Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Seksuaalinen häirintä rikkoo tätä perusoikeutta ja voi olla haitallista lasten ja nuorten psyykkiselle kehitykselle. Seksuaalista häirintää esiintyy valitettavasti useilla yhteiskunnan eri osa-alueilla, myös koulussa. 

Perusopetuslain (Perusopetuslaki (628/1998) 29) mukaan opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 7 §, (609/1986) 11 §). Seksuaalinen häirintä loukkaa opiskelu- ja työrauhaa sekä yksilönvapautta ja itsemääräämisoikeutta, siksi häirintätapauksiin tulee aina puuttua.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan lapsen tai nuoren altistamista ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle. Seksuaalinen häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, joka loukkaa henkilön psyykkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Häirintä voi olla toistuvaa, mutta se voi olla myös yksittäinen teko.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.

• seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
• epäasialliset seksuaaliset puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
• epäasialliset seksuaaliset sisällöt eri sosiaalisen median kanavissa, WhatsApp-, Snapchat- yms. viestit, tekstiviestit, sähköpostit, puhelinsoitot
• fyysinen koskettelu ja lähentely
• sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
• seksuaalirikos kuten raiskaus, sen yritys tai seksuaalinen ahdistelu

• Sano häiritsijälle, että hänen käyttäytymisensä on loukkaavaa ja että hänen on lopetettava.
• Pidä ahdisteltavan puolta!
• Kuuntele ja usko häirintää kokenutta kaveria. Asialle nauraminen sattuu.
• Älä vähättele tapahtunutta tai syytä ahdisteltua kaveria häirinnästä.
• Ole valmis kertomaan asiasta aikuiselle, että häirintä saadaan loppumaan.

• Sinulla on aina oikeus poistua tilanteesta sanomatta sanaakaan tai pyytämättä siihen keneltäkään lupaa.
• Opettele sanomaan häiritsijälle välittömästi, että hänen käyttäytymisensä on loukkaavaa tai epämiellyttävää ja että hänen pitää lopettaa. Joissakin tapauksissa jo se riittää lopettamaan häirinnän.
• Muista, ettet koskaan syytä häirinnästä itseäsi, vaikka et pystyisikään puolustautumaan!
• Kerro häirinnästä luotettavalle aikuiselle ja vaadi, että asialle tehdään jotain.

• Ilmoita asiasta välittömästi koulun henkilökunnalle.
• Selvittämisen kannalta on oleellista, ettei ilmoitusta tehdä nimettömänä. Asia pitää voida selvittää osapuolten kanssa.
• Kaikki tietoon tulleet häirintätapaukset selvitetään osapuolten kanssa. Tapahtumakulku selvitetään (kirjataan aika, paikka, henkilöt, tapahtumakulku), kaikkia osapuolia kuullaan sekä päätetään toimenpiteistä ja seurannasta. Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti.
• Koululla on velvollisuus olla yhteydessä häirintään syyllistyneen ja kohteena olleen oppilaan huoltajiin. Vakavissa tapauksissa (rikoslaki 39/1889) koululla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille (Lastensuojelulaki (417/2007) 25§).
• Häirinnän kohteella on oikeus saada apua oppilashuollosta (terveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja).

Kaikilla koulun henkilöstöön kuuluvilla on velvollisuus osallistua hyvinvoinnin edistämiseen sekä puuttua havaitsemiinsa häirintä- ja ongelmatilanteisiin (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4§).