikä sekä edistyneisyys. Ryhmäkoko varhaisiän kuvataidekasvatusryhmissä on 8-10 oppilasta. Perusopintoryhmissä oppilaita on 8-12 ja syventävissä opinnoissa 6-12 oppilasta.

5. Valinnaiset opintokokonaisuudet

Kuvataidekoulu voi tarjota myös valinnaisia opintokokonaisuuksia, jotka suoritetaan erillään lukukausiopetuksesta. Kullekin valinnaiselle opintokokonaisuudelle laaditaan opetussuunnitelma ja opintokokonaisuuden on vastattava vähintään visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelija voi sisällyttää valinnaisia opintokokonaisuuksia vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen, jolloin opinnot luetaan hyväksi osana perus- tai syventävien opintojen opintokokonaisuuksia.

6. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain

A. Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto

Kuvataiteen yleisen oppimäärän tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt.

Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristön suunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria.

Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta.

Tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen.

Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

1. Varhaisiän kuvataidekasvatus

Opetus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista. Tavoitteena on, että oppilaan kokemukset ja elämykset visuaalisista taiteista ovat myönteisiä. Varhaisiän opetus luo pohjaa myöhemmille visuaalisten taiteiden opinnoille.

Oppilas harjoittelee ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemista visuaalisin keinoin tutustumalla visuaalisen ilmaisun perusteisiin sekä kokeilemalla erilaisia materiaaleja ja työtapoja. Oppilas harjoittelee maalaamista, piirtämistä, kolmiulotteista rakentelua, grafiikkaa ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. Hän tutustuu kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä kuvalliseen viestintään oman työskentelyn avulla. Opetuksessa tarkastellaan ja tutkitaan lähiympäristöä ja tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön.

Oppilas harjoittelee muodon antamista sekä käden ja silmän yhteistyötä. Opinnoissa on keskeistä monipuolisten havaintojen tekeminen ja niiden käyttäminen kuvallisessa työskentelyssä. Työskentely on kokonaisvaltaista ja toiminnallista sekä moniaistista ja elämyksellistä. Keskeistä on leikki ja keksimisen ilo. Oppilas harjoittelee toisten huomioon ottamista ja työhön keskittymistä sekä omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista.

Museo- ja näyttelykäynnit sekä tutustuminen taiteilijoiden työskentelyyn on osa opetusta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää oman harrastuksensa merkityksen itselleen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kulttuuritaustat, ikä ja kehitysvaihe.

2. Kuvataiteen perusteet (opintokokonaisuudet 1-6)

Opetuksen tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe.

Tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten peruselementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaaleihin ja eri

tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Oppilas tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnon ympäristöön.

Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä ja töitä.

3. Kuvataiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-9)

Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaan perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. Tavoitteena on, että opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia työskentelystä yhdessä muiden kanssa.

Keskeisiä sisältöalueita ovat kuvallinen ilmaisu, taiteen tuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto, oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnon ympäristö, esineympäristö ja kuvallinen media. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa-alueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja.

4. Kuvataiteen aikuisopinnot

Opetuksessa painoalueita ovat kuvataiteen historia ja nykypäivä sekä kuvallisen ilmaisun, tekniikoiden ja materiaalien hallinta aikuisten valitsemilla kuvataiteen alueilla.

Aikuisille opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon heidän kiinnostuksensa kohteet, heidän aiemmat opintonsa ja kokemuksensa visuaalisten taiteiden alueilla. Aikuisia ohjataan laatimaan oma opiskeluohjelma oppilaitoksen opetustarjonnan pohjalta. Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen opiskeluilmapiiri. Aikuisia ohjataan itsenäiseen ja oma-aloitteiseen opiskeluun. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin visuaalisten

taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen perusteissa ja työpajoissa on määrätty.

B. Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen luonnon ja rakennetun ympäristön laatuun ja että ympäristön laadulla on merkitystä ihmisen hyvinvointiin. Oppilas oppii tarkastelemaan ympäristön rakentumista jatkuvana prosessina, jota ohjaavat kulttuuriset arvot, talouselämä, yhteiskunnallinen päätöksenteko, suunnittelu ja ympäristön käyttäjien osallistuva toiminta. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaassa kehittyy halu vaalia ja kehittää ympäristöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, arvostaa ja säilyttää kulttuuriperintöä sekä vaatia uuden tai uudistettavan ympäristön hyvää, esteettistä ja toiminnallista laatua.

