Aikajana

Aikajanalle on koottuna lyhyesti Oulun historia. Tiedot alkavat vuodesta 1323, jolloin sovittiin Pähkinäsaaren rauha Ruotsin ja Novgorodin välillä. Kullakin ajanjaksolla on esiteltynä  merkittävimmät Oulua koskevat muutokset ja tapahtumat. Löydät aikajanalta myös asukaslukutiedot vuodesta 1649 lähtien.

Oulu 1300-luvulta 1700-luvulle

Vuosi 1323

Pähkinäsaaren rauha Ruotsin ja Novgorodin välillä. Rajanvedossa Oulun seutu jää Novgorodin alueeksi. Novgorodin ja sen kukistamien karjalaisten tärkein yhteydenpitoväylä pohjoiseen on Oulujoki. Karjalaisia muuttaa vähäinen määrä myös Ouluun asumaan.

Vuosi 1375

Kastellin linna rakennetaan Oulujokisuulle Ruotsin vallan sotilaalliseksi tueksi Novgorodia vastaan. Asukkaita muuttaa erityisesti Lounais-Suomesta, ehkä ruotsalaisen esivallan kehotuksesta. Ruotsin valta vakiintuu.

Vuosi 1590

Pietari Bagge perustaa Oulunlinnan Oulujoen suuhun paikalle, joka oli varustettu jo aiemmin.

Vuosi 1595

Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Venäjä tunnustaa Ruotsin omistusoikeuden mm. Oulujärven ja Oulun seudun alueisiin.

Vuosi 1605

Ruotsin kuningas Kaarle IX perustaa Oulun kaupungin mantereelle Linnansaarta ja linnaa vastapäätä.

Vuosi 1610

Kaarle IX antaa Oululle kaupungin etuoikeudet.

Vuosi 1649–51, asukasluku noin 400

Oulun kaupungin vanhimmat kartat. Vuoden 1651 kartasta selviää vanha kaupungin alue ja se, miten se muuttuu uudella rakennusjärjestelmällä (ruutukaavalla). Kartoitus- ja kaavoitustyön hoitaa maanmittari Klaus Claesson.

Vuosi 1654, asukasluku noin 500

Palossa tuhoutunut raatihuone rakennetaan uudestaan. Raatihuone on kaupungin hallinnon ja oikeudenhoidon keskuspaikka, tärkeimpiä yleisiä rakennuksia. Raatihuoneen tornissa on tunteja näyttävä kello ja alla vankila. Muita yleisiä rakennuksia ovat kirkko ja lastenkoulu.

Vuosi 1682, asukasluku noin 800

Oulun pedagogio laajennetaan triviaalikouluksi, jossa on varsinaisia luokkia ja neljä opettajaa. Oppilaille avautuu tie jatkaa opintoja yliopistossa. Triviaalikoulun ensimmäinen rehtori on Olavi Olavinpoika Lauraeus.

Vuosi 1721, asukasluku noin 400

Uudenkaupungin rauha, jota edeltää isoviha 1714–1721. Isovihan alussa venäläiset hyökkäävät syvälle Suomeen, ja maa on venäläisten miehittämä 1714–21. Oulu jää taistelevien ruotsalaisten ja venäläisten väliin ”ei kenenkään maaksi”, jota kasakkapartiot käyvät useaan otteeseen hävittämässä ja ryöstelemässä. Oulun kaupunki ja Oulun linna poltetaan 1715. Sodan päätyttyä Oulun tiloista on autioina noin 40 %. Vihollinen surmaa siviilejä ja vie parasta työvoimaa pakkotyöhön. Väki vähenee.

Vuosi 1724, asukasluku noin 400

Tulviva Oulujoki purkautuu voimakkaasti avomerelle niin, että syntyy Toppilan salmi. Suojaisa salmi soveltuu erinomaisesti satamapaikaksi, josta nopeasti kehittyykin kaupungin tärkein satama. Vanha mataloitunut laivasatama Hahtiperä torin kupeessa jää sisäsatamaksi, jonka aittoihin tuodaan tavaraa Toppilasta ja rediltä.

