Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut oman koulun oppilaista, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.

Kiusaaminen on yleensä ryhmäilmiö. Vaikka vain yksi ihminen toimisi pääkiusaajana, muut ympärillä olevat henkilöt ovat myös tärkeitä vaikuttajia kiusaamistilanteen syntymiseen. He toimivat usein kiusaajaa tukevissa rooleissa apureina, kannustajina ja/tai hiljaisina hyväksyjinä.

Joskus aikuisten on vaikea erottaa, milloin lasten ja nuorten välisissä tilanteissa on kyse kiusaamisesta, milloin taas normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvista riidoista ja erimielisyyksistä. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. 

Kiusaamista ei ole aina helppo havaita. Lapset ja nuoret eivät aina halua kertoa aikuiselle kiusaamisesta, koska he pelkäävät sen olevan juoruilua tai pelkäävät kiusaajan kostavan jotenkin kertomisen. Koulun ennaltaehkäisevällä työllä pyritään vaikuttamaan siihen, että oppilailla olisi valmiudet toimia kiusaamista vastaan, asettua kiusatun puolelle ja rohkeutta kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta. Koulun aikuisten täytyy saada tieto kiusaamisesta voidakseen puuttua siihen.

Kiusaaminen voi ilmetä eri tavoin ja se voidaan jaotella fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, verbaaliseen, netissä ilmenevään kiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään.

• Fyysisellä kiusaamisella tarkoitetaan yleensä lyömistä, tönimistä ja potkimista, jolloin kiusaaja käyttää fyysistä voimaa kiusattuun.
• Verbaalisella kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että uhria loukataan sanallisesti, esimerkiksi pilkataan, uhkaillaan tai nimitellään.
• Sosiaalisella kiusaamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kiusaamisen kohde jätetään ulkopuoliseksi tai hänen läsnä ollessaan hymistellään ja huokaillaan merkitsevästi.
• Nettikiusaamisessa on kysymys siitä, että eri mediavälineiden kautta lähetetään epäasiallisia tai uhkaavia viestejä, esimerkiksi uhria nimitellään tai jaetaan häntä loukkaavia videoita, jaetaan valokuvia, huijataan salasanoja tai esiinnytään toisten nimellä.  Verkossa tapahtuva kiusaaminen ilmenee lähes aina myös muissa ympäristöissä, kuten koulussa.
• Seksuaalisella kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että uhria kosketellaan tai nimitellään sopimattomasti ja uhri tuntee olonsa nöyryytetyksi tai alistetuksi.

Kaikissa kiusaamismuodoissa voi toteutua helposti myös rikoksen tunnusmerkistö.

Toimintasuunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaa. Jokaisen pitää saada käydä koulua rauhassa. Koulumme järjestyssäännöt kieltävät kiusaamisen. Koulussamme korostetaan oppilaan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen. Koulukiusaamisesta puhutaan avoimesti oppitunneilla, päivänavauksissa ja arkipäivän tilanteissa. Välituntivalvonta järjestetään niin, että koulun sisätiloissa ja ulkona on riittävä valvonta.

Oppilaita ohjataan sietämään erilaisuutta ja tuntemaan vastuuta toisistaan. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kaveritaitoja harjoittelemalla eri oppiaineiden tunneilla ennaltaehkäistään myös osaltaan koulukiusaamista.

Koulumme soveltaa KiVa Koulu -ohjelmaa, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamistilanteita ja kaikkiin kiusaamistapauksiin puututaan KiVa-menetelmän mukaisesti. Kaikilla luokka-asteilla tehdään työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi, mutta tehostetusti 1.-, 4.- ja 7.-luokilla. Näillä luokka-asteilla käydään KiVa-mallin mukaiset aiheet luokanopettajan/-valvojan johdolla. 

Pitkin vuotta systemaattisesti pidettävillä KiVa-oppitunneilla voidaan vaikuttaa oppilasryhmien normeihin ja siihen, miten lapset ja nuoret toimivat kiusaamista havaitessaan. Tavoitteena on, että yhä useampi oppilas pystyisi toimimaan kiusaamistilanteissa kiusatun puolustajana. Luokanopettajat/-valvojat teettävät vuosittain neljä kiusaamiskyselyä omalle luokalleen.

Tukioppilaiden koulutuksessa painotetaan koulukiusaamisen tunnistamista ja siitä puhumista. Vuosiluokilla 1-6 käytössä oleva kummioppilastoiminta on myös osa koulukiusaamisen vastaista ennaltaehkäisevää toimintaa.

Kasvatuksellinen yhteistyö kodin ja muiden kehitysympäristöjen kanssa on oleellista kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Yhteistyötä kodin kanssa on esimerkiksi keskustelu asioista vanhempainilloissa sekä kiusaamisen vastainen keskustelu kodeissa lasten ja nuorten kanssa. Vinkkejä huoltajille keskustelua varten löytyy Kiva-koulun kotisivuilta (linkkilista tekstin lopussa). Kiusaamisen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää myös se, että kodin arkirytmi on kunnossa ja lapsi nukkuu riittävästi, unohtamatta myöskään ruutuajan rajoituksia.

1. Opettaja saa tiedon mahdollisesta kiusaamisesta. Hän täyttää KiVa-seulontalomakkeen.
2. Opettaja ohjaa tapauksen KiVa –tiimille, mikäli se täyttää kiusaamisen tunnusmerkit.
3. KiVa-tiimin jäsenet keskustelevat kiusatun oppilaan kanssa ja kirjaavat ylös keskustelussa ilmi tulleet asiat. Keskustelusta lähetetään huoltajille Wilma-viesti.
4. KiVa-tiimin jäsenet keskustelevat kiusaajan/kiusaajien kanssa erikseen ja mahdollisuuksien mukaan kaikkien kiusaajien kanssa yhdessä. Keskusteluissa ilmenneet asiat sekä sopimukset kirjataan ylös. Keskustelusta lähetetään huoltajille Wilma-viesti.
5. Luokanopettajan/-valvojan tapaaminen muutaman luokkatoverin kanssa kiusatun suostumuksella. Tarkoituksena on löytää keinoja tukea kiusattua ja ​pitää huolta siitä, ettei kiusattu jää yksin.
6. KiVa-tiimin jäsenet järjestävät seurantakeskustelut sekä kiusatun että kiusaajan/kiusaajien kanssa. Keskusteluissa ilmenneet asiat kirjataan ylös ja huoltajille lähetetään Wilma-viesti.

Keskusteluissa voi tarvittaessa olla mukana myös luokanopettaja/-valvoja. Kiva-tiimin ja kiusatun yhteisen harkinnan mukaan järjestetään yhteiskeskustelu sekä kiusatun että kiusaajan/kiusaajien kesken. Huoltajille lähetettävissä viesteissä kehotetaan keskustelemaan asiasta vielä lapsen kanssa kotona, mainitaan mahdollisuudesta varata soittoaika KiVa –tiimille Wilma-viestillä ja kerrotaan koulumme oppilashuollollisista palveluista.

Haastavat kiusaamistapaukset ohjataan rehtorin selvitettäväksi.

Rehtori kutsuu mahdollisesti huoltajat koululle. Tarvittaessa tapauksen selvittämiseen otetaan mukaan kuraattori, psykologi tai/ja koulupoliisi. Rehtori tekee mahdollisen lastensuojeluilmoituksen. Mikäli kiusaamista edelleen esiintyy, rehtori voi antaa oppilaalle kirjallisen varoituksen. Jos kiusaaminen jatkuu yhä kirjallisen varoituksen jälkeenkin, oppilas voidaan erottaa koulusta määräajaksi.