Kellon koulun järjestyssäännöt

1. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelujen esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt ovat voimassa oppilaan ollessa koulussa tai osallistuessa koulun toimintaan koulun ulkopuolella. Järjestyssääntöjä on noudatettava esim. luokkaretkillä, leirikouluissa ja työssäoppimisessa.

1. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet (Perusopetuslaki § 35,36)

• Kaikki oppilaat ovat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia.
• Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta.
• Oppilaan velvollisuus on käydä koulua säännöllisesti.
• Oppilaan velvollisuus on suorittaa annetut tehtävät tunnollisesti.
• Oppilaan velvollisuus on käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä.

3. Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen

3.1) Hyvän käytöksen tunnusmerkit

a) Noudatan hyviä tapoja.

• Käyttäydyn kohteliaasti ja ystävällisesti.
•  Olen rehellinen.
• Kielenkäyttöni on asiallista.
• Noudatan koulun henkilökunnan antamia ohjeita.
• Teen parhaani viihtyisyyden ja työrauhan ylläpitämiseksi koulussamme.
• En pidä päähinettä enkä huppua päässä sisätiloissa.
• En tuo kouluun energiajuomia enkä karkkia.
• Pidän huolta omista ja koulun tavaroista. En ota luvatta toisen omaa. 
• Minulla on asianmukaiset opiskeluvälineet ja varusteet mukanani koulussa.
• En kopioi töihini tekstiä tai kuvia luvatta. Merkitsen työni lähteet näkyville.
• En kuvaa luvatta toisia oppilaita tai koulun henkilökuntaa.
• En kiusaa enkä salli kiusaamista. En kiusaa ketään myöskään verkossa tai sosiaalisessa mediassa.
• Kunnioitan toisten oikeuksia ja koskemattomuutta.
• Jos kuulen oppilasta tai koulua kohtaan kohdistuvasta uhasta tai vahingonteosta, ilmoitan siitä koulun aikuisille.

b) Noudatan hyviä ruokailutapoja. 

• Pesen käteni ennen ruokailuun menoa.
• Menen ruokailuun rauhallisesti omalla vuorollani.
• Otan ruokaa vain sen verran, mitä jaksan syödä.
• Noudatan hyviä pöytätapoja.
• En käytä puhelinta ruokalassa.
• Välipalalla noudatan samoja hyviä tapoja kuin ruokailussa.
• Ruokailun jälkeen jätän paikkani siistiksi, nostan tuolini ja palautan astiat palautuspisteeseen.

3.2) Oleskelu ja liikkuminen 

• Koulumatkoilla noudatan liikenne- ja turvallisuussääntöjä.
• Käyttäydyn ystävällisesti ja huomaavaisesti muita tiellä liikkujia kohtaan.
• En poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opetukseen liittyvää tai muuta perusteltua syytä enkä ilman opettajan lupaa.
• En aja koulun pihalla polkupyörällä tai muilla kulkuneuvoilla koulupäivän aikana paitsi kouluun tultaessa tai koulusta lähdettäessä.
• Odotan koulukyytiä sille varatussa paikassa ja käyttäydyn vaaraa aiheuttamatta toiset huomioiden.
• En kulje ruokalan läpi.
• Menen liikunnan pukuhuoneisiin ja alakoulun tiloihin vasta kellon soitua. 
• Välitunnit vietetään välituntialueilla.
• Välitunti alkaa, kun opettaja lopettaa tunnin.
• Ulos menen viivyttelemättä, enkä poistu välituntialueelta.

3.3) Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

• Noudatan siisteyttä koulun sisä- ja ulkotiloissa.
• Säilytän päällysvaatteet, lakit, kengät, reput, laukut yms. niille sovituissa paikoissa.
• Olen velvollinen korvaamaan aiheuttamani vahingon ja puhdistamaan tai korjaamaan aiheuttamani sotkut tai vauriot koulun omaisuudelle.