Vuosi 1737, asukasluku noin 1 000

"Emme epäile väittää, että meikäläisiä kunniakkaan elämänsä ja mielen jaloutensa puolesta ei kukaan voita." Lainaus Turun yliopistossa 1737 hyväksytystä oululaisen Johannes Snellmanin väitöskirjasta.

Vuosi 1765, asukasluku noin 1 400

Oulu saa tapulikaupunkioikeudet. Ulkomaan vientikauppa vapautuu, mutta kaupunkiin ei saa tulla ulkomaisia laivoja. Tärkeimpiä vientitavaroita ovat terva, puutavarat, lohi ja voi sekä tuontitavaroita suola, tupakka, väkijuomat, sokeri, siirtomaatavarat (hedelmät, kahvi, tee, kaakao).

Vuosi 1776, asukasluku noin 2 400

Oulusta tulee Oulun läänin pääkaupunki, maaherrakaupunki. Ensimmäiseksi maaherraksi nimitetään everstiluutnantti Karl Magnus Jägerhorn.

Vuosi 1784

Apteekkari Johan Julin lennättää kuumailmapalloa ensimmäisenä Pohjoismaissa, vain vuotta myöhemmin kuin maailman ensimmäisenä samaa kokeilleet Montgolfierin veljekset Joseph ja Étienne.

Vuosi 1798–99, asukasluku noin 3 400

Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi retkeilee pohjoismaissa ja käy mm. Oulussa, joka on väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki pääkaupunki Turun jälkeen. Oulussa Acerbi tapaa mm. lääninkamreeri Erik Tulindbergin, joka on erinomainen soittaja (viulu, sello) ja uranuurtaja suomalaisen "taidemusiikin" säveltäjänä. Acerbi (klarinetti) ja Tulindberg (sello) soittavat useaan otteeseen paikalla kootussa kvartetissa Oulun vallasväelle kamarimusiikkia.

Oulu 1800-luvulla

Vuosi 1809, asukasluku noin 2 000

Haminan rauha, jota edeltää Suomen sota 1808–09. Ruotsi-Suomen häviämän sodan seurauksena Suomi siirtyy Venäjän alaisuuteen autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi yli sadaksi vuodeksi. Sodan huomattavimmat taistelut käydään Pohjanmaalla, ja Oulusta tulee yksi Ruotsi-Suomen kenttäarmeijan tärkeimmistä huoltokeskuksista.

Vuosi 1822, asukasluku noin 3 300

Tulipalo tuhoaa puutalo-Oulun. Tietolähteen mukaan perustuksiaan myöten palaa 330 taloa, säästyy 65 taloa. Seuraavana vuonna asukasluku pienenee 260 hengellä.

Vuosi 1829, asukasluku noin 4 100

Oulun ensimmäinen sanomalehti on suomenkielinen huolimatta siitä, että sivistyneistö puhuu enimmäkseen ruotsia vuosisadan loppupuolelle asti. Oulun Wiikko-Sanomia alkaa ilmestyä Evert Barckin kustantamana maan kolmantena suomenkielisenä lehtenä vuonna 1829.

Vuosi 1832, asukasluku noin 4 230

Tulipalossa vaurioitunut kirkko (Oulun tuomiokirkko) rakennetaan uudelleen vanhojen kiviseinien varaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan empiretyyliseksi. Torni valmistuu 1844, ja seuraavana vuonna siihen tekee kaupungin omistaman aikakellon ilmajokinen kelloseppämestari Johan Yli-Könni.

Vuosi 1836–37, asukasluku noin 4 300

Suomen ensimmäinen aikakauslehti Mehiläinen painetaan Oulussa Barckin kirjapainossa. Lehden toimittaja Elias Lönnrot asuu tuolloin jo Kajaanissa. Oulussa hän asuu vuosina 1832–33.

