Kaupungintalon historia

Oulun kaupungintalo sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 2a.

Rakennus valmistui alun perin Seurahuoneeksi eli "Susiteetiksi" 1886. Samalla paikalla sijainnut puurakenteinen Seurahuone tuhoutui Oulun palossa 1882, jolloin menetettiin sen mukana kaupungin ainoa juhlasali.

Kun Seurahuoneen uusi kivinen uusrenessanssipalatsi nopeasti rakennettiin, oli juhlasali sen suunnittelussa keskeisellä sijalla. Juhlasali otettiin käyttöön 29.10.1886, kun siellä järjestettiin juhlaillalliset juuri valmistuneen Oulun radan kunniaksi.

Kerrokset

Pohjakerros toimii alkuperäiseen tapaan huoltokerroksena.

Ensimmäinen kerros on päätöksenteon kerros. Kaupunginvaltuusto on kokoontunut siellä 21.12.1920 alkaen ja kaupunginhallitus 7.1.1931 lähtien. Nykyiset istuntosalit tulivat käyttöön 1978–1981 muutostöiden jälkeen.

Toinen kerros on juhlakerros. Juhlasali otettiin käyttöön 29.10.1886 rautatien valmistumisen juhlinnalla. Välillä teatterina toiminut uusrenessanssityylinen juhlasali on alkuperäisessä käytössä upeana edustustilana.

Kolmas kerros lisättiin rakennukseen 1920. Kerroksessa suunnitellaan kaupungin toimintoja ja taloutta.

Taideteokset

Kaupungintalon taideteokset on hankittu pääosin talossa 1970-luvun lopulla tehtyjen korjaustöiden yhteydessä. Teoksia ei ole hankittu keskitetysti, ja ne edustavatkin eri tyylisuuntia. Myös vierailijat ovat lahjoittaneet taide-esineitä. Kokoushuoneissa on esillä ystävyyskaupunkien lahjoja.

Ennen nykyistä kaupungintaloa

Ennen vuoden 1822 Oulun suurpaloa kaupungin hallinto toimi raatihuoneella. Vuoden 1822 Oulun suurpalon tuhottua raatihuoneen hajaantui kaupunginhallinto kaupunkilaisilta vuokrattuihin tiloihin.

Oma komea kaupungintalo saatiin 1894, kun alunperin kauppakartanoksi Torikadun varrelle rakennettu talo hankittiin kaupungin omistukseen. Kaupungintalona se toimi vuoteen 1942 saakka.

Seurahuoneesta kaupungintaloksi

Palaneen Seurahuoneen omistanut yhtiö ryhtyi 1884 rakentamaan uutta arkkitehti Johan Erik Stenbergin suunnittelemaa uusrenessanssityylistä majoitus- ja ravintolarakennusta. Kaupunki tarvitsi juhlasalia ja tuli yhtiön osakkaaksi viinanpolttimon myynnistä ja koiraveron tuotosta saaduilla varoilla. Ehtona oli, että rakennukseen sijoitetaan suuri sali, jota kaupunki saa käyttää juhlatilaisuuksiinsa ilman korvausta. Juhlasali otettiin käyttöön 1886.

Seurahuone oli 1900-luvun alkupuolella kaupungin huvielämän keskus. Juhlasalissa tanssittiin ja 1920 tehtyjen rakennuksen muutostöiden jälkeen salissa esiintyi vaihtelevasti myös teatteri.

Kaupunki vuokrasi sotien aikana hotellihuoneiston puolustusministeriön sotilaskäyttöön. Ravintolan tiloissa toimi Lotta Svärd muonitusosaston ruokala. Kesästä 1942 talossa sijaitsi saksalainen paikalliskomendantin virasto.

Sotavuosien jälkeen teatteri asettui taloon vakinaisemmin, kunnes juhlasali 1950-luvulla muutettiin teatterisaliksi, ja Oulun Teatteri aloitti siinä toimintansa.

Kaupungintalon peruskorjaus 1978–1981

Kaupungintalo peruskorjattiin 1978–81. Maistraatin, raastuvanoikeuden, rahatoimiston ja rakennusviraston osastojen muutettua pois kaupungintalolta vapautuneet huonetilat jäivät kaupungin hallinnon ja kaupunginkanslian käyttöön.

Korjaustöissä rakennuksen pääsisäänkäynti palautettiin alkuperäiselle paikalleen julkisivun keskelle. Keittiö ja ruokasali laajennettiin, ja tornihuoneet otettiin työtiloiksi. Kolmannessa kerroksessa sijainnut rakennusviraston kanslia muutettiin näyttelyhuoneeksi ja sen viereinen työhuone lukusaliksi.

Koska valtuuston istuntosalista tehtiin sisääntuloaula, salille piti löytää uusi tila, mikä ratkaistiin yhdistämällä entiseen raastuvanoikeuden istuntosaliin viereisiä säilytystiloja. Sisääntuloeteiset muutettiin vahtimestarien ja puhelinkeskuksen käyttöön. Kaupunginhallitus sai istuntosalin rahatoimiston tiloista.

Muutostöissä sisätilat ajanmukaistettiin. Katto-, lattia- ja seinäpinnat uusittiin. Sisääntuloaulan ja ns. VIP-huoneen koristemaalaukset entistettiin ja kipsikoristeet tehtiin pääosin uudelleen. Rakennuksen teknistä tasoa parannettiin: puurakenteiset välipohjat kunnostettiin, ilmastointi uusittiin ja rakennettiin hissit.

Vuonna 1982 kaupungintalon julkisivun rappaus kipsikoristeineen uusittiin ja rakennus maalattiin. Etupiha päällystettiin kuutiokivillä, suihkukaivo korjattiin toimivaksi ja takaosan puisto kunnostettiin. Koko piha-alueen valaistus rakennettiin uudelleen.

Kaupungintalon perusparannus 2021–2024

Kaupungintalon perusparannus toteutetaan vuosina 2021–2024. Kaupungintalo säilyy hallintorakennuksena, jossa kokoontuvat jatkossakin kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus. Taloon tulee myös kokous- ja toimistotiloja, ja sitä käytetään myös edustustilaisuuksissa. Tavoitteena on avata rakennusta myös nykyistä enemmän yleisölle.

Korjaustoimet aloitettiin syksyllä 2021 ulkopuolisten viemäröintien uusimisella. Vuoden 2022 aikana rakennuksen sisällä uusittiin ja korjattiin rakennuksen välipohjia. Uusi vesikatto valmistui alkuvuodesta 2023.

Uusi kuparikatto on tehty käsityönä vanhojen mallien mukaan ja myös jalkarännit ja syöksytorvien suppilot ovat hienoa käsityötä. Kuparikatto reagoi vanhetessaan ilman kanssa niin, että sen väri patinoituu tummaksi.

Rakennuksen pohjakerroksessa (katutasolla) on muutettu keittiön sijaintia rakennuksen pohjoispäätyyn. Näin pohjakerros voidaan avata yleisölle paremmin ja järjestää siellä esimerkiksi näyttelyitä.

Rakennuksen esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. esteettömyyskatselmuksien, opastesuunnittelun ja kulkureittien osalta.

Tavoitteena on, että kaupungintalon perusparannus valmistuu syksyyn 2024 mennessä.

Oulu on vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kulttuuripääkaupunkivuonna Oulun kaupungintalo toimii yhtenä kaupungin keskustan tapahtumapaikoista. Vuoden 2026 kulttuuriohjelma julkistetaan syksyllä 2025.

Kaupungintalosta on laadittu rakennushistoriaselvitykset vuosina 1972 ja 2005.