In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Kaupunkisuunnittelusanastoa

Ajantasa-asemakaava Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista.

Arkkitehtuuri Arkkitehtuuri tarkoittaa rakennustaidetta. Arkkitehtuuri ulottuu pienten yksityiskohtien muotoilusta kokonaisten kaupunkien ja maisemien suunnitteluun.

Arkkitehtuuripolitiikka Arkkitehtuuripolitiikka tarkoittaa niitä toimia, joiden avulla luodaan arkkitehtuuria. Arkkitehtuuripolitiikassa asetetaan tavoitteet arkkitehtuuria parantaville toimenpiteille. Oulun kaupunki pyrkii arkkitehtuuripoliittisin keinoin mm. parantamaan ympäristön ja rakentamisen laatua.

Asemakaava, asemakaavoitus Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa osoitetaan mm. alueiden käyttötarkoitus (esim. asuminen, työnteko, virkistys, kauppa tai liikenne), rakentamisen määrä (rakennusoikeus ja kerrosluku), nimistö (esim. kaupunginosien, katujen ja puistojen nimet). Lisäksi asemakaavaan sisältyy usein muita kaupunkikuvaan ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Oulussa asemakaavat laatii teknisen keskuksen asemakaavoitus-yksikkö. Asemakaavat hyväksyy pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto. Kaavoitusprosessi kestää yleensä 1–3 vuotta. Rakentaminen voi alkaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Kaavan määräyksiä ja niiden toteutumista rakentamisessa valvoo rakennusvalvontavirasto.

Asunto-ohjelma Asunto-ohjelma on kaupunginvaltuuston hyväksymä suunnitteluasiakirja, jossa kaupunki määrittää asuntotuotantotavoitteensa suunnitelmakaudelle. Asunto-ohjelmassa otetaan kantaa uudisasuntotuotannon määriin, asuntotyyppi- ja talotyyppijakaumaan sekä vuokra- ja omistusasumisen suhteeseen. Asunto-ohjelmassa voidaan ottaa kantaa myös muihin asumiseen liittyviin linjauksiin ja järjestelyihin, kuten kaupungin omaan omistukseen tehtävien vuokra-asuntojen määrään tms.

Havainnekuva Havainnekuva on suunnitelmaa havainnollistava kuva. Esimerkiksi kaavakartan ymmärrettävyyttä voidaan helpottaa esittämällä suunnitelma piirroksena tai valokuvamanipulaationa.

Kaavaehdotus Kaavaehdotus laaditaan kaavan valmisteluaineiston pohjalta. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut vie ehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Muistutus kaavaehdotuksesta on toimitettava teknisen keskuksen kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä.

Kaavaluonnos Ennen kaavaehdotusta esitellään valmisteluaineisto, joka yleensä käsittää kaavaluonnoksen tai useita erilaisia vaihtoehtoja.

Kaavamääräykset Kaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Määräykset esitetään kirjallisessa muodossa kaavakartan yhteydessä.

Kaavarunko Kaavarunko on epävirallinen, asemakaavaa yleispiirteisempi suunnitelma, joka ohjaa asemakaavojen suunnittelua.

Kaavoitus Kaavoituksella säädellään alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan, miten mm. asuinalueet, työpaikat, viheralueet ja liikenne sijoitetaan kaupunkiin. Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin. Yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Kaavoja ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.

Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä muut päätökset ja toimet, jotka vaikuttavat kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

Katusuunnitelma, katupiirustus Katusuunnitelmassa määritellään katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ja vaikutukset ympäristöön, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta käy ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet. Katupiirustus on osa katusuunnitelmaa. Mahdollisuus osallistua katusuunnitelman valmisteluun järjestään joko asemakaavoituksen tai laajemman aluekokonaisuuden muun suunnittelun yhteydessä tai katusuunnitelmasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan, miten osallistuminen ja vaikutusten arviointi järjestetään.

Katusuunnitelmaehdotus Katusuunnitelmaehdotus pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus ehdotuksesta. Muistutus on toimitettava teknisen keskuksen kirjaamoon ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Kaupunkikuva Kaupunkikuva käsittää asiat, jotka ihminen voi havaita liikkuessaan kaupungissa. Näkyvään kaupunkikuvaan vaikuttavat mm. katutila, rakennukset, valaistus, kadun pintamateriaalit ja kalusteet, esteet, aidat sekä lukuisat yksityiskohdat.

Kerrosala Kerrosala on yksi rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Sallittu kerrosala ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan neliömetreinä (kerrosalaneliömetreinä). Kerrosala on kerrostasojen alojen summa ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna. Kerrosala ei kuitenkaan sisällä kellarikerroksissa ja ullakolla kuin kaavassa erikseen määritellyt osat.

Kerrosluku Kerrosluku kaavamääräyksenä kertoo, kuinka monta kerrosta rakennuksessa tai sen osassa saa olla.