Opetuksen lähtökohtina ovat oppilaan omakohtaiset kokemukset ja havainnot, rakenteellis-materiaalinen työskentely sekä käsitteellinen asioiden pohdinta. Arkkitehtuuriopetus perustuu kulttuuriin ja kulttuuriperintöön sekä monialaiseen tieteiden- ja taiteidenväliseen osaamiseen. Oppilaan ympäristösuhde vahvistuu aistiherkkyyttä, havaintokykyä ja tilan tajua kehittämällä. Työskentelyssä keskeisiä työtapoja ovat moniaistinen havainnointi, tutkiminen, mielikuvituksen ja intuition käyttö suunnittelussa ja luova ongelmanratkaisu. Koko opiskelun ajan oppilas kehittää sekä suullista että kirjallista ilmaisukykyään. Tavoitteena on, että oppilas oppii toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja ottamaan kantaa oman ympäristönsä kehittämiseen aktiivisena kansalaisena.

1. Varhaisiän arkkitehtuurin opinnot

Opetuksessa tutkitaan omaa lähiympäristöä ja oman asuinseudun rakennusperintöä. Opetuksessa on keskeistä tilantajun kehittäminen liikunnallisen ilmaisun ja kolmiulotteisen työskentelyn avulla sekä valokuvaamalla, piirtämällä ja maalaamalla. Oppilas tutustuu arkkitehtuurissa ja ympäristön kuvaamisessa käytettäviin materiaaleihin, työtapoihin ja välineisiin.

2. Arkkitehtuurin perusteet (opintokokonaisuudet 1–6)

Arkkitehtuurin perusteet muodostuvat kuudesta (6) opintokokonaisuudesta. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt rakennetaan niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe.

Arkkitehtuurin perusteiden tavoitteena on, että oppilas harjoittelee arkkitehtuurin käsitteistön hallintaa ja arkkitehtonisen ilmaisun keinoja. Tavoitteena on, että oppilas kehittää kykyä havainnoida ympäristöään ja valmiuksiaan tulkita, ymmärtää, arvottaa ja käsitteellistää ympäristön eri ilmiöitä sekä välittää havaintojaan muille. Opetuksen sisältöjä ovat rakennetun ympäristön arvot ja ominaispiirteet sekä omassa kulttuurissa että muissa kulttuureissa.

Opetuksessa ovat keskeisiä erilaiset ympäristökokemukset. Työskentelyssä oppilas harjoittelee kolmiulotteista ilmaisua ja tilallista hahmottamista. Opetuksessa pohditaan erilaisten tilojen vaikutusta ihmiseen ja tilan merkitystä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tavoitteena on, että oppilas harjoittelee monipuolisesti ympäristön kuvaamisessa käytettävien materiaalien, työtapojen ja -välineiden käyttöä ja oppii työskennellessään ratkaisemaan ongelmia luovasti. Opetuksessa tuetaan oppilaan kykyä soveltaa ideoitaan sekä aiemmin hankkimiaan taitoja ja tietoa omaan työskentelyynsä.

Oppilas tutustuu rakennetun ympäristön eri tasoihin: kalusteet, tilat ja tilakokonaisuudet, rakennukset ja rakennuskokonaisuudet, yhdyskunnat sekä suuret maisemakokonaisuudet.

Näitä tarkastellaan esteettisestä, käyttötarkoituksen mukaisesta, fysiologisesta, teknisestä, rakenteellis-materiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Tapaamiset eri rakentamisen ammattilaisten kanssa ovat osa opetusta.

3. Arkkitehtuurin syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-9)

Työpajaopintojen tavoitteena on laajentaa oppilaan tietotaitoa rakentamisen ja arkkitehtuurin eri ilmiöistä.

Oppilas syventää ilmaisutaitojaan, tietojaan sekä kykyään sanallistaa ajatuksiaan ja tunteitaan arkkitehtuurin eri osa-alueilla. Opetuksen sisältöjä ovat esineet ja huonekalut, huoneet, huoneistot, rakennukset, kylät ja kaupungit sekä suuret maisemakokonaisuudet. Oppilas tutustuu arkkitehtuuriin käyttäjän ja kokijan näkökulmasta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää ympäristön rakentumiseen vaikuttavia prosesseja sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksia niihin.

Oppilas tutustuu eri aikakausien ja kulttuurien tuottamaan arkkitehtuuriin ja niiden taustalla vaikuttaviin kulttuurihistoriallisiin ilmiöihin sekä opintokäyntien avulla arkkitehtuurin ja ympäristön rakentamiseen vaikuttavien ammattilaisten työhön ja rakentamisen eri vaiheisiin. Opiskelijalle muodostuu käsitys arkkitehtuurista ja ympäristön rakentumisesta historiallisena jatkumona, ja hän ymmärtää tämän kehityksen osana yhteiskunnan yleistä muutosta. Tapaamiset eri rakentamisen ammattilaisten kanssa ovat osa opetusta.

