Maikki ja Maalämpöorkesteri parantaa maailman biisi kerrallaan

Kirjoittaja: Jussi Tomberg

Ensimmäinen keikkamme käsitteli ikonisia maailmanparannuslauluja, kuten Varrella virran, Paratiisi ja uudempana vaikkapa J. Karjalaisen Sirkka Lautamies. Biisihän on kasvionkerääjien kansallishymni. Koska kyseessä oli maailmanparannuslaulujen levyraati, yleisö sai niitä raadeltavikseen. Esitystä sinänsä ei saanut arvostella, mutta tunnetiloja ja maailmanparannusefektiä arvioitiin.

Konsepti tuntui olevan niin onnistunut, että päätimme jatkaa eri teemoilla, ja ottaa mukaan vielä kyseisten aiheiden asiantuntijoita mukaan alustamaan ja juttelemaan. Ensin siis teemallinen ja oivaltavilla välispiikeillä ryyditetty minikonsertti ja päälle lennokas asiantuntijapuheenvuoro. 

Hyvät, pahat ja rumat eläimet

Seuraavana laulujen aiheena oli eläinsuhteemme, nimellä hyvät, pahat ja rumat eläimet. Tutkimme hyvinkin eri tavalla eläinsuhdettamme. Miksi joku ihastuttaa ja joku ällöttää tai pelottaa? Asiantuntijaksi lupautui "rottatutkija" Nina Nygren Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kasvatusfilosofi Jani Pulkki Oulun yliopistosta. Jani kyseli, voiko luonnosta ottaa lupaa kysymättä ja millainen on ekologinen omatunto.   

Mikä eläin saa sinulta karvat pystyyn tai saa liikuttumaan, pentele- ja pörröisyysindeksi saa kertoa sen muille,  Paikalle saapunut yleisö saa myös näin kivasti osallistua ja jakaa karmaisevat jtai liikuttavat kokemuksensa madoista ja ukkometsoista. 

Häpeäisit ees!

Häpeäntunne on kansakuntamme supervoima ja olemme häpeällä kasvatettu. Kaunein häpeän muodoista on myötähäpeä.

Kolmannella kerralla Maikki ja Maalämpö kietoutui häpeän viittaan ja etsi yleisölle ultimaattiset häpeälaulut.  Mikä on nolointa mitä sinulle on käynyt kyläillessä tai miltä tuntuu, kun ekaluokkalaisena poikana toteat liikuntatunnin alussa, että sulla  onkin villasukkahousut jalassa?  Nolojen laulujen jälkeen häpeäntunnetta ruoti psykologi Juni Sinkkonen. 

Maikki ja Maalämpö on tähän mennessä kolmesti viihdyttänyt ja sivistänyt yleisöä ravintola Tubassa Oulussa ja Iin ilmastoareenalla. Näyttääkin siltä, että maailmanparannusta voi ja kannattaa lähestyä monella tavalla. 

Eikä ees hävetä. Seuraavana on testattavana Kansainvälisyyspäivät Oulussa 5.11.