Kiinteistönmuodostus Kiinteistönmuodostuksen tavoitteena on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen aikaansaaminen. Kiinteistönmuodostuksessa on otettava huomioon sitä sääntelevä kiinteistönmuodostuslaki ja noudatettava kaavoitusta. Kiinteistönmuodostukset toteutetaan kiinteistötoimituksilla. Kiinteistönmuodostusasioita ovat mm. tonttijaot, toimitusten valmistelut, erilaiset kiinteistötoimitukset, hakemuskaavakkeet ja kiinteistötietojärjestelmän otteet.

Liikennesuunnittelu Liikennesuunnittelu on osa yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua. Liikenteen yleissuunnittelulla luodaan Oulun liikenteen yleiset suuntaviivat ja osoitetaan asemakaavoitettavien alueiden tarvitsemat liikenneyhteydet ja tilatarpeet sekä selvitetään tarkemmin liikenteen, maankäytön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Joukkoliikenteen suunnittelulla huolehditaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten säilymisestä ja parantamisesta kaavoituksen keinoin. Kaavoituksen valmistuttua liikennesuunnittelu jatkuu yksityiskohtaisempana katujen ja liikenteenohjauksen suunnitteluna.

Liikennetutkimukset Liikennetutkimuksilla saadaan ajantasaista tietoa liikenneverkon kuormituksesta, liikennemäärien kehityksestä, liikenteen koostumuksesta, ajonopeuksista ja pysäköinnistä.

Maakuntakaava, maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet sekä varataan alueet esimerkiksi seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä osoitetaan muun muassa asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Maakuntakaavan on tarkoitus olla osin yleispiirteisempi kuin aiempi seutukaava, osin se on tarkempi. Maakuntakaava on ohjeena kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan laatii Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Maanhankinta Kuntien maanhankinnan tärkein tehtävä on hankkia maata tulevan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Riittävällä raakamaavarannolla voidaan parantaa kaavoituksen toimintaedellytyksiä, turvata suunnitelmallinen tonttituotanto ja yhdyskuntarakentamisen talous.

Maapolitiikka Maapolitiikka ja yleiskaavoitus ovat strategisen suunnittelun välineitä, jotka saavat tavoitteensa osin kuntasuunnittelusta. Maapolitiikan, yleiskaavoituksen, asunto- ja elinkeinopolitiikan sekä muun kuntasuunnittelun vuorovaikutuksella varmistetaan kunnan strategisen suunnittelun onnistuminen. Kaavojen mukaisia maankäyttöratkaisuja toteutetaan käyttämällä maapolitiikassa määriteltyjä keinoja.

Maankäyttösopimus Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on mahdollisuus solmia kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia. Maanomistajan osallistumisesta kunnalle aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksin. Kaavojen sisällöstä ei voida sopia. Kaavojen toteuttamisesta voidaan sopia vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Oulun kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaan maankäyttösopimuksia käytetään alueilla, joilla muutetaan olemassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavoittamattomilla alueilla käytetään maanhankintaa.

Maankäytön toteuttamisohjelma Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) tehdään viidelle vuodelle. Suunnitelma tarkistetaan kahden vuoden välein. Maankäytön toteuttamisohjelmaan sisältyy asunto-ohjelma, työpaikkarakentaminen, kaupungin palvelujen rakentaminen sekä peruskunnan rahoittama kunnallistekniikka. Hankesuunnitelmia tehdään pääsääntöisesti kaupungin palvelutuotannon tarpeisiin palveluverkkosuunnitelman ja maankäytön toteuttamisohjelman pohjalta.

Mielipide Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää kirjallisen tai suullisen mielipiteensä valmisteltavana olevasta suunnitelmasta, sen tavoitteista tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteen voi esittää vapaamuotoisesti ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Jos suunnitelma on laadittu teknisessä keskuksessa, kirjalliset mielipiteet toimitetaan suunnitelman valmistelun yhteydessä annettavaan määräaikaan mennessä teknisen keskuksen kirjaamoon. Mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman jatkovalmistelussa. Mielipiteet ja valmistelijan vastineet toimitetaan yleensä lautakunnalle tiedoksi.

Muistutus Muistutus on kunnan jäsenen tai osallisen julkisesti nähtäville asetetusta kaavasta esittämä mielipide. Jos kaava on laadittu teknisessä keskuksessa, muistutus on laadittava kirjallisesti ja se on toimitettava teknisen keskuksen kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Kaupungin kannanotto muistutukseen postitetaan muistutuksen laatijalle, jos tämä on sitä pyytänyt.

Nähtävilläolo Nähtävilläolo tarkoittaa, että suunnitelma (luonnos tai ehdotus) on julkisesti kaikkien nähtävissä ilmoitetussa paikassa, jossa siihen voi tutustua. Nähtävilläolon aikana suunnitelmasta voi antaa mielipiteitä tai muistutuksia.

