Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Can the Can 1985 - 89

The Can Can ►  Can the Can

Timo "Rulli" Rusanen – kitara, laulu
Sakari "Sakke" Kuusisto – kitara, laulu
Timo "Kessler" Raatikainen – basso
Matti Soini – rummut

[Kuva: Can the Can]

Kuva: Can the Canin arkisto.


The Can Can perustettiin vuoden 1985 alussa Tahkokankaan palvelukeskuksen pommisuojassa. Tilavuokra maksettiin muutaman kuukauden välein esitettävillä ilmaisilla "disco-esityksillä" keskuksen asukkaille, joihin nopeatempoinen ja äkkiväärä rokkimusa tuntui tekevän syvän vaikutuksen.

Heti alusta orkesterille oli selvää oman materiaalin tuotanto, ja tavoitteena levytyssopimus, maine ja kunnia. Nimen vaihto tuli ajankohtaiseksi, kun Norjassa vaikutti saman niminen bändi. Asia ratkesi yhden sanan siirrolla, eli bändi ristittiin Can the Can:ksi. Toimittaja Jukka Väänänen pohti myöhemmin nimen syvällistä merkitystä; "osaa purkki?"

Bändin jäsenet seikkailivat akselilla Oulu-Tukholma-Helsinki-Berliini, joten toiminta oli välillä enemmän ja väliin vähemmän aktiivista. Keikkoja tehtiin lähinnä Oulun seudun rock-mestoissa. Yksi esiintyminen oli lääninvankilassa, jossa kivitalon kokoinen asukki halusi kuulla pelkästään tango-musiikkia. Huipentuma kuitenkin oli kuulapää Miettisen järjestämä keikka Suomen rock-pyhättöön, Tavastia-klubille Helsinkiin 1987.

Demoja tehtiin kolmeen otteeseen Hagawaga studiolla miksaaja Tumppi Niemelän johdolla. Nauhoja läheteltiin levy-yhtiöihin ja alan lehtiin. Demoarvostelut, lähinnä Rumbassa ja Soundissa, olivat poikkeuksetta vähintäänkin mairittelevia. Arvioissa uskottiin levytyssopimukseen ja keikkaputken alkuun.

Rumba: "miten ihmeessä Oulusta VOI riittää näin valmiita ja ihania yhtyeitä? Hämmästyksen määrä vain lisääntyy ihmetellessä. Mikä niitä vaivaa? Can the Can täyttäisi minkä tahansa mittaisen vinyylin yli äyräidensä" ... "tyrä rytkyy ja räkä valuu, voisilmien alta ei meinaa puuroa erottaa lainkaan" Soundi/Miettinen: ..."äijillä on pelottavan tehokas käsikassara ja Oulun maine Suomen Sydneynä sen kun kasvaa." "Bändi on vähän niin kuin Jam, kitaristinaan Wilko Johnson, noin karkeasti kertoen. Hoitakaa heti levylle!"

Vaikka mainetta ja kunniaa tulikin, levytyssopimusta ei kuulunut. Levy-yhtiöt pitivät bändistä, mutta siihen aikaan niin epämuodikas englannin kieli ei kelvannut. Yhtiöt ehdottivat suoraan laulukielen vaihtoa, mutta siihen bändi ei suostunut.

Bändi jatkoi vielä triona Saken muutettua Helsinkiin. Etsittiin silti sopivaa korvaajaa toiselle kitaristille ja mukaan pyydettiin mm. Jukka Korttia, joka kuitenkin halusi jatkaa alkutaipaleellaan olevassa Generators-yhtyeessä. 1980-luvun loppupuolella bändi päätti lopettaa toimintansa. Rulli Rusanen palasi aikaisempaan bändiinsä Spidersiin, Sakke Kuusisto kasasi ska-yhtye The Blaster Masterin, Kessu Raatikainen vaihtoi rankemman linjan Faff Beyhyn ja Matti Soini aloitti funk-pumppu Generatorsissa lyömäsoittajan uran. Kuten monilla muillakin, turhautuminen demojen lähettelyyn oli syynä bändin hajoamiseen. Pääsivät pojat kuitenkin tulevissa bändeissään levyttämään - englanniksi totta kai.

Lähteet:

Bändihistoriikki: Matti Soini, lähetetty 23.1.2008.