Merikosken lukion opetussuunnitelma

Lops 2016

Asiakirja sisältää ainoastaan Oulun kaupungin yhteiset ops-tekstit sekä Merikosken lukion koulukohtaiset kirjaukset. Lukujen numerointi perustuu valtakunnallisiin opetussuunitelmaperusteisiin. Mikäli luvun otsikon alla ei ole tekstiä, siitä ei ole kaupunki- / koulukohtaista kirjausta.

 

Sisällys

2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA.

2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

2.2 Arvoperusta

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.

3.1 Oppimiskäsitys

3.2 Opiskeluympäristöt ja –menetelmät.

3.3 Toimintakulttuuri 

3.4 Opintojen rakenne

4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN.

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

4.2 Ohjaus

4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki 

4.4 Opiskeluhuolto

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT.

5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet

5.2 Aihekokonaisuudet

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.5 Vieraat kielet.

5.6 Matematiikka

5.7 Biologia

5.8 Maantiede

5.9 Fysiikka

5.10 Kemia

5.11 Filosofia

5.12 Psykologia

5.13 Historia

5.14 Yhteiskuntaoppi 

5.15 Uskonto

5.16 Elämänkatsomustieto

5.17 Terveystieto

5.18 Liikunta

5.19 Musiikki 

5.20 Kuvataide

5.22 Teemaopinnot

5.24 Taiteiden väliset kurssit

6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 

6.1 Arvioinnin tavoitteet

6.2 Kurssisuorituksen arviointi 

6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi 

6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi 

6.2.4 Opinnoissa edistyminen

6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

LIITE 1: OULUN LUKIODEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA

LIITE 2: OULUN KAUPUNGIN LUKIOIDEN KIELIOHJELMA

 

2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

 

2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

 

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Opetustehtävä tarkoittaa oman oppiaineen substanssin eli tietojen, taitojen ja tiedonhankintataitojen välittämistä. 

Kasvatustehtävä tarkoittaa opiskelijoiden kasvun ohjaamista kohti aikuisuutta. Yhteisöllisyydestä ja uusien opiskelijoiden ryhmäytymisestä huolehditaan lukiossa tarjoamalla mahdollisuus noudattaa valmista lukujärjestystä ensimmäisen lukiovuoden ajan, pitämällä yllä lukion perinteitä (juhlat, tapahtumat) ja kiinnittämällä huomiota tapakasvatukseen ja sosiaalisiin taitoihin (kuten myötätunto, toisten huomioon ottaminen, rehellisyys). Lukio huolehtii omalta osaltaan elämäntaitojen (kuten vastuunkanto, täsmällisyys, normien noudattaminen ja aktiivisuus) opettamisesta nuorille. Kasvatustehtävään kuuluu myös se, että opiskelija oppii huolehtimaan itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan: hän osaa tunnistaa vahvuutensa, luottaa omiin kykyihin ja kehittää niitä, ilmaista itseään sekä käyttää luovuuttaan.

 

2.2 Arvoperusta

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja lukioiden toiminta nojaa kaupunginvaltuuston päättämiin arvoihin reiluus, rohkeus ja vastuullisuus. Reiluus pitää sisällään pyrkimyksen avoimuuteen, tasapuolisuuteen, rehellisyyteen ja yhteistyöhön. Reiluus tarkoittaa myös henkilöstön ja opiskelijoiden kuuntelemista, kohtaamista ja kannustamista. Rohkeus ilmenee niin oikeudenmukaisuuden puolustamisena kuin uusien, toimintaympäristön muutokset huomioon ottavien toimintatapojen etsimisenä. Rohkeutta on myös ymmärtää virheiden tekeminen osana uuden oppimista. Vastuullisuus on perustehtävän hyvää hoitamista, kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen etsimistä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista.

Merikosken lukiossa kasvaa sivistyneitä, kulttuuritietoisia nuoria, jotka osaavat toimia oikeudenmukaisesti ja ottaa huomioon valinnoissaan ja ratkaisuissaan tasa-arvon ja kestävän kehityksen näkökulmat. Päästäkseen eteenpäin elämässä he ymmärtävät oman tavoitteenasettelun ja työn tekemisen merkityksen. Työn tekemistä ohjaavat rehellisyys ja kriittisyys. Oma luovuus on tärkeä voimavara. Nuoret osaavat toimia yhteisön jäseninä niin omassa työskentely-ympäristössä kuin myös laajemmin yhteiskunnan jäseninä.

