Hyvää huomenta, punahilkka!
Hyvää huomenta, punahilkka!
Tammi 2011
Immi Hellén, Karoliina Pertamo (kuv.) ja Tuula Korolainen (toim.)
GENRE
Runot
FESTIVAALIVUOSI
2014
KOHDERYHMÄ
Lapset
PROJEKTI, JOHON KIRJA LIITTYY
Riimikissa karkuteillä
Karoliina Pertamon raikas ja iloinen kuvitus tuo Immi Hellénin rakastetut klassikot nykypäivään. Moni kirjan runoista elää ennen muuta kaikille tuttuina lauluteksteinä. Hyvää huomenta, punahilkka! on pienille lukijoille suunnattua Tammenterho-sarjaa, jonka tekijät ovat kotimaisia lastenkirjailijoita ja kuvittajia.
Kenelle? Hyvää huomenta, punahilkka! on herkullinen pieni klassikkokattaus päiväkoti-ikäisille sekä alakouluun. Upean kuvituksensa vuoksi se sopii myös aivan pienen lapsen ja aikuisen yhteisiin luku- ja katseluhetkiin.
ELÄINTENKOULUN LUKUJÄRJESTYS
Tässä on taulut ja
tässä on sienet,
ja tässä on opissa
ystävät pienet. (s. 14.)
Mirrit koulussa -runon kuvitukseksi Karoliina Pertamo on piirtänyt kissamaisen lukujärjestyksen, joka sisältää runoutta, akrobatiaa, unelmia ja laskentoa. Tehkää yhdessä eläintenkoulujen lukujärjestyksiä. Lepakon lukujärjestys näyttää taatusti erilaiselta kuin vaikkapa marsun tai lampaan. Lukkari voi koskea yhtä koulupäivää tai jokaiselle päivälle voi laatia aivan omanlaisensa ohjelman.
PUIDEN VOIMIA
On pihlaja kotimme
porraspäässä.
Se kukki niin valkeena
kevätsäässä.
Punamarjoja kantoi se
syksyn tullen.
-Oi, ystävä, ne minä
säästän sullen. (s. 17.)
Miksi runon puhuja haluaa säästää pihlajanmarjat ystävälleen? Suomalaisen kansanperinteen mukaan puilla ja kasveilla on jokaisella omanlaistaan taikaa. Pihlajalla uskottiin olevan pahaa karkottavia ja hyvää kutsuvia voimia. Pihlajanmarjoilla voitiin parantaa pilaantunut pelto, ja niistä ennustettiin tulevia säitä.
Tutkikaa koulun, kodin tai päiväkodin pihan kasveja ja puita ja keksikää niille erilaisia taikavoimia. Millainen voima voisi olla oman pihamaankoivulla, viinimarjapensaalla tai männyllä? Millaisia taikoja niillä voisi tehdä?