In English | Tekstin koko A- A+

Pohjoista elokuvaa - syksy 2016

Markku HeikkinenPohjoista elokuvaa -dokumenttisarja esittää syksyllä 2016 Markku Heikkisen tekemiä dokumentteja kirjastoissa. Mukana ovat Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen kaupunginkirjastot.

Markku Heikkinen on Oulussa asuva kainuulaistaustainen elokuvaohjaaja, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen linjalta.
Lue lisää...

Oulun kaupunginkirjaston elokuvanäytökset ovat torstaisin pääkirjaston Pakkalan salissa. Näytöksiin on vapaa pääsy.

Tutustu esitettäviin elokuviin alla:

15.9. | 6.10. | 27.10. | 10.11. | 1.12. | 15.12.

 

to 15.9. klo 18

Elokuvia toiseudesta

Poikakulta

30´ 1995
1990-luvun alun suomalainen elokuva ei paljoa käsitellyt ihmisen sukupuoli-identiteettiä. Tämän dokumentin nuori päähenkilö Teemu tekee sen omalla iloisella tyylillään. Nuorisopalkinto Tampereen elokuvajuhlilla.
 

Suomen kuningatar

27' 1994
Moderni dokumenttielokuva Iiriksestä, joka peilaa minuuttaan viiden erilaisen huoneen läpi, välillä vereslihalla, välillä performanssin keinoin. Elokuva oli esityspannassa YLE:ssä viime kevääseen asti.
SEXPO:n palkinto.
 

Traileri Kainuun kongolaisista

3' 2015
Markku Heikkisen viisi vuotta tekeillä ollut elokuva pakolaisen identiteetistä valmistuu ensi syksynä 2017. Minkälaisia maailmoita pakolainen kantaa sisällään täysin vieraassa maisemassa?
 

Ecce Homo

15´ 2016 (kotimainen ensi-ilta).
Essee-elokuvassa ohjaaja kuvaa vuonna 2015 ja vuonna 1995 niin sanottujen kansanihmisten käsityksiä toisenlaisista ihmisistä. Mikä on muuttunut vihapuheessa tai pelossa toisenlaisia kohtaan Suomessa kahdessakymmenessä vuodessa? Jospa kaikki ovat jollain jännittävällä tavalla omituisia?

 

to 6.10. klo 14

Vanhusten viikon elokuvia

Pilkkijä

20' 2003
Veli pilkkii urbaanissa maisemassa. Kalastus on tärkeää mutta onko sekään niin tärkeää? Ehkä liike on tärkein? Direct cinema -perinteinen lyhytelokuva oli mukana mm. Tampereen elokuvajuhlien kotimaisessa kilpailusarjassa.
 

Laskettu aika

60' 2009
Direct cinema -henkinen seurantaelokuva elämän alusta ja lopusta Kainuun syrjäkylillä, joissa eletään juurevasti omaa elämää. Vanhukset osaavat olla ja nuoremmat rakentavat tulevaisuutta mm. Talvivaaraa.

 

to 27.10. klo 18

Tieto tuskaa lisää

Missä olit silloin?

6'45 2016 (Kotimainen ensi-ilta)
Essee-elokuvassa ohjaaja kysyy Oulujoen rannalla, miten Eurooppaa ravisteleva pakolaiskriisi hänelle kuuluu.
 

Olipa kerran Seminaari

64' 2015
Kollaasitekniikkaa modernisti hyödyntävä dokumenttielokuva Kajaanissa 113 vuotta menestyksekkäästi toimineen opettajainkoulutuksen noususta ja tuhosta ja suomalaisen arvomaailman rajuista muutoksista. Venäjän keisari perusti seminaarin Kainuuseen, jotta kansa ei jäisi tyhmyyden pauloihin. Sata vuotta myöhemmin koulutus eriarvoistuu, kun sitä ajetaan Itä-Suomessa alas. Opettajankoulutuksen kautta elokuva avaa kainuulaisen hyvinvoinnin kehitystä ja nykytilaa ja osallistuu keskusteluun Suomen poliittisesta tilasta. Elokuvataiteen valtiopalkinnon 2015 perusteissa nostetaan esille Olipa kerran seminaari työnä, joka on tehty sanomisen pakosta.

 

to 10.11. klo 18

Miesten viikon kuvia

Talvivaaran miehet

74'  2015
Dokumenttielokuvassa Talvivaaran työntekijät elävät Kainuuseen suurin odotuksin rakennetun kaivosyhtiön kriisiytymisen kierteen ja katkeran kujanjuoksun. Tampereen elokuvajuhlien erikoispalkinto 2015.
 

Epilogi

10' 2015
Maija Vidqvist, joka on niitä harvoja johtotehtävissä yhtiössä olleita naisia ja jossa on enemmän ”munaa” kuin monessa miehessä yhteensä avaa suorasukaisesti yhtiön miehistä johtamiskulttuuria ja tulevaisuuden tilaa keväällä 2015.