 

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

 

3.1 Oppimiskäsitys

 

Vastuu oppimisesta on opiskelijalla. Opettaja ohjaa työskentelyä tavoitteiden suuntaisesti. Aktiivinen opiskelija työskentelee tunnollisesti sekä oppitunneilla että kotona, noudattaa annettuja aikarajoja, kysyy epäselviä asioita ja ottaa selville poissaolonsa aikana opiskellut asiat. Tavoitteellisesti toimiva opiskelija asettaa itselleen sekä lyhyen että pitemmän tähtäimen tavoitteita niin opiskeluun kuin tulevaisuuden suunnitelmiinsa liittyen. Itseohjautuva opiskelija on omatoiminen paitsi opiskelutehtävien myös opiskeluun liittyvien valintojen suhteen. Motivaation ylläpitämiseen kiinnitetään huomiota.

Opiskelu- ja ajattelutaitoja kehitetään järjestelmällisesti lukiokoulutuksessa. Opiskelijat oppivat huomaamaan toisaalta sen, milloin selviytyvät omalla työpanoksella ja toisaalta sen, milloin tarvitsevat apua. He ymmärtävät oman oppimisensa piirteitä, kun saavat kokemuksia erilaisista opiskelutavoista, ja hahmottavat, kuinka paljon työtä tarvitsee tehdä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelijat ymmärtävät tiedon kumulatiivisuuden sekä oppiaineiden sisällä että yli oppiainerajojen. Opiskelu- ja ajattelutaitoja opitaan nimenomaan arviointi- ja itsearviointitaitoja kehittämällä: opettaja ohjaa opiskelijaa kriittisyyteen ja realismiin.

 

3.2 Opiskeluympäristöt ja –menetelmät

 

Oulun kaupungin lukioissa opiskelun pohjana on oppimiskäsitys, jonka mukaan opiskelija on aktiivinen, itsenäinen, tietoa hankkiva ja muokkaava oppivan yhteisön jäsen. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä, joita ovat konkreettiset (esim. luokkatyöskentely, vierailut), sähköiset (sähköiset oppimisalustat) ja fiktiiviset (esim. taiteet, pelillisyys, esteettinen oppiminen) oppimisympäristöt. Opiskelu on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista, keskustelua ja oppimisprosessien monipuolista arviointia.

Itsenäinen oppija on tietoinen oppimisprosessistaan. Hän ennakoi ja suunnittelee oppimisen vaiheita ja osaa liittää uudet asiat aiemmin oppimaansa. Hän osaa luoda ja soveltaa oppimaansa tietoa ja jakaa osaamistaan yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on monimuotoista ja perustuu aiemmin hankittuun osaamiseen ja sen syventämiseen uusissa opinnoissa.

Opiskelun tavoitteena on itsenäisen oppijan kasvun ja oppimisen tukeminen. Opetuksessa hyödynnetään tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvia opetusmenetelmiä, jotka edistävät oppimaan oppimista, kriittisen ja luovan ajattelun kehittämistä ja luovat pohjaa tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.

Monipuolisten menetelmien avulla voidaan edistää kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Yhteisölliset ja toiminnalliset työtavat edistävät opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen sekä vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Sähköiset oppimisympäristöt ja menetelmät ovat luonteva osa opetusta ja mahdollistavat myös yksilöllisen etenemisen. Opiskelijoita ohjataan käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Monimuoto- ja etäopetus tarjoavat vaihtoehtoisia opintopolkuja ja vahvistavat opiskelijan aktiivista roolia itsenäisenä oppijana.

Opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmien monipuolisuus tarkoittaa opiskelijoiden erilaisten oppimistyylien ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista menetelmävalintojen avulla. Työtavat (tehtävätyypit ja opetusmenetelmät) valitaan opiskeltavan aiheen ja ryhmädynamiikan mukaan. Sekä itsenäiseen että yhteistoiminnalliseen opiskeluun harjaannutaan lukio-opintojen aikana.

Aktiivista työskentelyä tuetaan organisoimalla opetus niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus valita itselleen sopiva työskentelytapa. Annetaan opiskelijoille eri tavalla haastavia tehtäviä, helpommista vaikeampiin, jotta jokainen voi työskennellä omien tavoitteidensa mukaisesti. Henkilökohtainen palaute motivoi ja rohkaisee.