Vuosi 1854, asukasluku noin 5 800

Venäjän ja Turkin välillä syttyneeseen Krimin sotaan liittyvät Turkin liittolaisiksi Venäjää vastaan Ranska, Sardinia ja Englanti. Oulua sota koskettaa kesäkuun alussa 1854, jolloin englantilainen laivasto-osasto ankkuroi Oulun redille. Oululaiset eivät tee aseellista vastarintaa, vaan antautuvat ja toimittavat englantilaisille mm. heidän vaatimiaan elintarvikkeita. Kaupunkia ei polteta. Sen sijaan vahinkoja syntyy siitä, että englantilaiset sytyttävät tuleen useita rakenteilla olleita tai valmiita kauppalaivoja sekä aittoja tavaravarastoineen.

Vuosi 1863, asukasluku noin 6 630

Veljekset Åströmin nahkatehdas aloittaa toimintansa Myllytullissa. Tehdas ja sen tuotanto laajenee nopeasti. Aluksi valmistetaan pääasiassa pohjanahkaa, mutta pian tuotantoon kuuluu mm. päällis- ja pohjanahat, konehihnat, kengät, salkut ja valjaat. Vuosisadan lopulla liike muuttuu Veljekset Åström Osakeyhtiöksi ja työntekijöitä on lähes 600. Vienti suuntautuu lähinnä Venäjälle ja tuotanto yhä laajenee. Entiset tehdasrakennukset ovat edelleen pystyssä ja niissä on mm. museotoimintaa ja opetusravintola.

Vuosi 1869, asukasluku noin 6 870

Sillat yli Oulujoen Linnansaaren ja Raatinsaaren kautta valmistuvat.

Vuosi 1870, asukasluku noin 6 900

Suurin Oulussa rakennettu purjelaiva "Toivo" valmistuu. Oulusta viedään puutavaraa tai tervaa. Lasti puretaan Englannin tai jonkun muun maan satamaan, ja sen jälkeen siirrytään kuljettamaan tavaraa ulkomaitten satamien välillä. Yhdysvaltain rahtimarkkinat avautuvat 1870-luvulla, jolloin höyrylaivat eivät vielä horjuta purjelaivojen valtaa. Amerikasta tuodaan Eurooppaan mm. maataloustuotteita. Laiva saattaa purjehtia valtamerillä 3–4 vuotta ennen paluuta kotisatamaan.

Vuosi 1874, asukasluku noin 6 980

Oulun kansakoulu aloittaa toimintansa. Koulu jakaantuu ala- ja yläkansakouluun. Syksyllä oppilaiksi kirjoitetaan 189 lasta, ja opetustyönsä aloittaa neljä opettajaa. Uusi kansakoulurakennus, Heinätorin koulu, valmistuu syksyllä 1876. Se on tilava ja aikansa komeimpia kansakoulurakennuksia.

Vuosi 1875, asukasluku noin 6 950

Oulun ensimmäinen uuden kunnallisasetuksen mukainen kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa. Valtuutettuja on 24. Äänioikeus perustuu veronmaksukykyyn. Lisäksi kaupungissa vuoden alusta toimii rahatoimikamari (sittemmin kaupunginhallitus) sekä kuusi lauta- ja johtokuntaa: vaivaishoitolautakunta, satama-, palo- ja majoitustoimikunnat ja kansakoulun- sekä teollisuuslaitosten johtokunnat. Heti ensimmäisten vaalien jälkeen alkavat Oulussa kielipuolueiden väliset puolueriidat. Suomenmielisten toiminta on alkanut maassa jo 1850-luvulla ja ruotsinmielisten 1870-luvulla.

Vuosi 1886, asukasluku noin 9 540

Rautatie Ouluun valmistuu. Juhlalliset rautatien vihkiäiset pidetään upouudessa hotelli-ravintola Seurahuoneen juhlasalissa. Vasta paljon myöhemmin Seurahuone muuttuu kaupungintaloksi.