 

to 1.12. klo 18

Kansainvälisen AIDS-päivän elokuvailta

Veres

30' 1993
Markku Heikkisen ensimmäinen oma ohjaustyö 1990-luvun alusta kertoo HIV-positiivisesta, savolaistaustaisesta tanssijasta Janne Väänäsestä, joka tekee sairaudestaan omakohtaisen modernin tanssiesityksen. Janne menehtyi AIDS:iin 25-vuotiaanan reilu kuukausi dokumentin tv-esityksen jälkeen.

Muutos ohjelmistossa:

Love & lust

30' 2010
Berliiniläiset bi- ja homomiehet kertovat suorasukaisesti urbaanien
kaupunkilaisten monimuotoisesta seksielämästä. Englanninkielinen, ei suomenkielistä tekstitystä.

 

to 15.12. klo 18

Hetken kestää elämää…

Iltatähti

75' 2004
Markku Heikkinen haluisi tehdä kuvan tuntemattomaksi jääneestä karjalaistaustaisesta äidistään Sinaidasta, mutta selvittääkin samalla suhdetta kasvattajansa eli isänsä perhehistoriaan. Orpoisä on yrittänyt olla sekä isä että äiti. Subjektiivinen kollaasin ja direct cineman keinoja käyttävä dokumentaarinen elokuva matkasta oman perheen menestysten historiaan ja sovinnon tekemisen alkuun. Lukuisia festivaaliesityksiä mm. Tampereen elokuvajuhlilla.
 

Virsi 30

15' 2016 (ennakkoesitys)
Ohjaaja Heikkisellä ei ollut vuosina altzheimeria sairastaneeseen isäänsä muuta yhteyttä kuin yksi Martti-isälle rakas laulu. 3D-animaatiota hyödyntävä elokuva olemassaolon hiipumisesta ja muuttuvasta laulusta, johon kuuluu niin kovan työn kuin juhlankin, riemun ja eleganssin pyörteitä.

 

Heikkinen innostui musiikin ja esittävän taiteen maailmoista lapsuutensa Teppanassa Kajaanissa, jonka teollisuusmaisemassa elettiin kylmän sodan varjossa yhteisöllisyyden huippuaikaa. Modernisoituvassa Suomessa oli uuden nousun ja kasvun optimismia. Lapsena hän teki omia näytelmiä naapurilasten ja koulukavereiden kanssa. Työuransa hän aloitti ravintolan tiskijukkana ja radiotoimittajaharjoittelijana. Kajaani oli voimakas kulttuurikaupunki, jonka teatteri- ja elokuvakerhotarjonta ja musiikkielämä avarsivat uteliaan nuorukaisen ajattelua. Opiskelu Tampereen yliopistossa avasi tien lyhyt- ja dokumenttielokuvien ihmeelliseen maailmaan Tampereen elokuvajuhlilla.

Ensimmäisen dokumentaarisen elokuvan City on minun hän teki yhdessä Gilbert Granholmin kanssa. Siinä hän käsitteli pilke silmäkulmassa suomalaista 1980-luvun lopun juppikulttuuria. Heikkisen ensimmäinen oma ohjaus Veres vuodelta 1993 puuttui ajan tabuun aidsiin. Heikkinen on tehnyt erilaisia musiikkiohjelmia, viihdettä ja puheohjelmia liki kolmekymmentä vuotta yleisradion eri kanavilla. Hänen viimeisin ohjelmasarjansa oli Yle Radio 1:sellä yli kolme vuotta lähetetty Markku Heikkinen Kainuun aatelinen, joka oli poleeminen, suora viikoittainen yhteiskuntaa ja kulttuuria käsittelevä keskusteluohjelma.

Elokuvaohjaajaksi valmistuttuaan hän on keskittynyt yhteistuotantoihin, joissa on useampi rahoittaja. Opiskelutoverinsa Ari Matikaisen kanssa hän teki YLE Teemalle keskustelua herättäneitä dokumentaarisia sarjoja kuten 70-luvun sekahaku, Punklandia ja Kansakunnan kuokkavieraat.

Loppukesästä 2016 Heikkinen on saanut valmiiksi kolme lyhytelokuvaa, jotka käsittelevät leikitellen ja provosoiden aikamme liitoa. Ensi vuonna valmistuu elokuva Kainuun kongolaiset, joka on ollut työn alla jo viisi vuotta. Se kertoo pakolaisen identiteetistä, ihmisten oikeudesta olla vieras itselleen keskellä kotoutumista ja suomenkielen opiskelua. Pienet ihmiset ja ihmisen pärjääminen ovat Heikkistä sytyttäviä aiheita, kuten myös ihmisen kaipuu tasa-arvoiseen ja ihmisarvoiseen elämään. Heikkisen elokuvia on esitetty lukuisilla festivaaleilla sekä Suomessa että monissa muissa maissa. Markku Heikkinen sai elokuvataiteen valtionpalkinnon 2015. Heikkinen täytti viisikymmentä vuotta elokuussa 2016.

OUTI-verkkokirjasto

// ]]>