4. Arkkitehtuurin aikuisopinnot

Opetuksessa korostuvat aikuisten omat tavoitteet, kansalaisvaikuttaminen, rakennetun ympäristön hoito ja ylläpito, korjausrakentaminen sekä arkkitehtuurin historia, nykypäivä ja tulevaisuus. Tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa painotetaan elämyksellisyyttä.

C. Audiovisuaalinen taide

Audiovisuaalisen taiteen opetuksen tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa vaadittavia audiovisuaalisen taiteen ja mediakulttuurin ymmärtämistä. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää audiovisuaalisten kertomusten kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä ja sen, että ne ovat luonteeltaan multimediaalisia.

Audiovisuaalinen taide on musiikkia, ääntä, visuaalista ilmaisua, kirjallisuutta ja teatteria yhdistävä taiteen muoto, jonka ilmaisu liikkuu ajassa joko lineaarisesti tai epälineaarisesti. Audiovisuaalinen kerronta on yksi nykytaiteen ilmaisumuoto.

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan mielikuvituksen ja oman ilmaisun kehittymistä sekä kykyä tulkita audiovisuaalista taidetta ja ymmärtää, että se välittää jonkun ihmisen tai joidenkin ihmisten käsityksiä elämän eri ilmiöistä. Opetuksessa oppilasta ohjataan toimimaan yhteistoiminnallisesti ja pitkäjänteisesti.

1. Varhaisiän audiovisuaaliset opinnot

Oppilas harjoittelee kuvakerronnan perustaitoja. Hän työstää pieniä tarinoita tai satuja kuvasarjoina eri välineillä ja valmistaa esityksiä eri tekniikoilla yhdistäen esityksiin ääntä ja musiikkia. Hän harjoittelee äänten ja musiikin tuottamista itse.

2. Audiovisuaalisen taiteen perusteet (opintokokonaisuudet 1–6)

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Oppilas oppii audiovisuaaliseen kerrontaan liittyviä ilmiöitä, joita ovat aika, rytmi, tila, valo, väri ja liike. Oppilas harjoittelee kertomuksien rakentamista kuvien, äänen ja musiikin avulla ja oppii käyttämään työskentelyssään hyväkseen omia havaintojaan ja mielikuviaan. Oppilas harjoittelee lineaarista ja epälineaarista kerrontaa. Hän oppii analysoimaan tietokonepelien rakenteita. Tavoitteena on, että hän ymmärtää median tuotteiden kulttuurisia merkityksiä.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tulkitsemaan muiden tekemiä elokuvia ja erilaisia elokuvan ilmenemismuotoja sekä tuottamaan itse elokuvia. Oppilas oppii ymmärtämään elokuvan monenlaisia merkityksiä sekä taidemuotona että mediana ja oppii pohtimaan fiktiivisyyttä ja todenperäisyyttä. Hän tutustuu elokuvan historiaan. Oppilas tutkii omia median käyttötottumuksiaan ja tietää elokuvan ikärajoitusten merkityksen. Hän oppii tarkastelemaan audiovisuaalisia tuotteita esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta.

Oppilas harjoittelee elokuvia ja tietokonepelejä tehdessään sekä ilmaisullisia että teknisiä taitoja ja tutustuu erilaisiin tallennusmenetelmiin sekä kuvan, musiikin ja äänen jälkikäsittelyn perusteisiin ja opettelee käyttämään jotain editointiohjelmaa.

3. Audiovisuaalisen taiteen syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7–9)

Työpajoissa syvennetään elokuvailmaisun taitoja ja harjoitellaan epälineaarista kerrontaa aiempaa enemmän. Työpajojen sisältöjä ovat audiovisuaalinen media, animaatio, tietokonepelit ja verkkomedia.

Multimedia ja taiteiden väliset projektit ovat osa opetusta. Oppilas harjoittelee työskentelyssä tarvitsemiaan ilmaisumuotoja ja tekniikkoja. Tavoitteena on, että oppilaan mediaosaaminen kehittyy. Oppilas tutustuu televisioon mediana ja videon käyttömahdollisuuksiin mediassa sekä pelien maailmassa. Hän oppii tunnistamaan ja analysoimaan tiedottamisessa ja mainonnassa käytettäviä audiovisuaalisia keinoja itse tekemällä. Hän oppii tekemään Internet-sivuja ja yhdistämään verkkomediassa eri ilmaisualueita.

4. Audiovisuaalisen taiteen aikuisopinnot

Opetuksessa korostuvat aikuisten omien kiinnostuksen kohteiden lisäksi myös mediateollisuus, sisällöntuottaminen ja audiovisuaalisen taiteen kansainväliset virtaukset.