Vuosi 1887, asukasluku noin 10 260

Asukasluku ylittää ensimmäisen kerran 10 000 rajan henkikirjoittajan tilastoissa, joita tässä esityksessä on pääasiallisesti käytetty. Kirkonkirjoissa rajapyykki ylittyy jo vuonna 1883, jolloin luku on 10 557.

Vuosi 1898, asukasluku noin 13 040

Sääntöjä muuttamalla Oulun työväenseurasta tulee Oulun työväenyhdistys, jonka tarkoituksena on "olla yhdyssiteenä Oulun työväen ja ammattilaisten kesken edistääkseen heidän parastaan henkisessä, siveellisessä ja aineellisessa suhteessa." Työläiset pääsevät toiminnassa yhä enemmän etualalle ja sivistyneistö vetäytyy pois. Se on alku työväen puolue- ja monenlaiselle yhdistystoiminnalle. Vuosisadan lopulla työväenyhdistyksessä toimivat alaosastoina nais- ja ammattiosastot.

Oulu 1900-luvulla

Vuosi 1907, asukasluku noin 16 000

Ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit, joissa toteutetaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Naiset saavat oikeuden asettua ehdokkaiksi ensimmäisinä maailmassa. Ensimmäiseen eduskuntaan valitaan 19 naista. Oulussa annetaan 4 514 ääntä, joista noin puolet saa sosialidemokraattinen puolue. Seuraavaksi eniten ääniä saavat nuorsuomalainen puolue, suomalainen puolue, ruotsalainen kansanpuolue ja maalaisliitto. Äänestysprosentti on 59,2. Oulusta valitaan kansanedustajiksi sosialidemokraatteja edustaneet toimittajat Kalle Hämäläinen ja Juho Alfred Komu, seppä Matti Hoikka sekä maalaisliittoa edustanut maanviljelijä Otto Karhi.

Vuosi 1917, asukasluku noin 17 850

Eduskunta julistaa Suomen itsenäiseksi 6.12. Sen jälkeen maa ajautuu sisällissotaan. Aseistautuneet suojeluskunnan (valkoiset) ja punakaartin (punaiset) joukot käyvät Oulussa taisteluja tammi-helmikuussa 1918. Taistelut päättyvät valkoisten voittoon ja vankileirin perustamiseen Raatinsaareen. Taisteluissa ja vankileirillä kuolee runsaat 90 ihmistä (68+23). Lisäksi voittaneet valkoiset toimeenpanevat ainakin noin 10 teloitusta. Kuolleita on Oulussa vähän muihin maan asutuskeskuksiin verrattuna. Raatin vankileiri lakkautetaan elokuussa 1918.

Vuosi 1919–1921, asukasluku noin 15 200

Ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalta valittu Oulun kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa. Valtuutettuja valitaan 36, heistä viisi naisia. Porvarillisten ryhmien yhteislistalta ja vasemmiston (sosialidemokraattien) ehdokaslistalta valitaan kummaltakin 18 valtuutettua. Ensimmäisessä kokouksessa valitaan puheenjohtajaksi porvareiden edustaja kaupunginlääkäri G. Borg ja varapuheenjohtajaksi vasemmiston edustaja toimitusjohtaja Otto Karhi.

Vuosi 1931, asukasluku noin 19 030

Englantilaisen Dixonin perheyhtiön perustama Toppila Oy:n sulfiittiselluloosatehdas aloittaa tuotantonsa. Tehdasrakennukset piirtää professori Alvar Aalto. Dixonit myyvät tehtaan 1973 Kajaani Oy:lle, joka 1985 irtisanoo kaikki 320 työntekijää ja lakkauttaa tehtaan. Nykyään paikalla on asuinalue, ja entisissä tehdasrakennuksissa on liiketoimintaa.