Osallinen Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan jokaiseen kaavaan kaavoituksen alkaessa. Siitä tiedotetaan osallisille samalla, kun heille ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden määrää lain mukaan kaavan tarkoitus ja merkitys.

Osayleiskaava Osayleiskaavoilla tarkoitetaan koko kaupungin yleiskaavaa tarkempia yleiskaavoja. Käsite on vakiintunut, mutta se ei perustu lainsäädäntöön.

Poikkeamispäätös Poikkeamispäätös (ent. poikkeuslupa) tarvitaan silloin, kun hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta joiltakin osin tai tapahtuu rakennuskieltoalueella. Oulussa lupa haetaan rakennusvalvontavirastolta. Poikkeamisen myöntää joko Oulun kaupungin tekninen lautakunta tai Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on toisin määrätty. Oulussa rakennusjärjestyksen laatii rakennusvalvontavirasto.

Rakennusoikeus Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa.

Rakennussuojelu Rakennussuojelulla tarkoitetaan rakennusperinnön arvojen säilyttämistä. Rakennussuojelu voi ulottua laajemman kaupunkikuvan suojelusta kokonaisuuden kannalta tärkeiden yksityiskohtien suojeluun saakka. Rakennussuojelua toteutetaan pääsääntöisesti kaavoituksen avulla. Poikkeustapauksissa rakennuksia voidaan suojella myös rakennussuojelulain nojalla.

Suunnittelun vireilletulosta eli suunnittelun aloittamisesta ilmoitetaan, jotta osallisilla on mahdollisuus saada tietoja suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoitus julkaistaan yleensä vähintään yhdessä paikallisessa sanomalehdessä. Vireilletulosta voidaan myös ilmoittaa muulla suunnitelman tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla.

Suunnittelutarvealue (MRL 16 ja 137 §) Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Tyypillisiä suunnittelutarvealueita ovat asemakaavoittamattomat alueet taajaman läheisyydessä. Myös yksittäinen rakentaminen voi muodostaa suunnittelutarvealueen. Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää muun muassa, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista..

Suunnittelutarveratkaisu Suunnittelutarvealueelle rakentamisessa on käytössä laajennettu rakennuslupaharkinta. Hakemus jätetään rakennusvalvontavirastoon. Suunnittelutarveratkaisun valmistelusta huolehtii Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja suunnittelutarveratkaisun tekee tekninen lautakunta.

Tavoitesuunnitelma Tavoitesuunnitelma on epävirallinen yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa kaavarunko- ja asemakaavatasoista suunnittelua. Tavoitesuunnitelmassa määritellään usein alueen asukasmitoitus ja palveluverkko. Oulussa tavoitesuunnitelmat laatii keskushallinnon talous ja strategia -ryhmä.

Tehokkuusluku Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden tai kerrosalan sekä tontin, korttelin tai alueen pinta-alan suhteen.

Toiminta- ja taloussuunnitelma Kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelma tehdään vuosittain. Sen aikatähtäin on kolme vuotta, joista ensimmäinen muodostaa seuraavan vuoden sitovan budjetin.

Tonttijako Tonttijako osoittaa, miten asemakaavan mukainen rakennuskortteli jaetaan rakennuspaikoiksi. Tonttijako voi olla ohjeellinen tai sitova.

Vaikutusten arviointi Suunnitelman tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista marraskuussa 2000. Ne tulee huomioida kaavoja laadittaessa. Tavoitteet koskevat mm. toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonaisuuksia.

Vastine Vastine tarkoittaa kaupungin valmistelemaa vastausta lausuntoon, mielipiteeseen tai muistutukseen.

Viranomaisneuvottelu Kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kesken järjestetään viranomaisneuvottelu valmisteltaessa yleis- ja asemakaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Neuvottelussa selvitetään kaavan laadintaan liittyvät valtakunnalliset, seudulliset ja muut keskeiset tavoitteet.

Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on fyysinen, toiminnallinen ja sosiaalinen kokonaisuus, joka muodostuu asutuksesta, työpaikoista, palveluista, virkistys- ja ulkoilualueista, liikenneväylistä sekä teknisistä verkostoista. Yhdyskuntarakenne käsittää toimintojen sijoittumisen suhteessa toisiinsa, niiden väliset yhteydet sekä toiminnallisen rakenteen suhteen ympäristöön, maastoon, luontoon ja maisemaan.

Yleiskaava, yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Oulussa yleiskaavat laatii Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut yleiskaavoitus-yksikkö.

Yleissuunnitelma Yleissuunnitelma on epävirallinen yleispiirteinen suunnitelma alueen toimintojen sijoittelusta.

 


Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus

  • Käyntiosoite work Solistinkatu 2,
  • Postiosoite postal Kirjaamo, PL 27 90015 Oulun kaupunki Oulu
  • Puhelin asiakaspalvelu cell 050 316 6850, 050 316 4849
  • Sähköposti
  • Anna palautetta
Tiedot esitetään hCard-muodossa.