Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Ukki Vilho Enojärvi

Vaikkei Joni Skiftesvik ehtinytkään tutustua ukkiinsa Vilho Andreas Enojärveen (s. 9.5.1900 Haukiputaalla), hän sanoo tämän olleen hänelle merkillisellä tavalla läheinen ja tärkeä henkilö. Ukki kuoli kymmenen vuotta ennen Jonin syntymää, mutta tuli Jonille tutuksi läheistensä kertomuksista. Vilho "Ville" Enojärvi on putkahtanut Skiftesvikin teoksiin, jopa omalla nimellään romaaneissa Pystyyn haudattu (1984), Isäni, sankari (1987), Pirtukuningas (1993) ja Luotsin tarina (1994), jonka kannessa on hänen kuvansa. Romaanissa Tuulenpesä (1990) Pauli selvittelee kuolleen isänsä mittoja – ne ovat juuri samat miehen koosta kertovat mitat, jotka kirjailija itse sai selville isoisänsä kantakortista. [Kuva: Vilho Enojärvi

Vilho Enojärvi on romaanin Luotsin tarina kansikuvassa. Kuva vuodelta 1935.

Vilho Enojärvi oli kotoisin Martinniemen Putaankylältä. Hänen isänsä oli maanviljelijä Antti Jaakonpoika Enojärvi ja äiti Susanna Kristiina Juhontytär Vahtola. Vilho Enojärvi osallistui kansalaissotaan valkoisten puolella 17-vuotiaana ja oli mukana useissa taisteluissa. Nuoruudessaan hän seilasi purje- ja höyryaluksissa ja valmistui perämieheksi vuonna 1925. Luotsiksi oikeuttavan ohjaajakirjan hän sai vuonna 1928. Vilho Enojärvi oli pidetty ja hyvä luotsi. Ihmisenä hän oli vaatimaton, iloinen, hyväsydäminen ja hyvin lapsirakas.

Skiftesvik kertoo ukkinsa olleen hyvin vahva vaikuttaja hänen kirjallisessa työssään. Mummonsa, äitinsä ja tätiensä kertoman pohjalta hän on saanut kuvan sellaisesta isästä, jollaisen hän olisi itselleenkin halunnut. Tämä kuva voimakkaasti kotiin, vaimoonsa ja lapsiin kiintyneestä isästä on siirtynyt myös moniin Skiftesvikin teksteihin.

"Tuo isä hakee karikoiden, kuohuvien pauhujen, myrskyjen läpi väylää väljään veteen, turvalliseen olotilaan, jossa ihmiset eivät lyö toisiaan, eivät alista, eivät uhkaa", Skiftesvik kertoo teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 3 (1991).

Konkreettisena muistona Vilho Enojärvestä on yhä Kurtinnokalla oleva, hänen 1920- ja 1930-lukujen taitteessa kaivamansa venevalkama ja siellä seisova aumakattoinen Martinniemen vanha poliisiputka, jonka Enojärvi osti rantavajakseen. Vilhon kutsumanimen mukaan rantaa on sanottu Villenrannaksi. Vilho Enojärvi kuoli vain 37-vuotiaana sydänhalvaukseen.

[Kuva: Porokilpailut]

Ville Enojärvellä oli poroja, joilla hän kilpaili aina Keski-Eurooppaa myöten. Kuva porokilpailuista vuodelta 1929. Ville vasemmalla Valo-poroineen. Joni Skiftesvikin arkisto.

Tutustu myös näihin