Usein kysyttyä varavesihankkeesta
Kuinka nopeasti suunnitelma saadaan toimimaan ja kriisivalmius varmistettua?
Myönteinen päätös varavedestä saatiin joulukuussa 2023. Jos asiasta valitetaan, käynnistyvä prosessi vie vielä vuosia. Aikaisintaan varavettä voitaisiin saada noin vuonna XXX.
Kuka saa joesta tehtyä vettä, kuka pohjavettä?
Pohjavesi sekoitetaan pintaveteen, eli kaikki hyötyvät hankkeesta.
Kenelle pohjavesi kuuluu? Eikö pohjavesi kuulu maanomistajalle?
Lain mukaan alueen omistajalla on oikeus ottaa vettä omien kiinteistöjensä tarpeisiin. Omistaja ei kuitenkaan voi yksin määrätä kiinteistöllä sijaitsevan pohjaveden käytöstä. Maanomistaja saa vedenottamoalueesta korvauksen.
Miten pohjaveden ottaminen näkyy maisemassa?
Vedenottamoalueet ovat noin hehtaarin suuruisia alueita. Vedenottamon aidattava alue on kokoluokkaa 50 m x 50 m, jonne rakennetaan pääosin maanpinnan alapuolelle sijoittuvat kaivorakenteet. Vedenottamorakenteiden vaikutus maisemaan on siis pieni. Maanomistaja saa vedenottamoalueesta korvauksen.
Miten Oulu voi ottaa vettä toisen kunnan alueelta?
Vesilain mukaan vettä voi ottaa toisen kunnan alueelta.
Eikö pohjavettä voisi ottaa vain pelkästään kriisitilanteissa?
Jotta pohjavesijärjestelmä toimisi kriisitilanteessa, sen pitää olla jatkuvassa käytössä. Jos vettä ei juoksuteta, putkistoon alkaa ilmaantua bakteereja ja epäpuhtauksia, ja voi mennä viikkoja saada vedenjakelu toimimaan. Lisäksi jos vedenottojärjestelmä rakennetaan, kaikki vähenemä pintaveden käytössä alentaa vedenpuhdistuksen tarvetta ja tästä syntyvää ympäristökuormitusta, kemikaalien ja energian käyttöä.
Paljonko hanke maksaa?
Hankkeen investointiarvio on noin 49 miljoonaa euroa. Kustannukset siirtyvät Oulun Veden asiakkaiden laskuun, eli hanketta ei rahoiteta kaupungin budjetista. Keskimäärin veden hinta tulee nousemaan vuodessa n. 15 euroa/kotitalous.
Miksi varajärjestelmän vesi otetaan juuri Viinivaarasta?
Näillä alueilla vettä muodostuu paljon ja se on puhdasta – muita yhtä tuottoisia pohjavesialueita ei ole kohtuullisella etäisyydellä Oulusta. Alueet on myös osoitettu maakuntakaavassa mahdollisiksi vedenottoalueiksi. Viimeisessä vaiheessa loppusuoralla oli neljä eri vaihtoehtoa, jotka Oulun yliopisto arvioi monitavoitearvioinnissaan. Oulun kaupunginvaltuuston päätöksellä alueeksi valikoitui Viinivaara-Kälväsvaaran alue.
Monitavoitearvioinnissa tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat turvallisuus ja luontoon kohdistuvien vaikutusten minimointi. Turvallisuus taataan parhaiten antoisalla ja hyvälaatuisella pohjavedellä.
Oulun alueella on muitakin pohjavesialueita, miksi emme käytä niitä?
Luvat noille alueille on myönnetty 1970- ja 1980-lukujen vedenottomäärille. Käytäntö on osoittanut, ettei näiltä alueilta todellisuudessa saada luvan mukaista määrää laadukasta pohjavettä. Kun vettä otetaan näiltä alueilta enemmän, nousevat veden rauta- ja mangaanipitoisuudet merkittävästi eli veden laatu heikkenee.
Miksi kaksoisputkijärjestelmää ei kehitetä? Eikö pohjavesi kannattaisi jättää juomavedeksi?
Tätä on kokeiltu maailmalla, mutta järjestelmissä on useita sekä teknisiin ratkaisuihin sekä kustannuksiin liittyviä haasteita. Suomen tasoisilla vesimaksuilla ei ole mahdollista rakentaa kaksoisputkijärjestelmää.
Eikö pintaveden ottaminen Iijoesta voisi olla yksi vaihtoehto?
Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin varaveden ottamista Iijoesta, mutta kriisivalmiuden kannalta tämä vaihtoehto ei ole toivottava. Pohja- ja pintaveden yhdistelmä on kriisitilanteisiin varautumisen kannalta varmin ratkaisu.
Miksi ei tehdä yhteistyötä ja tuoda varavettä katastrofitilanteessa vaikka Kempeleestä, Limingasta tai Muhokselta?
Naapurikuntien mahdollisuudet toimittaa varavettä on selvitetty. Oulun poikkeustilanteen vedentarve on niin suuri, ettei naapurilaitosten kapasiteetti riitä.
Voivatko putkistot saastua? Voiko olla, ettei mikään ratkaisu lopulta toimi kriisitilanteessa?
Vesijohtoverkosto voi saastua. Mutta se, että vettä hankitaan eri lähteistä pienentää riskiä ja parantaa verkoston huuhtelumahdollisuuksia.