Vuosi 1937, asukasluku noin 20 770

Oulu Oy:n sulfaattiselluloosatehtaan tuotanto Nuottasaaressa alkaa. Tehtaan perustaneille yksityisellä Kajaani Oy:llä ja valtiojohtoisella Veitsiluoto Oy:llä on kummallakin osakkeista 49 % ja Suomen Pankilla 2 %. Oulu Oy:n omistukseen ja tuotantoon kuuluu selluloosan lisäksi mm. puutalotehdas ja Pateniemen saha. Omistussuhteet vaihtuvat yrityskaupoissa, ja nykyään Nuottasaaressa toimii korkealaatuista paperia ja kartonkia valmistava Stora Enso Oyj.

Vuosi 1939–1940, asukasluku noin 24 700

Talvisodassa Oulussa on useita ilmahälytyksiä, mutta vain kaksi neuvostoliittolaiskoneiden pommitusta 1.1. ja 21.1.1940. Pommituksissa kuolee viisi ihmistä. Palopommien aiheuttamat vahingot jälkimmäisessä pommituksessa arvioidaan yli 3 miljoonaksi markaksi.

Vuosi 1941–1944, asukasluku noin 27 000

Jatkosodassa Oulussa, rintamalta kaukana, toimii sekä suomalaisten että saksalaisten koulutus-, huolto- ja esikuntakeskuksia. Oulu on saksalainen varuskuntakaupunki, ja saksalaiset sijoittavat Oulun Seurahuoneelle paikalliskomendantin viraston. Kaupunki on silti suomalaisten sotilas- ja siviiliviranomaisten johdossa. Saksalaisten oikeudet rajoittuvat heidän omiin asioihinsa.

Enimmillään Oulussa on yli 4 000 saksalaista, ja saksalaisuus vain korostuu läpikulkevina sotilaina. Oulussa on mm. suomalaisten ja saksalaisten sotasairaaloita sekä rintamasotilaita lomailemassa.

Alppilan kaupunginosan nimi juontuu saksalaisajoilta. Nykyisinkin pystyssä oleva vanha sivupaloasema rakennetaan alkujaan saksalaisten upseerikerhoksi.

Suurimmat tuhot aiheutuvat neuvostoliittolaiskoneiden pommituksissa helmikuussa 1944. Neljä ihmistä kuolee ja rakennuksille aiheutuneet vauriot arvioidaan hieman yli 100 miljoonaksi markaksi.

Kun välirauha Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitaan 19.9.1944, saksalaiset irtaantuivat Oulusta tuhoja tekemättä. Lapissa alkaa huhtikuuhun 1945 jatkunut Lapin sota, jossa saksalaiset tuhoavat Lapin pahoin.

Vuosi 1948, asukasluku noin 35 540

Oulun kaupungin omistaman ja osittain sodan aikana rakennuttaman Merikosken vesivoimalaitoksen ensimmäinen generaattori saadaan käyntiin 1948, ja sähköntuotanto alkaa. Rakennustöihin saadaan sota-aikana mm. neuvostoliittolaisia sotavankeja Oulussa toimineelta vankileiriltä. Vilkkaimpina rakentamisvuosina voimalaitos vie noin puolet kaupungin budjetista.

Suurimman muuttajaryhmän muodostaa Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta saapunut siirtoväki. Vuoden 1948 lopulla Oulussa asuu yli 1 100 siirtoväkeen kuuluvaa.

Vuosi 1952, asukasluku noin 39 900

Ensimmäiset erät ammoniakkia, typpihappoa ja lannoitteita valmistuvat Laanilaan rakennetuilta Typpi Oy:n tehtailta. Rakennukset suunnittelee Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Tapahtuneiden fuusioiden ja nimenmuutosten jälkeen alueella toimivat nyt kemian teollisuutta harjoittavat Kemira Oy:n Oulun tehtaat.

