Pääkuva

Hopeinen Tuoli – Portti seikkailujen ja arjen välillä Eveliinan kirjavinkki

Olen aina pitänyt C. S. Lewisin Narnia-kirjoista. Nautin siitä tunteesta, kuinka ne tempaavat mukaansa matkalle taikaolentojen ja seikkailujen ihmeelliseen maailmaan. Viimeisimpänä luin sarjan neljännen osan, Hopeinen Tuoli. Olen lukenut sitä ennen osat 1 - 3, sekä viidennen kirjan, kun luulin sen olevan neljäs. Sarjan kaksi viimeistä osaa ovat vielä minulta lukematta.
18.09.2026

Kirjassa seikkailevat kaksi koulutoveria, jotka kutsutaan Narniaan etsimään kadonnut prinssi ja pelastamaan hänet vankilastaan. He kohtaavat matkalla monenlaisia tavallisesta poikkeavia olentoja, pieniä ja suuria. Ja osuupa heidän reitilleen myös muutama haaste. Heillä on myös mukanaan opas, joka kyynisestä olemuksestaan huolimatta päätyy loppujen lopuksi olemaan oikein kunnollinen kaveri.

Pidin tästä kirjasta jopa enemmän kuin sarjan aiemmista osista. Mielestäni on hienoa, miten tarinan henkilöhahmot tekevät paljon virheitä, mutta aina myöntävät sen. He eivät peittele tekojaan kuten monet, varsinkin lapset, usein tekevät. Se tuo kirjaan tunnelman, että lukijalta ei salata mitään, vaan kaikki kerrotaan totuudenmukaisesti tai sitten ei kerrota ollenkaan. Myös tapahtumapaikat kuvaillaan elävästi, mikä lisää tunnetta, että olisin itsekin mukana seikkailussa. Huumoriakin löytyy ihan mukavasti niin, että sain pariin otteeseen nauraa aivan vedet silmissä. Toisaalta saatoin siinä välissä muutaman liikutuksen kyyneleenkin tirauttaa. 

Kirja on hieman lyhyempi kuin aluksi odotin. Mutta se onkin alun perin lapsille suunnattu, joten en lähde purnaamaan. Ehkä tietämättäni jopa valitsin sen tästä syystä, saadakseni tuntea vielä kerran olevani lapsi, jolla on varaa uskoa taikaan. 

Eveliina Brockman 
Eveliina harrastaa sanataidetta Kotilon Varjo-ryhmässä ja hän on ollut viikon 37 Kotilossa Tet-harjoittelussa.