Kestävä koulu – avain kestävämpään tulevaisuuteen?

Kestävyyskriisi haastaa yhteiskunnan jokaisen osa-alueen – myös koulut. Mutta mitä tarkoittaisi ”Kestävä koulu” käytännössä? Sitä tutkittiin opinnäytetyössä, jossa selvitettiin opettajien näkemyksiä kestävästä koulusta: millaiset käytännöt, arvot ja toimintatavat tekevät koulusta kestävän? Haastatteluiden pohjalta hahmottui kuva koulusta, joka ei ainoastaan opeta kestävyydestä, vaan elää sitä todeksi arjen valintojen, yhteisöllisyyden ja oppilaiden osallisuuden avulla.

Kestävä koulu opettajien silmin

Roosa Hannulan Hämeen ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutuksen opinnäytetyön tutkimuksessa lähdettiin erityisesti selvittämään opettajien ajatuksia siitä, millainen olisi Kestävä koulu. Tutkimuksessa haastateltiin eri kouluasteiden opettajia keväällä 2025. Kerätyssä aineistossa nousi esiin neljä keskeistä teemaa, jotka ovat luonnonvarojen kestävä käyttö kouluissa, sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi, oppilaiden osallistaminen ja ymmärryksen luominen sekä ryhmäkoot ja niiden aiheuttamat haasteet. Teemat ja haastateltavien ajatukset niihin liittyen on esitelty tarkemmin seuraavassa taulukossa. 

Koulu luonnonvarojen kestävän käytön suunnannäyttäjänä

Haastatteluissa monella opettajalla heräsi ensimmäisenä ajatuksia ekologisen kestävyyden huomioimiseen liittyen, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Opettajien mielestä Kestävän koulun toiminnassa tulee ottaa huomioon luonnon kantokyvyn rajallisuus ja toimia esimerkin näyttäjänä siinä, miten voidaan elää mielekästä arkea luonnon kantokyky huomioiden. 

Ekologiseen kestävyyteen liittyviä käytännön asioita, joita nousi esiin haastatteluissa, olivat kestävät hankinnat, jätteiden lajittelu sekä kouluruokailut. Opettajat kokivat erityisen tärkeäksi, että Kestävässä koulussa otetaan huomioon jätteiden lajittelu ja opetetaan kierrätyksen käytännöistä ja sen merkityksestä. Lajittelun lisäksi olisi tärkeää pyrkiä aktiivisesti vähentämään syntyvää jätettä. Tähän pystyttäisiin vaikuttamaan esimerkiksi kestävillä hankinnoilla, joiden merkitystä haastateltavat korostivat. Hankintoja tehdessä olisi tärkeä pohtia niiden alkuperää ja kestävyyttä. Kestävässä koulussa voitaisiin myös opettaa huoltamaan välineitä uuden ostamisen sijaan.

Lisäksi kouluruokailuista keskusteltiin laajasti kaikkien haastateltavien kanssa ja niiden rooli koettiin merkittäväksi. Opettajien mielestä Kestävässä koulussa tulisi olla aina tarjolla kasvisruokavaihtoehto ja sitä tulisi suosia. Ruuan valmistuksessa tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa. Lisäksi pyrkimys ruokahävikin minimointiin olisi tärkeää.

Yhteisöllisyys ja turvallisuus Kestävän koulun perustana

Ekologisen kestävyyden ohella haastateltavilla heräsi paljon ajatuksia sosiaalisen kestävyyden merkityksestä sekä hyvinvoinnista koulussa. Opettajien mielestä Kestävän koulun tulisi olla paikka, jossa kaikilla, niin oppilailla, opettajilla kuin muullakin henkilökunnalla, on turvallista ja mukavaa olla. Kestävässä koulussa tulisi myös ottaa erityisesti huomioon yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyen yksi opettaja nostikin esiin opiskelijoiden roolin näin: ”Näkisin parhaaksi, jos koulussa olisi opiskelijoiden kestävyystiimi, joka edistäisi koulun kestävyyttä omien ideoiden kautta. Samalla myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen lisääntyisi.” Erilaisilla opiskelijatiimeillä pystyttäisiin myös lisäämään yhdessä tekemistä, jonka opettajat kokivat vaikeutuneen koronan ja etäopiskelun myötä. Yksi opettaja kertoikin, että ”ahdistuneisuuden lisääntymisen ja sosiaalisten taitojen heikentymisen muutaman viimevuoden aikana huomaa kyllä koulun arjessa selkeästi. Olisikin tärkeää lisätä sosiaalisia kanssakäymisiä esimerkiksi ryhmätöiden ja yhdessä tekemisen avulla ja pitää vain toivoa, että elämme vain hetkellisesti koronan aiheuttamassa kuplassa.”

Oppilaiden osallisuus kasvattaa kestävyyttä

Opettajat kokevat osallistamisen sekä ymmärryksen luomisen merkityksen tärkeäksi Kestävässä koulussa. Opettajien mielestä oppilaiden mahdollisuudet päästä vaikuttamaan esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan kautta ovat merkittäviä oppilaan tulevaisuudelle. Vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi osallistaminen esimerkiksi erilaisten tapahtumien ja tempausten avulla koettiin merkittäväksi. Oppilaiden mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan ja osallistumaan sellaisiin asioihin, mitkä he kokevat merkitykselliseksi on tärkeää. Osallistavan toiminnan ja tapahtumien avulla pystytään lisäämään yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. 