Yhteistyötaidot kehittyvät oppituntityöskentelyssä yhteistoiminnallisia menetelmiä käytettäessä. Jokaisella on vastuu oman oppimisen lisäksi myös ryhmän oppimisesta. Opiskelijoita rohkaistaan kommunikoimaan keskenään, työskentelemään ryhmässä, etsimään ratkaisuja yhdessä, jakamaan työtehtäviä sekä opettamaan muita ryhmän jäseniä. Yhteistyötaitoja harjoitellaan kouluyhteisössä tapahtumien ja juhlien järjestelyyn osallistumalla, oppiainerajat ylittävien projektien yhteydessä

Opiskelu tapahtuu monipuolisissa opiskeluympäristöissä. Luokkatyöskentelyn lisäksi käytetään koulun muita tiloja (tietokoneluokka, ulkotilat, liikuntatilat) ja sähköisiä oppimisympäristöjä (kuten Moodle, Abitti ja oppikirjojen e-materiaalit). Koulun ulkopuolelta etsitään käsiteltävään aiheeseen liittyviä oppimisympäristöjä (kuten kirjastot, teatterit, konsertit, museot, tapahtumat, yliopiston / muiden oppilaitosten tilat, TE-keskus ja työpaikat).

Teknologiaa ja digitaalisia työvälineitä hyödynnetään monipuolisesti, unohtamatta opiskelijoilla jo olemassa olevaa tietotaitoa ja välineistöä (kuten älypuhelimet ja omat tietokoneet / tabletit). Teknologia tarjoaa mahdollisuuden kontakteihin koulun ulkopuoliseen maailmaan ja lähes rajattomaan oppimateriaalin käyttöön. Teknologiaa ja eri ohjelmistoja opetellaan käyttämään oppimisen, tiedonvälittämisen ja arvioinnin välineenä.

 

3.3 Toimintakulttuuri

 

Merikosken lukio on oppiva yhteisö. Se tarkoittaa tavoitteellisuuden korostamista koulun toiminnassa: sekä johtajalla, työyhteisöllä että opiskelijoilla on selkeä käsitys siitä, mihin suuntaan koulua kehitetään. Yhteisössä vallitsee kuunteleva, positiivinen, motivoiva ja toiset huomioon ottava ilmapiiri. Oppivassa yhteisössä opettajat osallistuvat säännöllisesti täydennyskoulutukseen.

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden peruslähtökohtana on opiskelijan oma perusryhmä / luokka: yhteisön jäseneksi kasvetaan tutustumalla ensin omaan ryhmään ja ryhmänohjaajaan (valmis lukujärjestys tarjotaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille) ja myöhemmin muihin opiskelutovereihin. Kaikille (opiskelijoille, opettajille, muulle henkilökunnalle ja / tai kodeille) yhteisien koulun tapahtumien ja vaikutuskanavien (oppilaskuntatoiminta, tuutortoiminta, erilaiset kyselyt ja vanhempainillat) kautta tullaan osaksi koko kouluyhteisöä. Opiskelijoita kannustetaan toimimaan koulun ulkopuolella erilaisissa tehtävissä.

Hyvinvointi koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Opiskelussa tärkeää on koulurakennuksen kunto ja kalustus (kuten hyvä sisäilma ja työskentelytilat niin opiskelijoille kuin opettajille), riittävät tauot, jaksamisen tukeminen, terveellisten elämäntapojen edistäminen sekä yhteistyötaitojen ja toisista huolehtimisen opettaminen. Merikosken lukiossa on toimiva ja tehokas ohjaus- ja opiskeluhuoltojärjestelmä. Opiskelijoiden pulmatilanteisiin puututaan mahdollisimman varhain, mikä edellyttää toimivaa seurantajärjestelmää.

Kestävän kehityksen osatekijät ovat ekologinen (esim. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen), taloudellinen (esim. jätteiden vähentäminen), sosiaalinen (esim. ihmisarvoinen elämä) kulttuurinen (esim. vähemmistöjen arvostaminen). Koska kestävä kehitys on lukion arvopohjassa merkittävä seikka, nämä osatekijät huomioidaan koulun jokapäiväisessä arjessa. Käytännön esimerkkejä ovat jätteiden lajittelu ja digitaaliseen materiaaliin siirtyminen mahdollistaa paperin käytön merkittävän vähentämisen.

Kulttuurista moninaisuutta vaalitaan huolehtimalla tasa-arvon toteutumisesta koulun toiminnassa. Nostetaan esiin opiskelijoiden erilaisia kulttuuritaustoja. Kielitietoisessa koulussa kieltä käytetään tilannesidonnaisesti, johdonmukaisesti ja oikein. Opiskellaan oppiaineille tyypillisiä käsitteitä. Tarjotaan mahdollisuuksia vieraiden kielten käyttämiseen autenttisissa olosuhteissa.

