In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Oulun historialliset kartat Oulun historialliset kartat

Kaupungin vanhin kartta vuodelta 1649 (pdf)
Kaupungin alueen ensimmäisen kartoituksen suoritti maanmittari Claes Claesson "kuninkaallisen majesteetin käskystä". Claesson oli samana vuonna nimitetty Pohjanmaan alueen maanmittariksi. Kartassa on kuvattu tulliaidan ympäröimä kaupunkialue ja sen ulkopuolella olevat lahjoitusmaapellot. Reunassa on lueteltu niiden porvareiden nimet, joiden hallinnassa lahjoitusmaapellot olivat. Luettelosta löytyy 144 nimeä. Teoksessaan Cartographia urbium Finnicarum Juhani Kostet mainitsee: "Se on ensimmäinen suomalaisesta kaupungista laadittu kaupunki- ja peltomittaus, jonka sisältö on niin täydellinen... Se on luettavissa vanhempien geometristen mittausten ryhmään. Tämän tyyppiset kaupunkikartografiset esitykset ovat harvinaisia suomalaisessa 1600-luvun puolivälin kaupunkimittauksessa." Alkuperäistä karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa ja jäljennöstä Oulun kaupunginarkistossa.

Ensimmäinen regulointisuunnitelma vuodelta 1649(pdf)
Oulun ensimmäinen regulointisuunnitelma (uudelleenjärjestely) on vuodelta 1649. Sen on laatinut, samoin kuin ensimmäisen kartankin, Pohjanmaan maanmittari Claes Claesson. Suunnitelmansa hän on tehnyt aikaisemmin tekemänsä kartan päälle. Oletettavasti tämä oli luonnos lopullista regulointisuunnitelmaa varten. Vuoden 1649 regulointisuunnitelmaa on myös pidetty Claessonin ideaalisuunnitelmana, jossa hän pyrki kokeilemaan erilaisia asemakaavallisia ideoitaan. Näyttäisi siltä, että ehkä vuosien 1652 suurpalon ja jälleen 1655 raivonneen uudemman kaupunkipalon seurauksena kaupungin jälleenrakentaminen toteutettiin pikemminkin tämän Claessonin ideaalisuunnitelman pohjalta, kuin vuonna 1651 hyväksytyn ensimmäisen asemakaavan mukaan. Alkuperäistä karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.

Ensimmäinen asemakaava vuodelta 1651(pdf)
Claessonin suunnitelma, jota pidetään Oulun ensimmäisenä asemakaavana, valmistui 1651. Silloinen kaupunki oli korttelien ja katujen puolesta melko säännötön. Tässä Claessonin suunnitelmassa vahvistettiin ajan ihanteiden mukainen ruutukaava, joka ohjasi kaupungin myöhempää rakentamista. Alkuperäistä karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa ja jäljennöstä Oulun kaupunginarkistossa.

Kaupungin lahjoitusmaan raja vuodelta 1756(pdf)
Kartta on laadittu maanmittari J. Wikarin vuosina 1742–1748 tekemiin kartoituksiin perustuen. Kartan on laatinut maanmittari M.G. Fillmer. Kartassa on osoitettu kaupungin lahjoitusmaiden kotipalstan raja. Se jakoi yhteiskäytössä olleet metsät ja laidunmaat Oulun kaupungin ja naapuripitäjien kesken. Kartan alareunassa olevassa selityksessä mainitaan, että linjat A, B, C, D ja E osoittavat rajan, jonka ulkopuolella maalaistalot sijaitsevat. Sen jälkeen seuraa luettelo eri tiluslajien pinta-aloista. Koko kaupungin kotipalstan pinta-alaksi ilmoitetaan 2 902 tynnyrinalaa ja 5 kapanalaa. Karttaa säilytetään Oulun kaupunginarkistossa.

Oulua 1700-luvulta(pdf)
Tämä kartta on G.D. Andersinin tekemä jäljennös vuonna 1814, Mårten Hackzellin kartasta vuodelta 1763. Isonvihan ajasta oli ehtinyt kulua pari vuosikymmentä, kun Mårten Hackzell sai tehtäväkseen kartan laatimisen ja ensimmäisen kerran kaupungin historiassa myös tonttien numeroinnin ja järjestämisen kortteleihin. Kartta jäljentää kaupunkirakennetta uskollisesti alkuperäisen kartan mukaisesti, jopa aitat on kuvattu täysin samoin kuin Hackzellin kartassa, ainoastaan tonttien ja aittojen numerointi puuttuu. Hackzellin karttaa säilytetään Maanmittauslaitoksen arkistossa Oulussa. Kyseistä Andersinin karttaa säilytetään Oulun kaupunginarkistossa.