Vuosi 1959, asukasluku noin 51 500

Oulun yliopiston toiminta alkaa tilapäisissä toimitiloissa eri puolilla kaupunkia. Yliopistolla on keskeinen vaikutus teollisuuden ja erilaisten palvelutyöpaikkojen sekä väestön kasvuun. Nykyisin (v. 2023) Oulun yliopistossa Linnanmaalla ja Kontinkankaalla toimii kahdeksan tiedekuntaa.

Vuosi 1965, asukasluku noin 78 270

Vuoden 1965 alueliitoksessa Oulusta tulee joksikin aikaa pinta-alaltaan (369,8 neliökilometriä) Suomen suurin kaupunki. Alueliitoksessa Oulujoen kunta kokonaisuudessaan ja Pateniemi Haukiputaalta liitetään Ouluun. Liitetyn alueen koko on 206 neliökilometriä.

Vuosi 1973, asukasluku noin 91 700

Oulun kaupunki myy noin 24 hehtaarin lisäalueen Ruskosta Nokia-yhtymän tytäryhtiölle Pohjolan Kaapeli Oy:lle, jonka rakentamia tehdaslaitoksia voidaan pitää suurena sysäyksenä Oulun kehittymiselle huipputeknologian kaupungiksi.

Ruskossa valmistetaan aluksi puhelinkaapeleita, käämilankaa ja asennusjohtoja maailman markkinoille.

Samalla alueella sijaitsevat jo 1970-luvulla Oy Nokia Ab Elektroniikan teollisuuslaitokset. Huipputekniikan yritysten ja työpaikkojen syntyä edesauttaa 1982 perustettu Oulun Teknologiakylä Oy, jossa kaupunki on perustajana ja yhtenä osakkaana.

Elektroniikkateollisuuden huomattavin edustaja Oulussa on Nokia-konserni, joka suunnittelee ja tuottaa myöhemmin muun muassa matkapuhelimia ja tietoverkkoja.

Vuosi 1977, asukasluku noin 93 170

Sähköä ja kaukolämpöä tuottava Toppilan voimalaitos otetaan käyttöön. Kaupungin omistama ja rakennuttama voimalaitos on valmistuessaan Suomen suurin polttoturpeen (pääpolttoaine) käyttäjä. Kaupunki on suurin piirtein omavarainen sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa asukkailleen. Voimalaitoksen 225 miljoonaan markkaan kohonnut kustannusarvio on lähes kolmannes kaupungin vuoden 1997 kokonaismenoista.

Vuosi 1990, asukasluku noin 100 350

Vuoden alussa kaupungin väestömäärä nousee yli 100 000 hengen. Oulu on väestöltään maan kuudenneksi suurin kaupunki.

Vuosi 1992, asukasluku noin 102 280

Viides normaalia ajoneuvoliikennettä välittävä silta yli Oulujoen valmistuu. Sangin sillan rakentamisen myötä viimeinen yleisessä käytössä ollut lossi Oulun kaupungin alueella lopettaa liikennöimisen.

Oulu 2000-luvulla

Vuosi 2000, asukasluku noin 117 680

Asukasluku kasvaa nopeasti. Vuoden alussa asukkaita on 117 680, mutta loppuvuodesta ylittyy jo 120 000 raja.

Oulun kaupunginvaltuustoon valitaan 59 valtuutettua, heistä 20 naisia. Puolueittain/ryhmittäin valtuutetut jakaantuivat seuraavasti: keskustapuolue 14, kokoomus 11, sosialidemokraatit 11, vasemmistoliitto 10, vihreät 7, kristilliset 3 ja sitoutumattomat 3. Äänestysprosentti oli 47,7.

Vuosi 2011, asukasluku noin 141 671

Oulu eroaa muista kaupungeista nuoren ikärakenteensa vuoksi. Oululaisten keski-ikä on vuonna 2011 37,1 vuotta.

Vuosi 2013

Syntyy uusi Oulu (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii), joka on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Kuntaliitoksen astuessa voimaan 1.1.2013 asukasluku on 190 891.