 

3.4 Opintojen rakenne

 

Kurssien suoritusjärjestys on vapaa ellei oppiaineen opetussuunnitelmatekstin kohdalla ole mainittu siihen erityisiä ohjeita tai suosituksia.

 

4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

 

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

 

Oulun kaupungin lukioissa huoltajille järjestetään vanhempainiltoja ja erimuotoisia tapahtumia eri vuosiluokilla. Huoltajat saavat tietoa opiskelijan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja arvioinnista Wilma-käyttöliittymän kautta. Koulujen vastuulla on tiedottaa koteja riittävästi niin yksittäistä opiskelijaa kuin koko kouluyhteisöä koskevasta työsuunnitelmasta ja sen muutoksista sekä kannustaa huoltajia osallistumaan koulun toiminnan kehittämiseen.

Moniammatillisena yhteistyönä laadittu koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma tulee olla Wilmassa opiskelijoiden ja huoltajien luettavissa. Koulutuksen järjestäjä selvittää määräajoin kyselyiden avulla opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Lukioita suositellaan käyttämään myös omia tiedonhankintamenetelmiä toimintansa kehittämiseksi.

Koulut kehittävät ja arvioivat yhteistyötä osana vuosittaista työsuunnitelmaa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö kuvataan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

 

4.2 Ohjaus

 

Oulun kaupungin lukioissa opiskelijat saavat laadukasta ja tavoitteellista opintojen ohjausta lukio-opintojensa aikana. Ohjaus on osa jokapäiväistä ja kaikille koulun henkilökuntaan kuuluvaa toimintaa, johon kaikki lukion opiskelijat osallistuvat. Ohjaus kuuluu kaikille -ideologiaa toteutetaan kaikissa Oulun kaupungin lukioissa. Monipuolisella ohjauksella tuetaan ja kannustetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä autetaan opiskelijaa kehittämään valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Opiskelijan rooli ohjauksessa on aktiivinen ja osallistuva toimija.

Opiskelija laatii ohjauksessa opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman opintojensa etenemiseksi ja jatko-opintojen siirtymisen tueksi. Oulun kaupungin lukioissa on laadittu Wilma-käyttöliittymässä olevat ohjauksen lomakkeet kyseisten suunnitelmien tueksi. Lukioiden ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään Oulun kaupungin lukioissa esimerkiksi tuutoritoiminnan kautta. Ohjauksen avulla edistetään opiskelijoiden yhdenvertaista oppimista ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

Ohjaustoimintaa tehdään yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, opiskeluhuoltohenkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijoiden opintojen sujumista ja etenemistä seurataan mm. Wilma-käyttöliittymän kautta. Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä. Ohjausta kehitetään Oulun kaupungin lukioiden opinto-ohjaajien Opotiimissä, joka kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Opinto-ohjausta voidaan

järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaistukena sekä näiden yhdistelmänä. Jokaisella opiskelijalla on nimetty ryhmänohjaaja, joka toimii opiskelijan lähiohjaajana lukio-opintojen ajan. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelutaidoissa ja avaa oman alansa jatko-opintomahdollisuuksia. Ohjaus on integroituna jokaiseen oppiaineeseen.

Monialainen yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukee Oulun lukioiden kasvatus- ja opetustavoitteita. Oulun lukiot tekevät monipuolisesti yhteistyötä lähialueiden yläkoulujen, toisten lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Lukioilla on valmiudet tehdä monipuolista yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja Oulun kaupungin eri toimialojen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös elinkeinoelämän ja eri kulttuurilaitosten kanssa.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oulun kaupungin lukioissa järjestetään mahdollisuus peruskoulun oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille tutustua lukio-opintoihin.

Osa lukio-opinnoista voidaan suorittaa muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Oulun kaupungin lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus valita omaan opinto-ohjelmaansa yksittäisiä kursseja toisesta kaupungin lukiosta, eLukiosta tai ammatillisista oppilaitoksista. Toisessa lukiossa suoritetut kurssit hyväksytään lukiolain 23 §:n mukaisesti osaksi opiskelijan oppimäärää. Opiskelijoille on mahdollista suorittaa myös kokonainen vaihtojakso toisessa lukioissa tai ammatillisesti suuntautunut opintojakso ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisten opintojen avulla voi tutustua tiettyyn ammattialaan ja edistää näin jatko-opintovalmiuksia. Opiskelija voi lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään aina erikseen pyydettäessä.

