Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Pelkkiä pilkkuja

Aiemmissa kirjoissaan Mirjami Hietala kuvasi tyttöjen maailmaa. Pelkkiä pilkkuja -teoksen (1991) päähenkilö on 14-vuotias Matias Väisänen, jonka hahmoa on verrattu Sue Townsendin sankariin Hadrianus Moleen.

Matiaksen vanhemmat ovat maailmanympärimatkalla ja Matias sisaruksineen on pikkuserkku Viivin hoivissa. Pilkun käyttöä koskevat erimielisyydet opettajan kanssa saavat pojan jäämään pois koulusta. Huolestunut Viivi, opettajat ja Matiaksen sisarukset eivät pysty tekemään asialle mitään. Poika muuttaa asumaan saunaan, pitää päiväkirjaa ja kirjoittaa romaania, suree ukin kuolemaa, rakkausrunojensa joutumista vääriin käsiin, pituuskasvunsa pysähtymistä sekä pohtii rakastumista ja seksiasioita.

Turvallisia aikuisia on lähellä ja vanhemmat palaavat aikanaan. Sillä välin Matias käy läpi tärkeän kehitysvaiheen. Aiheittensa ja tyylinsä vuoksi Pelkkiä pilkkuja oli nuortenkirjallisuuden uuden aallon kärjessä:

Nuortenromaani on vahvassa nousussa. Siinä käytetään uusia aiheita, muun muassa uskontoa, ja tuttuja aiheitakin kuvataan uusin tavoin. Keskeisenä henkilönä on usein poika. /.../ Syksyn nuortenromaanin sympaattinen poika lukee satuja ja tanssii balettia. (Liisi Huhtala)

Pojan masennus tulee huumorillisen kotoisasti, mutta vakavasti käsitellyksi. Kriitikot kiittivät teosta hauskuudesta. Rakenteellisesti sitä pidettiin monimutkaisena. Näkökulmien vaihtelu, sisäkertomukset, ilmaisun lyhyys ja nopeat leikkaukset olivat uutta vielä 1990-luvun alussa. Nykylukijaa ne eivät enää oudoksuta.

Romaani kuvaa nuortenkirjan päähenkilönä vielä 1990-luvulla harvinaista kirjoittamista harrastavaa poikaa. Matias kirjoittaa rakkausrunoja ja pohtii päiväkirjassaan kirjoittamista. Ote Matiaksen päiväkirjasta eräänä tiistaina:

1
Olen muuttanut asumaan saunaan.
En mene enää koskaan kouluun. /.../
5
En ole varma ovatko runoni hyviä.
Jaana
uljaana kaartuvat
kupeesi
6
Olisi pitänyt arvata. Tarkistin tietosanakirjasta. Kupee on kahden hengen umpivaunut tai umpiauto, rautatievaunun osasto, josta on ovi sivukäytävään.
Kun ahdistun, pilkut palaavat.
7
Yritin kirjoittaa kuten Hemingway. Hemingw. kirjoitti seisaaltaan ja käsin lyijykynällä. Hem:llä oli kuitenkin helpompaa. Hänen ei tarvinnut kurkottaa alalauteen yli ylälauteelle eikä kumartua mutkalle kaiteen alle.
Mitä kirjoittaisin? Tämä on aivan uusi "Olen poistunut luvatta koulualueelta" -vihko, ja kun revin käytetyn sivun pois, tähän mahtuu paljon kirjoitusta. Onko Keljukoski jo huomannut, että vihko puuttuu? Tai minä? (15-16)

Mirjami Hietala on kertonut romaanin vastaanotosta kouluissa:

Kun olen lukenut otteita tai kertonut tästä kirjasta koululaisille, olen huomannut, että pojat kestävät kuunnella Matiaksen kasvamiseen ja seksiin liittyvistä kummallisista peloista, koska he ajattelevat salaa itse samalla tavalla. Vaikka mitä asioita voi käsitellä, jos ne etäännyttää, ja itse olen tehnyt sen huumorin ja päiväkirjamuodon kautta. Kaikissa kirjoissani on huumoria, mutta tässä erityisesti.  

Lähteet:

Huhtala, Liisi: Nuortenkirjan poika on kodin enkeli. Syksyn nuortenromaanin poika lukee satuja ja tanssii balettia. Arvostelu teoksesta Pelkkiä pilkkuja. Helsingin Sanomat 16.11.1991

Tutustu myös näihin