Oulua 1700–1800-lukujen vaihteessa(pdf)
Tämä kartta on maanmittari M.G. Fillmerin kartan ohella vanhimpia karttoja, joissa on kuvattu kaupungin ohella koko Oulujoen suisto. Vertaamalla suistoa tämän päivän tilanteeseen on selvästi nähtävissä maan kohoamisen ja Merikosken valjastamisen vaikutukset rannoilla ja saaristossa. Vuodelta 1802 oleva kartta kuuluu ns. P. Nymanssonin kokoelmaan, jota säilytetään Kansallisarkistossa.

Oulun keskustan asemakaava vuodelta 1824(pdf)
Asemakaavan ovat laatineet J.A. Ehrenström ja C.L. Engel. Keisari on vahvistanut kaavan vuonna 1825 omakätisellä nimikirjoituksellaan, jossa venäjäksi lukee: "Näin olkoon" ja allekirjoitus – Aleksanteri I. Oulua kohtasi suuri palo vuonna 1822, jolloin kaupungin 430:sta talosta paloi 365. Kaupunki oli kaavoitettava uudelleen, ja sitä valmistelemaan määrättiin Ouluun valtioneuvos Ehrenström. Asemakaavassa varattiin ruutukaavaan vapaa alue Kaupunginojaa varten ja siihen muodostettiin diagonaalinen puistovyöhyke, joka hallitsee vielä nykyäänkin ydinkeskustan kaupunkikuvaa. Kyseinen kaava muodosti nykyisen keskusta-alueen asemakaavallisen rungon. Kaavaa säilytetään Oulun kaupunginarkistossa.

Oulun asemakartta vuodelta 1876(pdf)
Tämä on yksi vanhimmista painetuista kaupunkikartoista. Sen on laatinut Claes Kjerrström. Kartassa on kaksi erillistä kaupunginosajakoa; vanhan kaupunginosajaon lisäksi toisessa kaupunginosa muodostui kadun kahden puolen olevista tonteista. Tämä kaupunginosajako oli käytössä 1870- ja 1880-luvuilla. Kartassa esiintyy 1869 käyttöön otetut Oulujoen sillat. Karttaa säilytetään Oulun kaupunginarkistossa.

Oulun asemakartta vuodelta 1888(pdf)
Kartan on laatinut G.W. Liljeblad. Tämä on yksi Liljebladin peräkkäisinä vuosina laatimista asemakartoista. Ensimmäisen kartan hän teki v. 1886 täydentämällä Kjerrströmin 1876 laatimaa karttaa. Seuraavana vuonna (1887) häneltä valmistui asemakartta, joka oli hyvin pitkälle vuoden 1882 asemakaavan mukainen. Vuoden 1888 kartta on hänen kolmas asemakarttansa. Kaikissa kartoissa on kuvattu 1886 käyttöön vihitty rautatie. Liljebladin vuosien 1886(pdf) ja 1887(pdf) kartat löytyvät Oulun kaupunginarkistosta. Vuoden 1888 karttaa säilytetään Maakunta-arkistossa.

Oulun asemakartta vuodelta 1902(pdf)
Kartta on ilmeisesti kaupungin oma tuote. Siinä on selvästi nähtävissä, miten vuoden 1882 suurpalon jälkeen palaneilla alueilla on toteutettu kortteleiden sisällä puistovyöhykkeet ja palokäytävät. Karttaa säilytetään Oulun kaupunginarkistossa.

Oulun asemakartta vuodelta 1907(pdf)
Kartta on kaupungin rakennuskonttorin valmistama. Asemakartta on valmistettu samana vuonna vahvistetun kaavan pohjalta. Asemakaavan laativat kaupungininsinööri Alexander Brandt ja lääninarkkitehti Victor J. Sucksdorff. Ennen kaavan jättämistä valtuustolle kutsuttiin asiantuntijaksi arkkitehti Bertel Jung Helsingistä. Kaavan on vahvistanut Pietarhovissa ministeri valtiosihteeri A. Landhoff. Kaavassa otsikko ja selitteet ovat sekä venäjäksi että suomeksi. Kaavaa ja asemakarttaa säilytetään Oulun kaupunginarkistossa.

Oulun asemakartta vuodelta 1940(pdf)
Karttaan on koottu silloin voimassa olleet kaava-alueet. Asemakaavat käsittivät keskustan ja Tuiran. Kartalla on kuvattu Bertel Jungin v. 1914 laatiman kaavan mukainen Tuira, jota ei koskaan kokonaan toteutettu. Tuiraan oli kuvattu esimerkiksi kirkko ja torialue kauppahalleineen. Merikoski on vielä vapaana. Painettuna karttana se palveli virastoja ja kaupunkilaisia aina 1960-luvulle asti. Karttaa säilytetään Oulun kaupungin kartta-arkistossa.






 

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asiakaspalvelu

  • Käyntiosoite work Solistinkatu 2, Oulu
  • Postiosoite postal PL 32, 90015 Oulun kaupunki 90140 OULU
  • Puhelin cell 044 703 0009
  • Sähköposti
  • Anna palautetta
Tiedot esitetään hCard-muodossa.