Puoli päivää hinaajalla

Sivistys on väkivahva hinausalus, eikä suinkaan pohjaan juuttunut verkko. Tällä ajatuksella lähdimme työpajailemaan Porin kaupungin sivistysjohdon kanssa siitä, miten kestävyys saataisiin kaikkien yksiköiden keskiöön ja keskusteluun.  Koulutustyöpajaan oli käytettävissä koko iltapäivä, joten kerrankin teemalle oli varattu kehittämispäivästä hyvin aikaa. Mukana oli n. 60 varhaiskasvatuksen, opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön ammattilaista sekä koko kaupungin sivistyshallinto. 

Kuraisellakin pilvellä on kultareunus

Virittelimme porukan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn antennit suuntaavalla harjoituksella, jossa varsin hankalaan tilanteeseen haettiin positiivia ajatuksia. Tarinan päähenkilö olit sinä itse ja vastanäyttelijänä vihainen Porin karhu, joka oli ajanut sinut vikkelästi puuhun. Virittelimme osallistujia myös omalla kestävyyspolullamme, joihin haimme omakohtaisia siteitä lapsuudesta ja kouluajalta. Omakohtaisuudella aloitimme myös varsinaisen työpajan, jossa esihenkilöt miettivät omaa johtajuuttaan ja arvojaan ystäväkirjatyyppisen merenkulun pätevyyskirjan kautta.

Yhteisö ja koko kaupunki

Yksilön kokemasta etenimme yhteisöön. Lastasimme laivat nykytilakorteilla eli kestävyystoimilla, jotka jo toteutuvat yksiköiden arjessa. Tämän jälkeen yhteisöt valitsivat korteista itselleen keskeisimpiä toimia, jotka vaativat vielä tekemistä. Nykytilakortit poimimme Komentosillan laatukäsikirjaa varten tuotetusta kestävän koulun lähtöselvityksestä. Näin saimme pöydälle kestävyystyön toimia laajasti eri näkökulmista. Työskentelyn perusteella rakentui mukava koonti yksiköiden nykytilasta ja keskeisistä kehittämiskohteista.  

Arjen käytännöissä tehdään jo paljon kestävyyttä tukevia tekoja, esimerkiksi kierrätyksen, materiaalien uudelleenkäytön ja lähiluonnon hyödyntämisen kautta. Monissa yksiköissä myös hyvinvointiin, osallisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät rakenteet ovat vahvalla pohjalla, mikä luo vahvan perustan kestävyyden laajemmalle kehittämiselle.

Seuraavat kortit nostettiin kehittämiskohteiksi useammassa pöydässä:

• Jokainen henkilöstön jäsen tunnistaa oman roolinsa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. 

• Kestävyys kirjataan yksikön toimintasuunnitelmaan. 

• Kestävyystyölle nimetään vastuuhenkilö tai -ryhmä.

• Yksi kehittämiskohde priorisoidaan kerrallaan. 

• Kestävyyden käsitteistä ja tavoitteista muodostetaan yhteinen ymmärrys. 

No mitäs sit tarttis tehrä?

Yksikkökohtaisen työskentelyn jälkeen siirryimme kohti koko sivistystoimen tasoa. Mietimme, miten strategiatason toimet tulisivat konkretiaksi myös lasten ja nuorten kanssa ja mikä olisi Porin kaupungin erityispiirre ja osaaminen kestävyysteemoissa. Listasimme ryhmissä tärkeimmät teemat ja suuntaviivat kohti kaupunkitason toimia. 

Yhteisissä valinnoissa korostui erityisesti tarve tuoda kestävyys osaksi päätöksentekoa. Eniten kannatusta sai ajatus siitä, että keskeisissä päätöksissä arvioidaan systemaattisesti vaikutukset ympäristöön, hyvinvointiin ja talouteen. Samalla nähtiin tärkeäksi tarkentaa toimialan pitkän aikavälin tavoite ja rajata vuosittain yksi selkeä painopiste, jotta työ etenee konkreettisesti.