Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Jamppa Tuominen

[Kuva: Jamppa Tuominen]

12-vuotias Jamppa Tuominen poseeraa basson varressa nuorisoyhtyeen aikoina. Valokuvaamo Ukura.


Jarmo "Jamppa" Tuomisen (1949-1998) menestyksekäs ura kattaa samalla merkittävän osan oululaisen viihdemusiikin vaiheita. Tuominen kävi ensimmäisillä laulukeikoillaan jo alle kouluikäisenä.

11-vuotiaana hän aloitti klarinetinsoiton opiskelun Oulun musiikkiopistossa. Samana vuonna hän voitti Oulussa järjestetyn iskelmälaulukilpailun. Voitto tuli myös valtakunnallisessa kansakoulujen laulukilpailussa Hämeenlinnassa. Jamppaa kutsuttiin toisinaan Oulun Robertinoksi suositun italialaisen teinitähden mukaan.

Tuomisen perheen elämänvaiheet olivat rankat. Kaupunginorkesterin sellistinä työskennellyt isä kuoli ennenaikaisesti, ja äiti halvaantui Jampan ollessa 12-vuotias. Jampan koulunkäynti jäi, ja siitä eteenpäin hänen elämänsä täyttivät työnteko ja musiikki. Vuonna 1961 hänet napattiin solistiksi Pertti Haipolan nuorisoyhtyeeseen, joka soitti musiikkia laidasta laitaan. Keikkaputki alkoi Oulu Oy:n 25-vuotisjuhlista syyskuussa 1961.

1963 Haipola lähti varusmiespalvelukseen. Tuuraaja Olavi Saaristo oli jazzmies, ja hän tartutti jazzinnostuksen yhtyeeseen. Haipola ei intin jälkeen halunnut jatkaa tällä linjalla ja niinpä yhtyeen johtaja rooli tuli Jampalle.

Jarmo Tuomisen orkesteri soitti tanssimusiikkia että jazzia. Vuonna 1968 perustettiin uusi jazzin keskittynyt Jarmo Tuomisen sekstetti. 1970-luvun alussa Tuominen soitti Polar Big Bandissa.

Jamppa menestyi laulukilpailuissa, mutta tie levylaulajaksi oli pitkä. Säveltäjä Veikko Juntunen oli tehnyt useita sävellyksiä mm. Matti Eskolle. Jampalle sävellettyä laulua Aamu toi, ilta vei hän tarjosi pitkään levytettäväksi. Levy-yhtiöt eivät olleet kiinnostuneita Jampasta. Toivo Kärjen mukaan Tuomisen ääni sopi operettiin mutta ei iskelmään. Asenne muuttui kun Tuominen sijoittui keväällä 1976 toiseksi Apu-lehden iskelmähaavissa Helsingissä. CBS-yhtiö satsasi nyt Jamppaan, ja Aamu toi -laulusta tehtiin uusi, hitaampi versio, joka poikkesi jo myyntiin ehtineen singlen sovituksesta.

Kesällä 1977 CBS julkaisi LP-levyn Jamppa Tuominen. Laulaja lähti pitkälle ja tiiviille Suomen kiertueelle oululaisen säestysyhtyeensä kanssa. Levy ei ollut välitön menestys, mutta suositut tanssikeikat nostivat vähitellen hänet koko maan tietoisuuteen. Aamu toi -kappale nousi radiohitiksi, ja LP:tä myytiin reilusti yli platinalevyn rajan. Siitä tulikin Suomen menestyksekkäin debyytti-LP. Seuraava LP Jos ystävään luottaa voit ylsi lähes samoihin lukemiin.

Ankara työtahti uuvutti Jampan. Hiljaiseloa ja toipumista seurasi uusi menestyskausi 1983 alkaen. Jampan laulut Kuumat kyyneleet ja Pikku Merja soivat taas kautta Suomen. Rankkaan työhön yhdistyivät kuitenkin taas rankat huvit, ja Jampan suosio hiipui yhtä tahtia heikkenevän terveyden kanssa. Hän kuoli sairaskohtaukseen Kanarian saarilla marraskuussa 1998. Jampan traagiset elämänvaiheet on kuvattu Veikko Tiiton ja Petri Tuunaisen kirjoittamassa elämäkerrassa.

Monien mittarien mukaan Jamppa Tuominen oli menestyksekkäin oululainen iskelmälaulaja. Uransa aikana hän julkaisi kaikkiaan 16 albumia, joita myytiin yhteensä 700.000 kappaletta. Suosio on säilynyt. Vuonna 2006 julkaistiin kokoelmalevy Toivotaan, toivotaan. Levyn erikoisuus olivat kaksi ennen julkaisematonta laulua, jotka toteutettiin vanhan demonauhoituksen ympärille. Kanarialla viime vaiheissa säveltämäänsä lauluaan Kaipuuni on uskomaton Jamppa ei itse ehtinyt levyttää. Sen levytti Annette-sisar vuonna 1999.