Tekstin koko A- A+

Oulua soutamassa

Teuvo Pakkalan ensimmäinen romaani Oulua soutamassa (1885) on reportaasinomainen kuvaus kolmen nuoren kuhmolaisen tervanvientimatkasta Ontojärven periltä Ouluun.

         

Petäisen koskista tullaan Sotkamoon ja edelleen Kajaaniin, Ämmästä alas, ja sitten alkaa Oulujärven ylitys purjein sekä soutaen yli Paltaselän ja laajan Ärjänselän. Ravakan myrskyn noustua on etsiydyttävä joukolla Neuvosenniemen taloon säänpitoon. Siellä keskustellaan ja vähin väitelläänkin kunkin oman tervaporvarin rikkaudesta, eli näiden tervanvetäjien yhteiskunnallinen tietoisuus ei näe luokkaerojen perimmäisiä syitä. Pakkala ei vielä ole taisteleva realisti, kuten romaanissa Elsa.

Sään selkiydyttyä voidaan jatkaa matkaa. Tullaan hurjaan Niskakoskeen, josta syöksytään ammattimaisten laskumiesten ohjaamina alas, myös sen kovimmasta korvasta, Siitarista.

Välissä olevat Ahmasen ja Utasen kosket pystytään laskemaan itse, mutta sitten on edessä Pyhäkoski, kovin kaikista. Koska teoksen päähenkilöiden on päästävä Ouluun, kaikista selvitään. Yli kaksi viikkoa taivalta kestää, sitten ollaan maalissa, tervahovin jälkeen Aleksanterintorin markkinakuhinassa.

Toppilassa tervalasti räkätään, Päärpummin  (Bergbomin) konttorissa saadaan rätinki, viinaryyppyjä ja sikari, tehdään ostokset ja lähdetään paluumatkalle soutaen ja sauvoen, koskissa venettä kiskoen. Pyhäkoskella hevoset vetävät paltamot ohi kuohujen.

Oulua soutamassa on kansankuvaus. Sen ytimenä on kolmiodraama: veneen omistaa nuori isäntä Erkki, ja matkassa ovat hänen morsiamensa Katri sekä renki Jussi, orpopoika, tytön kasvinkumppani, joka salaa tätä rakastaa. Erkki on ensikertalainen, Jussi on jo soutanut Oulua moniaat kerrat.

Traagisen hohteen tarinaan tuo se, että Jussi suistuu Kajaanin Sipisen virrassa veneestä, eikä hänen ruumistaan löydy. Onko se vahinko vai tahallinen teko, jää arvoitukseksi.

Suomusalmella asunut, myöhemmin oululaistunut opettaja-kirjailija Aku-Kimmo Ripatti tarttui samaan tervansoutajien aihepiiriin vuosikymmeniä myöhemmin kirjoittamalla vuonna 1972 KOM-teatterin esittämän näytelmän Tervahanhi, lennä tänne! Se on Pakkalan kertomusta huomattavasti radikaalimpi asettaen tietoisesti vastakkain Oulun rikkaat tervaporvarit ja kainuulaiset köyhät tervantuottajat.

 

Teksi: Kari Sallamaa