Historialliset yleiskaavat (Oulu 400v)

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2004

TAVOITE:

•  Alueiden varaaminen uuden väestösuunnitteen mukaiselle väestölle, koska edellisen yleiskaavan kasvutavoite vuodelle 2010 saavutettiin jo vuonna 2000
• Yleiskaavan tarkistaminen vastaamaan valtuuston asettamia tavoitteita ja uuden lainsäädännön säädöksiä
• Edistää osallisten sitoutumista yleiskaavan toteuttamiseen avoimella ja vuorovaikutteisella yleiskaavan laatimistavalla
• Sitoutua seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen laatimalla Oulun yleiskaava yhteistyössä seudun yleiskaavan kanssa

SISÄLTÖ:

• Keskustan kehittäminen kaupunkikuvaltaan ja toiminnoiltaan vilkkaaksi kaupunkielämän keskukseksi MALI-suunnitelman mukaisesti: kävelykatualueen laajentaminen, ydinkeskustan liikekortteleiden sisäosien käyttöönotto, kaupunkikuvan parantaminen, pysäköinti kallioparkkiin
• Lähiökehän tiivistäminen ja täydentäminen, mm. Alueiden käyttötarkoitusta muuttamalla: Toppilansaari - Länsi-Toppila - Koskela - Alppila - Välivainio työpaikkatoiminnoilta asumiselle
• Uusien kasvusuuntien, Ritaharju ja Hiukkavaara, valinta
• Suistoaluetta kehitetään Oulujoen suiston kaupunkipuistona
• Rakennetun ympäristön arvokkaat alueet määritellään tarkoituksena niiden ominaispiirteiden säilyttäminen

Vahvistettu ympäristöministeriössä 18.3.1993

TAVOITE:

• Tarkistaa edellisen yleiskaavan aluevaraukset valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisiksi
• Osoittaa pitkän aikavälin asuntotuotantoon tarvittavat alueet
• Varata riittävästi työpaikka-alueita kaupunkirakenteen ja yritystoiminnan kannalta edullisilta paikoilta
• Turvata suojelu-ja virkistysalueiden säilyminen
• Virittää keskustelu tulevaisuuden kaupunkimallista ja yleiskaavoituksesta

SISÄLTÖ:

• Oulun rakennetta tiivistetään ja kaupunkimaisuutta lisätään
• Keskustan väestönkehitys kasvuun (Myllytulli, Meritulli) - uudet rakennettavat alueet: Toppilansalmen molemmat rannat, Toppila, Peltola, Heikkilänkangas, Saarela, Pateniemen sahan alue, Makkarasuo, Hiironen, Liikanen ja kasvusuuntana Kaakkuri
• Uudet korkean teknologian työpaikka-alueet: Teknologiankylä II Linnanmaalle, Medipolis, Kaakkurin risteys, Ruskon laajennus
• Osoitetaan maisemansuojelu- ja luonnonsuojelualueet, virkistysalueet, ulkoilureittiverkosto

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.9.1985

TAVOITE:

• Yleiskaava osaksi kuntasuunnitelman tavoiteosaa ja toteuttamisosan pohjaksi
• Aikaisempien yleiskaavojen tavoitteiden tarkistaminen
• Pitkän aikavälin asuntoaluevarausten määrittely ja uuden kasvusuunnan valinta
• Yhdistää maankäyttöä koskevat erillissuunnitelmat ja päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi
• Ympäristönhoitoa koskevat suunnitelmat, erityisesti virkistys- ja suojelualuevaraukset ajan tasalle ja yleiskaavalla hyväksytyksi

SISÄLTÖ:

• Sormimaista kaupunkirakennetta vahvistetaan

• VTT:n maankäyttövaihtoehtojen kaavataloudellisen vertailun perusteella uudeksi kasvusuunnaksi valitaan Kaakkuri - Kaijonharju, Maikkula, Kaakkuri, Pateniemi-Rajakylä aluekeskuksiksi, pääkeskuksen asema vahvistuu

• Pohja jatkuvalle valtuustokausittain tarkastettavalle yleiskaavalle

Hyväksytty kaupunginhallituksessa yleisliikennesuunnitelman pohjaksi v. 1968

TAVOITE:

• Teollistumisesta johtuneen kaupungistumisen ja maaltapaon aikaa
• Kaupunki varautui voimakkaaseen kasvuun
• Maankäyttösuunnitelma laadittiin kaupungin ensimmäisen yleisliikennesuunnitelman pohjaksi
• Kaupunkirakenteen suunnitteluun vaikuttaneita päätöksiä: * yliopisto sijoitetaan Linnanmaalle * Hiukkavaaraan 2000 hehtaarin alue puolustusvoimille * suuri alueliitos vuonna 1965

SISÄLTÖ:

Laadittiin ja testattiin useita kaupunkirakennevaihtoehtoja eli kaupunkimalleja: nauhakaupunki (jokivarsi ja Hietasaaren itäosa asumiseen), lähidesentralisoitu kaupunki (pohjoinen ja eteläinen aluekeskus) ja säteittäinen kaupunki. Esillä oli myös "sisäisen kaupunkirakenteen idea": Hartaanselän ympärille muodostetaan tiivis asutusrengas rakentamalla Hietasaaren itäosaan asuntoalueet noin 10 000 asukkaalle. Liikennesuunnitelman pohjaksi valittiin ns. synteesimalli: Pääkeskuksen lisäksi suunniteltiin voimakkaat aluekeskukset pohjoiseen yliopiston yhteyteen Kaijonharjuun ja etelään Maikkulaan. Kaupunkirakenne kasvoi pohjoisessa Pateniemen ja Kuivasjärven suuntaan, ja etelässä Oulujokivarren molemmin puolin.

Käsitelty kaupunginhallituksessa v. 1961

TAVOITE:

• Ennustettua voimakkaamman väestönkasvun aiheuttama yleiskaavan tarkistustarve

SISÄLTÖ:

• Väestötavoite toteutettiin nostamalla rakentamistehokkuutta vanhoilla alueilla
• Tämän kaavan pohjalta toteutettiin mm. Heinäpään saneeraus
• Uusia alueita mm. Puolivälinkangas, Mustasuo, Kuivasjärvi, Nokela - Limingantulliin ja Ruskoon varattiin suuret teollisuusalueet
• Kaupunkirakenteen toiminnallinen eriytyminen alkoi
• Oulun yliopistolle oli varattu aluetta Koskikeskuksesta (Hupisaarilta) ja Kontinkankaalta

Käsitelty kaupunginhallituksessa v. 1952

TAVOITE:

• Ohjaa voimakkaasta sodanjälkeisestä väestön ja työpaikkojen kasvusta johtuvaa rakentamispainetta
• Luo pohjan Oulun yleiskaavoitukselle ja kaupunkirakenteen jäsentämiselle hajakeskitysperiaatteen mukaisesti

SISÄLTÖ:

• Kaupunkirakenne jäsennellään keskustan ympärille sijoitettaviin noin 4000 asukkaan asumalähiöihin
• Työpaikka-alueet sijoittuvat eri puolille kaupunkia, jolloin työmatkat voidaan tehdä jalan ja pyörällä
• Joukkoliikenne hoidetaan neljällä keskustan läpi kulkevalla johdinautolinjalla
• Aluevaraukset asuntoalueet ohittaville pääväylille, mm. Pohjantielle
• Liikenneverkon hierarkkinen jäsentely - kehitetään jokisuunlahdelman rantojen puistovyö