Kaatuneitten muistopäivä

Arvoisat sodissa kaatuneitten omaiset, sotaorvot, seurakuntien edustajat, hyvät naiset ja herrat, 

Kaatuneitten muistopäivän syntyhistoria kuvaa meille isänmaamme kohtaloita.
Vuoden 1940 huhtikuussa pidetyssä piispainkokouksessa ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusta talvisodan sankarivainajien muistoksi. Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim kuuli tästä ja määräsi päiväkäskyssään järjestettäväksi uuden uskonnollisen muistopäivän. Muistopäivää vietettäisiin talvisodassa kaatuneiden sankarivainajien ja vuoden 1918 sisällissodan vainajien muistoksi. Tällä Mannerheim pyrki rakentamaan ja korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Alkuun Mannerheimin käsky koski vain puolustusvoimia, mutta päivä laajentui pian yleiseksi muistopäiväksi. Sittemmin muistopäivänä on muistettu myös jatkosodassa, Lapin sodassa ja YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneita suomalaisia sotilaita. 
Päivä on ollut liputuspäivä vuodesta 1977.

Rauhantekoja Oulusta 

Vuosikymmenet ovat kuluneet, mutta me ihmiset emme valitettavasti ole muuttuneet. Maailman sodissa syntyy joka päivä lukematon määrä sankarivainajia ja sotaorpoja. Ukrainan sota on tuonut pakolaisia ja orpoja myös Ouluun. 

Mitä konkreettista me voimme tässä ajassa tehdä? Ajattelen, että meidän tulee tehdä rauhantyötä.  

Sodan kokenut, jos kuka, osaa arvostaa rauhaa. Tänä vuonna kansallisen veteraanipäivän teema oli rauhanviesti. Teema muistutti meitä sukupolvien välisestä luottamuksesta, joka on historiallisesti ollut pienen kansakuntamme vahvuus ja voimavara. Me Suomessa luotamme vielä toinen toisiimme enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. 

Otamme rauhan ja luottamuksen rakentamisen Oulun kaupungissa tosissamme, erityisesti nyt, kun Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on pysyvästi muuttunut. Haluamme edistää rauhaa kaikilla käytössämme olevilla keinoilla ja osaamisellamme. 

Oulu on tunnettu korkeasta teknologiaosaamisestaan ja siksi puolustusliitto NATOn päätti perustaa uusien viestintäteknologioiden testaamiskeskuksen tänne Ouluun. 

Ensi vuonna Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vuoden pääteos on nimeltään Rauhankone ja se herättelee pohtimaan omaa suhdettamme rauhaan ja rooliimme rauhantyössä. Rauhankone on esillä Oulun kaupungintalolla, ja se lähtee kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen kiertueelle muualle Eurooppaan. 

Yhteen kokoontuminen ja yhdessäolo rakentavat luottamusta. Meillä Oulussa on järjestetty pian 30 vuoden ajan tapahtumaa, jonka hyväntuulisen, jopa riehakkaan tekemisen pääviesti on rauha ja sen rakentaminen. Kyseessä on Ilmakitaransoiton MM-kisat. Tapahtuma on vienyt rauhan sanomaa sadoille miljoonille ihmisille laajalle levinneiden uutisten kautta. 

Nämä esimerkit osoittavat, että me Oulussa haluamme edistää rauhaa niin teknologian, taiteen kuin tapahtumien avulla. 

Kaatuneitten muiston vaalimisen tärkeys

Kaatuneitten muistopäivänä me kokoonnumme muistamaan ja kunnioittamaan sankarivainajien uhrauksia. 

Ilman sankarivainajia meillä ei olisi vapaata maata ja maassamme Oulun kaltaisia elinvoimaisia kuntia, joissa eletään hyvää ja turvallista elämää. Pyrimme kunnioittamaan sankarivainajia siten, että rakennamme työllämme mahdollisimman hyvää kaupunkia kaikille kuntalaisille asua, opiskella, tehdä töitä, yrittää ja harrastaa. 

Hyvät naiset ja herrat, kaatuneitten muistopäivänä rakennamme jatkumoa eri sukupolvien välille. Päivä muistuttaa meille, että ponnistelut rauhantyössä ovat aina ajankohtaisia. Rauha ei ole itsestäänselvyys.  

Suomen turva ovat luottamus ja yhdessä tekeminen, niillä olemme pärjänneet ennen ja niillä pärjäämme huomennakin. 

Kiitos.