D. Käsityö

Käsityön opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omakohtaiset kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Käsityöilmaisu perustuu kulttuuriperintöön, taiteidenvälisyyteen ja luonnontuntemukseen. Oppilas oppii arvostamaan käden taitoja ja tietoja sekä ymmärtää käsityön kulttuurisia merkityksiä.

Opetuksessa käsityö ilmenee ilmaisuna, tekoina, taitoina, tuotteina ja teoksina. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta sekä säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja.

Käsityötä ja muotoilua tarkastellaan esteettisestä, ilmaisullisesta, käyttötarkoituksen mukaisesta, fysiologisesta ja rakenteellisesta sekä materiaalisesta näkökulmasta.

Opetuksessa painotetaan havainnointia: tietoista ympäristön, median ja käsityöprosessin sekä oman toiminnan tarkastelua. Opetussisällöt valitaan niin, että oppilaan taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät. Oppilas ohjataan luomaan laadukkaita tuotteita sekä kehittämään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että oppilas oppii yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Tuotteissa tulee näkyä esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen sekä perinteen taitaminen.

1. Varhaisiän käsityön opinnot

Oppilas tutustuu käsityön kolmeen osa-alueeseen: esinesuunnitteluun ja valmistamiseen, tekstiilin ja vaatetuksen suunnitteluun ja valmistamiseen sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Opetuksessa kokeillaan erilaisia materiaaleja, työtapoja ja perustekniikoita. Oppilas havainnoi ja tutkii lähiympäristöään ja oman kulttuurinsa käsitöitä ja käsityöperinnettä.

2. Käsityön perusteet (opintokokonaisuudet 1–6)

Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Koulutuksen järjestäjä määrittelee omassa opintosuunnitelmassaan kaikille yhteisiksi opinnoiksi ainakin yhden opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt jokaiselta käsityön osa-alueelta.

Käsityön perusteiden tavoitteena on, että oppilaan kokonaisvaltainen ja myönteinen minäkuva ja itsetunto kehittyvät oman työskentelyn avulla. Oppilas perehtyy monipuolisesti materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessissa.

Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön kaikilla osa-alueilla. Oppilas havainnoi ympäristöä ja harjoittelee tilan ja suhteiden ymmärtämistä sekä rakenteiden tuntemusta ja visuaalisten ilmaisukeinojen käyttöä. Hän perehtyy luovaan ongelmanratkaisuun. Tavoitteena on, että opiskelun teemat ja tehtävät valitaan niin, että oppilaat kokevat tekemisen ja oppimisen iloa. Oppilas harjoittelee työhön keskittymistä ja omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista. Oppilas oppii arvostamaan omaa ja ryhmän työskentelyä ja töitä. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu oman alueellisen kulttuurinsa ja muiden kulttuurien käsityöhön ja muotoiluun.

3. Käsityön syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7–9)

Työpajoissa syvennetään perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja yhdellä tai usealla käsityön eri osa-alueella. Yhden työpajan sisältönä voi olla taiteidenvälisyys. Käsityön työpajaopintojen tavoitteena on, että oppilas syventää ilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan. Hän kehittää ongelmanratkaisutaitojaan koko työpajaopintojen ajan.

Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Oppilas suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joiden tekemisessä yhdistyvät taidollinen ja tiedollinen osaaminen sekä elämyksellisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus. Oppilas opettelee yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä, käsityöprosessin sanallistamista ja itsearviointia suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta. Oppilas hahmottaa elinympäristön monimuotoisuutta sekä ympäristön kulttuuriarvoja. Oppilas tutustuu käsityöhön taiteena ja harrastuksena sekä ammatillisena toimintana, taitoteknologiana, alueellisena kulttuurina ja kulttuuriperintönä.

4. Käsityön aikuisopinnot

Opetuksessa korostuvat aikuisten kiinnostuksen kohteet käsityön eri osa-alueilla. Painoalueita ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen, perinteen taitaminen, käsityöilmaisun kehittäminen sekä käsityöllisten tekniikoiden ja materiaalien hallinta sekä käden taidot.

7. Oppilasarviointi

Oppilasarvioinnin tehtävä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin.

Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdon tavoitteet.

8. Todistus

8.1. Päättötodistus

Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan yhdeksän opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Todistuksesta on käytävä selville, missä visuaalisen taiteiden suuntautumisvaihtoehdossa oppilas on opiskellut.

Päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

  • koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi
  • taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan
  • oppilaan nimi ja syntymäaika
  • opiskeluaika vuosina
  • oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia)
  • rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
  • lainsäädäntö, johon koulutus perustuu
  • opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä
  • maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta
  • maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksenyleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti.

7.2. Osallistumistodistus

Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista.