Termien viemää

Kestävyyteen liittyvä sanasto voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Sanat ovat laajoja ja usein abstrakteja, mikä tekee niistä helposti vaikeita ilmaisuja ilman konkreettista sisältöä.

Termistön epäselvyys  estää yhteistä ymmärrystä ja siten konkreettista edistystä. Yhteinen ymmärrys on edellytys sille, että eri toimijat voivat rakentaa yhdessä kestävää tulevaisuutta – koulussa, kunnassa ja yhteiskunnassa laajemmin.

Sanasto pyrkii avaamaan Komentosillan keskeisiä käsitteitä ymmärrettävästi ja koulun arkeen kytkeytyen. 

Sanasto

 

Ekososiaalinen sivistys

Ekososiaalinen sivistys perustuu ymmärrykseen siitä, että ihminen on osa luontoa ja riippuvainen sen elinvoimasta. Se korostaa vastuun ottamista niin nykyisistä kuin tulevista sukupolvista, luonnosta ja koko elonkirjosta. Ekososiaalinen sivistys yhdistää ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat kasvatuksessa ja koulutuksessa, ja pyrkii arvopohjaiseen muutokseen kohti kestävää yhteiskuntaa.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

Kestävä kehitys tarkoittaa yhteiskunnallista ohjattua muutosta, jonka tavoitteena on säilyttää ja taata hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään toisiinsa kytkeytyvään ulottuvuuteen.

  • Ekologinen kestävyys: tavoitteena säilyttää kasvi -ja eläinlajien monimuotoisuus sekä ekosysteemien toimivuus. Ihmisten hyvinvointi sekä sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset ulottuvuudet rakentuvat ekologisen kestävyyden varaan.
  • Sosiaalinen kestävyys:  ihmisten hyvinvointi, osallisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa ja yhteisöissä.
  • Kulttuurinen kestävyys:  kulttuurien, kielten ja katsomusten säilymistä ja kehittymistä sukupolvien yli sekä niiden arvostaminen.
  • Taloudellinen kestävyys: budjetointikäytännöt, hankinnat ja resurssien kohdentaminen niin, että se tukee ekologisia ja sosiaalisia tavoitteita pitkällä aikavälillä.

Vastuullisuus on toimintaa, jonka tuloksena pyritään kestävyyteen eli edistämään kestävän kehityksen tavoitteita yhdessä. 

Kestävyyskasvatus

Kestävyyskasvatus on oppimista ja kasvatustyötä, joka edistää ymmärrystä kestävyyskysymyksistä ja tukee toimijuutta kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Se perustuu tiedolle, arvoille ja yhteistoiminnalle. Kestävyyskasvatuksessa yhdistyvät kriittinen ajattelu, osallistava pedagogiikka ja arjen kokemukset. Sen tavoitteena on sekä yksilöiden että yhteisöjen kyky toimia kestävämmin muuttuvassa maailmassa.

Kestävyysteemat

Kestävyysteemat viittaavat kestävän kehityksen keskeisiin osa-alueisiin, joita tarkastellaan ja edistetään eri tasoilla – yksilöistä yhteiskuntaan. Koulutasolla kestävyysteemat tarkoittavat arjen käytäntöjen, opetuksen, johtamisen ja oppimisympäristöjen kehittämistä niin, että ne tukevat kestävää elämäntapaa ja yhteiskuntaa. Kestävyysteemat ohjaavat koulun toimintakulttuuria ja vahvistavat oppilaiden ja henkilöstön valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteet.

Kestävyyshaasteet

Kestävyyshaasteet ovat monisyisiä, toisiinsa kytkeytyviä ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, jotka uhkaavat luonnon kantokykyä, ihmisten hyvinvointia ja yhteiskuntien vakaata kehitystä. Ne voivat ilmetä globaalilla tasolla esimerkiksi ilmastonmuutoksena, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä, eriarvoisuutena ja resurssien ylikulutuksena.

Koulutasolla kestävyyshaasteet konkretisoituvat esimerkiksi hyvinvoinnin heikkenemisenä, osallisuuden puutteina, kestävyyskasvatuksen irrallisuutena, epäselvinä tavoitteina tai resurssien niukkuutena. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintakulttuurin muutosta, pedagogista johtajuutta ja kykyä yhdistää arjen käytäntöjä kestävyyden periaatteisiin.

Kestävä sivistys

Kestävä sivistys on ymmärrystä ja toimintaa, joka tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Se yhdistää tiedon, arvojen ja toiminnan niin, että yksilöt ja yhteisöt voivat rakentaa hyvää elämää itselleen, toisilleen planetaarisia rajoja kunnioittaen. Kestävä sivistys vahvistaa kriittistä ajattelua, vastuullista päätöksentekoa ja kykyä vastata aikamme kestävyyshaasteisiin. Kestävä sivistys korostaa koulutuksen ja yhteiskunnan rakenteiden muuttamista kohti kestävyyttä sekä elinikäisen oppimisen merkitystä. 

logo komentosilta

Kestävän sivistyksen käsite on syntynyt Komentosillan kipparilta. Se on merkitykseltään läheinen ekososiaalisen sivistyksen kanssa, mutta painottaa erityisesti kouluyhteisön kykyä toimia kestävyysmurroksen suunnannäyttäjänä ja mahdollistajana.  Komentosilta tarkastelee kestävää sivistystä erityisesti koulujen strategisen kehittämisen ja pedagogisen johtajuuden näkökulmasta.

Kestävä toimintakulttuuri

Kestävä toimintakulttuuri koulumaailmassa tarkoittaa, että koulu toimii vastuullisesti ja pitkäjänteisesti edistäen ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä arjessaan. Se näkyy esimerkiksi ympäristöystävällisinä valintoina, hyvinvoinnin tukemisena, osallisuuden vahvistamisena ja resurssien viisaana käytönä. Kestävä toimintakulttuuri ohjaa koulun johtoa, henkilöstöä ja oppilaita tekemään päätöksiä, jotka tukevat tulevaisuuden tarpeita ja vahvistavat oppimista kestävän kehityksen teemoista. Kestävyys ei jää irralliseksi aiheeksi vaan nivoutuu osaksi koulun arkea, opetusta ja yhteisöllisyyttä.

Vastuullisuusjohtaminen

Vastuullisuusjohtaminen tarkoittaa strategista johtamista, jossa kestävän kehityksen periaatteet integroidaan koulun toimintaan. Se kattaa selkeiden tavoitteiden asettamisen, mittareiden ja seurannan sekä jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Johto toimii suunnannäyttäjänä ja luo edellytykset yhteisön osallistumiselle vastuullisiin toimintatapoihin. 

Termejä vastuullisuusjohtaminen ja kestävyysjohtaminen käytetään usein rinnakkain. Komentosilta käyttää vastuullisuusjohtamista korostaen koulun johtajan merkittävää mahdollistajan roolia ja vastuuta sitouttaa yhteisö kestävän kehityksen edistämiseen.

Lähteitä

Aarnio-Linnanvuori, E., Saloranta, S. & Symeonidis, V. (toim.) (2021). Kestävyyskasvatus koulun arjessa. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry.
Saatavilla: https://www.ymparistokasvatus.fi

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf 

Opetushallitus (2019). Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2019. Helsinki: Opetushallitus.
Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf

Opetushallitus (2022). Kestävän kehityksen keskeiset käsitteet.
Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestavan-kehityksen-keskeiset-kasitteet

 

Pihlajaniemi, T. & Haanpää, M. (2023). Koulutus kestävyysmurroksessa: Kestävä kehitys kasvatus- ja koulutuspolitiikassa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
Saatavilla: https://karvi.fi

Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15.
Saatavilla: https://www.artosalonen.com

YK-liitto. Agenda 2030 – YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Saatavilla: https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys