Ilmastovinkit

• Sopiva huonelämpötila on 20–22 °C. Paras lämpötila nukkumiselle on 18-19 °C.
• Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää lämmityskustannuksia yli 5 %.
• Sisälämpömittarin avulla tunnistat huonekohtaiset lämpötilaerot.
• Pudota huoneiden lämpötilaa ja säädä ilmastointia pienemmälle teholle, kun olet poissa kotoa yli vuorokauden.
• Tuuleta viiden minuutin ristivedolla.
• Tiivistä ikkunat ja ilmaa patterit.
• Seuraa sähkön, kaukolämmön tai öljyn kulutustasi, huomaat säästötoimenpiteiden vaikutukset.

• Sammuta sähkölaitteet kokonaan, kun et tarvitse niitä.
• Käytä sähkölaitteiden virranhallinta-asetuksia.
• Sammuta valot poistuessasi huoneesta yli 10 minuutiksi.
• Suosi LED-valoja.
• Hyödynnä uunin esilämmitys ja jälkilämpö.
• Jäähdytä ruuat ennen jääkaappiin laittoa.
• Suosi mikroaaltouunia ja vedenkeitintä.
• Käytä auton sisätilalämmitintä säästeliäästi.
• Saunomistavat näkyvät suoraan sähkölaskussasi.
• Pyykin kuivaaminen ulkona on energiataloudellisinta.
• Kun hankit uutta, suosi mahdollisimman energiatehokkaita laitteita.

• Käyttöveden lämmitys vie 20 % energiasta, joten käytä lämmintä vettä säästeliäästi.
• Lyhennä suihkuaikaasi.
• Älä käytä liian kuumaa vettä.
• Pese täysiä koneellisia ja valitse oikea pesuohjelma niin astian- kuin pyykinpesukoneessa.
• Vältä tarpeetonta esipesua.
• Vuotava vesikaluste voi tuhlata 10 m3 vettä vuodessa eli pienetkin vuodot kannatta korjata.
• Kerää sadevettä istutusten kasteluun.

• Kävele, pyöräile ja suosi joukkoliikennettä.
• Oulun pyöräilyreitit ovat valtakunnallista huipputasoa!
• Käytä kimppakyytejä työmatkalla ja harrastuksissa.
• Suunnittele liikkumisesi, ketjuta matkasi.
• Vältä ruuhkia, niissä polttoaineen kulutus voi kaksinkertaistua.
• Huolla autosi säännöllisesti, aja taloudellisesti.
• Tarkasta rengaspaine ja esilämmitä moottori.

• Käytä enemmän kasviperäisiä tuotteita. Pidä viikossa ainakin yksi kasvisruokapäivä.
• Vähennä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Jätä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
• Älä heitä ruokaa roskiin.
• Lajittele biojäte.
• Suosi sesonkikasviksia, mutta malta odottaa kauden oikeaa alkua.
• Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja ja vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja tuotteita.
• Suosi perunaa ja erilaisia viljatuotteita (esim. ohraa), vältä riisiä.
• Suosi luomutuotteita.
• Suosi luonnonkalaa, kauden marjoja ja sieniä.
• Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
• Suunnittele kauppamatkasi ja tee ostolista. Älä osta enempää ruokaa kuin kulutat.
• Valmista enemmän ruokaa kerralla ja lämmitä mikroaaltouunissa.
• Jos käyt ruokakaupassa autolla, osta ruokaa kerralla riittävästi.

• Hanki vain tarpeellisia tavaroita.
• Korjaa ja kierrätä.
• Vuokraa, lainaa, osta yhteinen.
• Vältä turhia pakkauksia.
• Sähköinen asiointi säästää luonnonvaroja.
• Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita.
• Suosi lähipalveluja.

Ilmastonmuutoksen takia kesistämme tulee aiempaa lämpimämpiä. Samalla kesäiset hellejaksot yleistyvät ja voimistuvat. Kuumuudesta ja lisääntyvästä lämpökuormituksesta aiheutuu erilaisia, hyvin vakaviakin terveyshaittoja. Näitä ovat esimerkiksi väsymys, heikotus, työtehon laskeminen, kohonnut riski (työ)tapaturmille, nestehukka, auringonpistos, pitkäaikaissairauksien oireiden paheneminen, lämpöhalvaus ja kuolema. Kuumuuden vakavat haittavaikutukset kohdistuvat erityisesti pieniin lapsiin ja vauvoihin, yli 65-vuotiaisiin ja pitkäaikaissairaisiin. Voimakkaalla helteellä voi esiintyä myös sähkökatkoja, niihin liittyen on ohjeita myrsky- ja tulvaosiossa. 

Hellejaksoihin ja kuumuuteen varautuminen:

• Varusta ikkunat verhoilla ja helteen aikana sulje ikkunoiden sälekaihtimet tai käytä vaaleita verhoja estämään auringonpaisteen tuottamaa lämpöä pääsemästä asuntoon.
• Pyri luomaan pihalle istutusten ja katosten avulla mikroilmastoja ja varjoisuutta torjumaan kuumuutta.
• Selvitä ennalta lähimmät itsellesi sopivat varjoiset ulkoilupaikat tai viilennetyt tilat, joihin voit siirtyä, jos sisälämpötilat nousevat liian kuumiksi.
• Seuraa asunnon lämpötilaa lämpömittarin avulla. Viilennä asuntoa tuulettamalla sitä öisin.
• Hanki pöytätuuletin. Tuuletin helpottaa oloa, kun sisälämpötila on alle 35 astetta. Tätä lämpimämmässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa.
• Harkitse ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen hankintaa, etenkin jos taloudessa asuu riskiryhmäläisiä.
   

Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän myrskyjä, joista aiheutuu monenlaisia haittoja, kuten sähkökatkoja ja tulvia. Tuulisuuteen ei ennusteta suuria muutoksia, mutta tuulennopeuksissa on mitattu ennätyslukemia viime vuosina. Ilmastonmuutoksen takia rankkasateet yleistyvät, minkä seurauksena tulvia tulee esiintymään entistä useammin. Tulvat saattavat katkaista liikenneyhteyksiä ja aiheuttaa merkittäviä vahinkoja rakennuksille. Myös roudan väheneminen ja lumimyräkät aiheuttavat myrskytuhoja.

Myrskyihin varautuminen:

• Seuraa sääennusteita ja viranomaistiedotteita, vältä myrskyalueelle matkustamista.
• Pidä yllä kotivaraa.
• Huolehdi kattopeltien kiinnityksistä. 
• Huolehdi rakennusten ukkos- ja ylijännitesuojauksesta.
• Seuraa pihasi ja lähialueiden puuston kuntoa kaatumisvaaran ehkäisemiseksi.
• Hanki tarvittaessa myrskyn aiheuttaman sähkökatkon varalle puhelimeen varavirtalähde ja akulla toimivia valaisimia ja taskulamppuja.
• Mikäli kodissa on puu-uuni tai takka, pidä se toimintakuntoisena, vaikka et käyttäisikään sitä yleensä lämmitykseen. Varaa myös polttopuita.
• Selvitä kotivakuutuksesi ehdot myrskyn varalle. 
• Myrskyn uhatessa vie pihakalusteet, lasten lelut ja muu irtain tavara suojaan tai sido esim. trampoliini hyvin kiinni. Pura kevyet teltat ja katokset. Siirrä ajoneuvot riittävän kauas mahdollisesti kaatuvista puista.

Tulvatilanteisiin varautuminen:

• Pihan suunnittelussa suosi vettä läpäiseviä materiaaleja esimerkiksi laajojen asvalttialueiden sijaan.
• Selvitä oman alueesi tulvahistoria ja tulvaennuste.
• Pidä yllä kotivaraa.
• Seuraa tiedotusvälineitä.
• Selvitä vakuutustesi ehdot tulvavahinkojen osalta.
• Käy läpi rakennuksen pelastussuunnitelma.
• Varaa kotiin kumisaappaat ja vesitiiviitä säkkejä.
• Mieti etukäteen, mihin kannattaisi rakentaa väliaikainen tulvavalli suojaamaan taloasi sekä hanki tarvikkeet valmiiksi (hiekkaa, säkkejä ja muovia). Vaihtoehtoisesti voit suojata talon alaseinän muovilla.
• Tarvittaessa hanki pumppu, jolla voit pumpata vettä kellarista tai tulvavallin sisäpuolelta ja opettele käyttämään sitä.
• Kartoita vaarassa olevat sähkölaitteet ja mieti valmiiksi, miten ne voi tositilanteessa suojata.
• Älä säilytä tulvavahingolle alttiissa tiloissa arvokasta omaisuutta tai haitallisia aineita. 
• Varmista, että veneet ja muu helposti tulvan mukana lähtevä materiaali on huolella kiinnitetty.
• Tarkista tien rumpujen ja ojien kunto keväällä lumien sulamisen jälkeen. Tee tai teetä tarpeelliset kunnostustoimenpiteet tarvittaessa.
• Tutki etukäteen, miten salaojat ja rumpuaukot pystyy tarvittaessa tukkimaan, niin ettei tulvavesi kulkeudu esimerkiksi tien alitse tontille. 

Lumen sulamisesta aiheutuviin mahdollisiin tulvavahinkoihin varautuminen:

• Huolehdi, että sulamisvesiä varten on riittävästi rakenteita (ojat, kourut, rummut), joita pitkin sulamisvedet valuvat pois tontilta.
• Puhdista ritiläkaivojen kannet lumesta ja jäästä ja tarkista, että ne vetävät.
• Tarvittaessa siirrä lunta pois riskialttiilta alueelta. 

Ilmastonmuutos voi heikentää uimavesien laatua. Kesien lämpeneminen ja hellejaksot paitsi lisäävät uimarantojen käyttöä myös lämmittävät vesiä, jolloin esimerkiksi sinilevät ja haitalliset bakteerit ja virukset voivat lisääntyä helpommin aiheuttaen terveyshaittaa. Myös rankkasateiden myötä vesistöihin voi huuhtoutua epäpuhtauksia ja mikrobeja.

Uimavesien laadun heikkenemiseen varautuminen ja ennaltaehkäisy:

• Ilmoita viranomaisille, mikäli havaitset uimavedessä sinilevää tai saat oireita vedestä.
• Seuraa uimavesitiedotteita, noudata ohjeita.
• Huolehdi hygieniasta ja käytä ranta-alueen peseytymis- ja wc-tiloja.
• Älä niele uimavettä uimisen yhteydessä. 
• Älä käytä vettä juomiseen, peseytymiseen tai syötävien kasvien kasteluun äläkä ui vedessä, jos siinä on tai on äskettäin ollut sinilevää. 
   

Lämpeneminen lisää veden haihtumista ja aiheuttaa kuivuutta. Vettä tulisi käyttää säästeliäästi ja harkiten. Pitkään jatkunut kuivuus voi ehdyttää kaivoja ja aiheuttaa tilapäisiä vedenjakelun häiriöitä. Kuivuusjaksot lisäävät myös metsä- ja maastopalojen vaaraa, minkä vuoksi on äärimmäisen tärkeää seurata viranomaisten ohjeita tulenkäsittelystä. 

Veden riittävyyden varmistaminen:

• Käytä vettä säästeliäästi. 
• Käytä sadevettä kasteluvetenä.
• Seuraa tiedotusvälineitä vesitilanteen osalta.
• Noudata viranomaisen ja vesihuoltoyhtiön ohjeita veden säännöstelystä.

Vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen:  

• Huolehdi kotivarasta.
• Varaa puhdasta juomavettä muutaman päivän veden tarpeeseen.
• Rekisteröidy häiriötiedotteen saajaksi.
• Varaa kotiisi puhdas vesiastia esim. kannellinen ämpäri vedenhakua ja säilytystä varten.
• Selvitä lähimmän vesipisteen sijainti.
• Seuraa tiedotusvälineitä.
   

Kotivaralla tarkoitetaan kotona säilytettävää ruokaa, vettä ja muita tarvikkeita, joilla talous pärjää vähintään 72 tuntia. Tarkoitus on, että kotiin varataan ylimääräistä hyvin säilyvää ruokaa erilaisia poikkeustilanteita varten, jolloin kotoa ei pääse poistumaan, vettä ei tule tai sähköt ovat poikki. 

Kotivaraan sisältyy:

• Kuivassa ja lämpimässä säilyviä ruokia, joita taloudessa muutenkin käytetään, joiden säilyvyysaika on pitkä, ja joiden kypsentämiseen ei kulu paljoa vettä tai aikaa tai jotka voidaan syödä kypsentämättä.
• Vettä, mehua ja/tai UHT-maitoja
• Puhtaat, kannelliset astiat vedelle
• Retkikeitin, tulitikut
• Kynttilät, taskulamppu
• Patteriradio, paristoja
• Lääkkeet, ensiapulaukku, joditabletteja
• Vaipat, puhdistusliinat
• Lemmikkien ruuat 
• Käteistä rahaa
• Polttopuita, jos talossa on tulisija