Osallistamisen lisäksi ymmärryksen luominen siitä, miksi kestävyysaiheet tulee huomioida omissa teoissa ja valinnoissa koettiin merkittäväksi. Yksi haastateltava osasi kiteyttää hyvin, että ”oppilaista havaitsee, että jos kaikessa tuputetaan kestävää kehitystä, se tulee korvista ulos eikä siihen haluta kiinnittää huomiota, mutta jos kestävyyden huomioiminen olisi osa tavallista toimintatapaa, ei sitä kyseenalaistettaisi samalla tavalla”. Ymmärrys kestävyyden roolin merkityksestä pitäisikin siis saada luotua ilman ”tuputtamista”.

Liian suuret ryhmäkoot koulun kestävyyden esteenä?

Yhtenä teemana haastatteluissa nousi ryhmäkoot ja niiden vaikutukset. Opettajat kokivat sopivankokoiset ryhmäkoot merkittäväksi opetuksen onnistumisen ja oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. Opettajat kertoivat omia kokemuksiaan siitä, miten liian suuret ryhmäkoot ovat vaikeuttaneet opetusta ja jopa vaikuttaneet oppilaiden sekä myös opettajien hyvinvointiin. Suurissa ryhmissä myös oppilaiden jännittäminen esimerkiksi esittämistilanteissa saattaa lisääntyä. Suuret ryhmäkoot heikentävät oppilastuntemusta ja mahdollisuutta yksilölliseen avuntarjoamiseen. Olisi tärkeää, että opettaja ja oppilas tuntisi toisensa edes jollain tasolla, jolloin myös kynnys avun pyytämiseen madaltuisi. Opettajat kertoivat esimerkiksi, että ”suuret ryhmäkoot aiheuttavat paljon takapakkia sosiaalisen kestävyyden osalta” ja ”suurentuneiden ryhmäkokojen vuoksi konkreettinen tekeminen, kuten ulkona opiskelu on vähentynyt ja vaikeutunut huomattavasti”. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä onkin, että yksi Kestävän koulun tunnuspiirteistä voisi olla sellaiset yksikkö- ja ryhmäkoot, joissa opettajilla on mahdollisuus tutustua oppilaisiin ja tarjota yksilöllistä apua.

Kokonaiskuva opettajien näkemyksistä

Haastatteluita tarkastellessa huomattiin, että opettajien näkemykset siitä, millainen voisi olla Kestävä koulu ja millaisia asioita siellä huomioitaisiin, olivat hyvin samankaltaisia. Määrittelyssä voidaan myös todeta, että Kestävä koulu -käsite kattaa niin fyysisen koulutilan kuin myös koulun toimintakulttuurin. Eräs opettajista tiivisti hienosti ajatuksensa kestävästä koulusta näin: ”Kestävä koulu on sellainen, missä jokaisella on hyvä olla ja missä huomioidaan kaikki kestävyyden osa-alueet ennen kaikkea painottaen ekologista kestävyyttä, koska se on ihmislajin säilymisen kannalta avainasemassa. Muut kestävyyden osa-alueet on tärkeä huomioida, koska kun voimme ihmisinä hyvin, pystymme myös auttamaan luontoa voimaan hyvin!” Toinen opettaja taas tiivisti ajatuksensa toiveeseen siitä, että ”koulu voisi olla edelläkävijä, joka näyttäisi suuntaa mihin on pakko mennä, jos aiomme tällä pallolla vielä pitkään asustella.” Ajatuksessa tulee hyvin esiin se, että muutos kohti Kestäviä kouluja on ajankohtainen ja tärkeä oman tulevaisuutemme kannalta.

Kohti kestävää koulua

Hannulan opinnäytetyössä pohdittiin myös sitä, miten kestävyyden eri osa-alueet huomioidaan aiemmissa Kestävän koulun määritelmissä. Osiossa havainnoitiin myös, miten hyvin opettajat osasivat nostaa eri kestävyyden näkökulmiin liittyviä asioita esille. Havainnot koottiin seuraavaan taulukkoon.

Tarkastelussa tultiin siihen johtopäätökseen, että ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ja siihen liittyvät asiat osataan tunnistaa ja nostaa esiin hienosti. Taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys taas jäävät usein hieman varjoon ja tapoja niiden huomioimiseen tai kehittämiseen ei tunnisteta yhtä hyvin. Jos halutaan luoda kokonaisvaltainen ja kattava käsitys Kestävästä koulusta, tulee muistaa, että kaikki osa-alueet vaikuttavat ja ovat riippuvaisia toisistaan. Jos siis Kestävän koulun halutaan edistävän esimerkiksi ekologista kestävyyttä, tulee myös muistaa ottaa huomioon muut kestävyyden osa-alueet. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi myös, kuinka kokonaisvaltaisesta ja tärkeästä käsitteestä on kyse. Kestävä koulu on fyysisen tilan lisäksi toimintakulttuuri, jossa kestävyys huomioidaan arjen tekojen, osallistamisen ja hyvinvoinnin kautta.

Lähteet:

Erityiskiitos haastatteluihin osallistuneille opettajille!

ePerusteet. (n.d.). Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelma. Linkki 

FEE Suomi. (n.d.). Esitys Kestävä koulu -ohjelmaksi. Linkki

Hannula, R. (2025). Kestävä koulu – opettajien ajatuksia ja käsitteen tarkastelua [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. Linkki 

Vihreä lippu. (n.d.). Vihreä lippu. Linkki

Ympäristöministeriö. (15.3.2023). Mitä on kestävä kehitys? Linkki