3.4) Turvallisuus

• Säilytän kulkuvälineeni niille varatuilla paikoilla enkä koske niihin välitunneilla.
• Ylläpidän omalla käyttäytymiselläni yhteistä turvallisuutta.
• En tuo kouluun koulunkäyntiä häiritseviä tekijöitä.

3.5) Tietokoneen ja matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö

• Häiritsevä mobiililaitteen käyttö oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana on kielletty.
• Kännykän käyttö kielletty alakoulun tiloissa.

3.6) Päihteet ja vaaralliset esineet

• En tuo enkä käytä tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä enkä muitakaan huumaavia tai vaarallisia aineita tai esineitä koulualueella tai koulupäivän aikana.

4. Järjestyssääntöjen rikkominen

Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus (POL §35, 36): opettajan puhuttelu tai nuhtelu, luokasta poistaminen, kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen.

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Rehtori tai opettaja voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet tarvittaessa haltuunsa.

Oppilas on korvausvelvollinen, jos hän rikkoo tahallaan tai varomattomalla käytöksellään koulun omaisuutta.

Koulussamme käytetään seuraavaa kasvatuskeskustelumallia kurinpidossa.

Noudatamme koulussamme Oulun kaupungin kouluille kehitettyä läsnäolon tukemisen mallia. 

Lue lisää Oulun kaupungin läsnäolon tukemisen mallista tästä.

Kellon yksikössä toimivat sopu-opettajat, jotka ratkovat yhdessä oppilaiden kanssa ristiriitatilanteita ja kiusaamistapauksia. Muut opettajat voivat lähettää oppilaita ratkomaan asioita sopu-opettajan kanssa, jos tilanne sitä vaatii. Tapaamisessa sovitaan yhdessä pelisäännöt ja opettaja järjestää seurannan.

Vastuuopettajina toimivat alaluokilla Juha Saarinen ja Miikka Mettovaara, yläluokilla Jaana Heikkinen.

Takkurannan yksikössä käytämme Versoa eli vertaissovittelua ehkäisemään kiusaamista. 

Verso eli vertaissovittelu on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat riidan osapuolia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Vertaissovittelijat ohjaavat keskustelua, jossa osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia molemmille sopivia ratkaisuvaihtoehtoja. Mallia noudattamalla riidan osapuolet etenevät niin halutessaan kirjalliseen sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Mikäli osapuolet eivät löydä molemmille sopivaa ratkaisua, asian käsittely siirtyy koulun aikuisten vastuulle. 

Sovittelutoiminta tukee muita koulussa olemassa olevia puuttumisen menetelmiä ja antaa hyvän työvälineen eritasoisten konfliktien lapsiystävällisen ja varhaisen käsittelyn toteuttamiseen. Tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain mieltä pahoittavaan toimintaan ja ehkäistä isompien konfliktien syntymistä. Sovittelutoimintaa ohjaa aina henkilökunnan jäsenistä koulutettu tiimi, joka arvioi kunkin tilanteen soveltuvuuden vertaissovitteluun ja vastaa siitä, että koko sovittelun prosessi käydään läpi. 

Päiväkodissa tai koulussa jo varhain opittu sovittelun taito vähentää tutkitusti häiriökäyttäytymistä ja mallintaa myönteistä sosiaalista konfliktinhallintaa myös myöhemmässä elämässä. Perusteet sovittelutoiminnalle oppilaitoksissa löytyvät muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Lapsen vahva toimijuus omien riitatilanteiden käsittelyssä ja ratkaisussa on lasten oikeuksien sopimuksen mukaista.

Lue lisää VERSO-ohjelmasta, vertaissovittelusta ja tuoreimmista tutkimustuloksista tästä.

Sovittelijaopettaja: Tommi Nurmesjärvi
Vertaisovittelijoiden ohjaamisesta vastaavat opettajat:  Tommi Nurmesjärvi ja Soili Liukkonen