Yhtenä lukiokoulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja muiden kulttuurien tuntemuksen lisääminen. Tätä yhteistyötä tukevat lukioiden kansainväliset kontaktit ja yhteistyö eri ulkomailla toimivien oppilaitosten kanssa. Lukiot voivat järjestää vierailuja, opiskelijavaihtoja, leirikouluja ja esiintymis-/kilpailumatkoja.

Merikosken lukion opinto-ohjaus on kuvattu tarkemmin erillisessä ohjauksen suunnitelmassa, joka päivitetään lukuvuosittain.

 

4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki

 

Oulun kaupungin lukioissa erityisopetus auttaa opiskelijaa tiedostamaan ja ymmärtämään omia vahvuuksiaan sekä tuen tarpeita omassa opiskelussaan. Erityisopetus tukee ja vahvistaa opiskelijan myönteistä kuvaa itsestään oppijana ja auttaa häntä tunnistamaan omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Erityisopetuksella edistetään yhdenvertaisuutta opiskella ja suorittaa lukio-opinnot. Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pedagogisen tuen suunnitelman (PETS) avulla huomioidaan opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset. Opiskelijaa tuetaan käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä ja tarpeellisia erityisjärjestelyjä.

Oulun kaupungin lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen kartoitukseen, jonka tulosten perusteella opiskelijan kanssa suunnitellaan pedagogista tukea. Lukitutkimusten perusteella opiskelija voi saada lukilausunnon ylioppilastutkintoa varten. Opiskelija voi saada tukea, ohjausta ja opetusta oppimisvaikeuksiin. Lukion erityisopetuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia opiskelustrategioita ja kehittämään opiskeluun sopivia toimintatapoja.

 

4.4 Opiskeluhuolto

 

Oulun kaupungin lukioissa opiskeluhuollolla edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus, jota oppilaitoksen toimintatavat ja käytännöt tukevat. Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelun esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden opiskeluun liittyvien ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Opiskeluhuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat

  • opiskeluhuoltotyön suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä koko oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa
  • opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
  • koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön seuraaminen ja ylläpitäminen yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin
  • myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen sekä avoimen ja kaikkia osapuolia kunnioittavan työskentelytavan tukeminen huomioiden nuoren eri kehitysympäristöjen merkitys kasvulle ja kehitykselle
  • varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen, huolen puheeksi ottamisen ja tarkoituksenmukaisen puuttumisen vahvistaminen sekä uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen
  • monialaisten asiantuntijaverkostojen toimintatapojen kehittäminen sellaisiksi, että opiskelijaa tuetaan konkreettisesti hänen kehitysympäristöissään.

Oulun kaupungin Opiskeluhuolto ja opiskelun tukitoimet lukiossa -oppaassa on kuvattu opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamisen tapaa käytännössä. Opas toimii Oulun kaupungin lukioiden opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa käsittelevän luvun tukimateriaalina. Oppaassa tarkastellaan lukioiden opiskeluhuollon toiminnan perusteita ja lähtökohtia, kuvataan toteuttamisen tapaa ja rakenteita, selvennetään opiskeluhuollon kirjaamiskäytäntöjä ja salassapidon merkitystä osana yksilökohtaisen opiskeluhuollon kokonaisuutta.

Opetussuunnitelman lisäksi Oulun kaupungin yleisiä toimintaperiaatteita linjataan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Oppilaitostasolla opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään oppilaitoksen omat toimintaperiaatteet ja sopimukset yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutustavoista ja -periaatteista sekä yhteistyöstä eri osapuolten kesken. Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattua opiskeluhuoltotyötä johtaa rehtori. Yksittäisen opiskelijan osalta opiskeluhuollon toteuttamisen suunnitelma, toimintatapa, yhteistyö ja toteutumisen seuranta kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen.

 

4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Oulun kaupungin lukioissa on tärkeää yhteisöön kuuluminen ja vuorovaikutus ihmisten välillä. Ne ovat hyvinvoinnin, terveyden ja elämänhallinnan perusedellytyksiä. Tarkoitus on, että opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lähtökohtana on tieto oppilaitoksesta nuorten hyvinvointiin vaikuttavana keskeisenä kehitysympäristönä. Myönteisen lähtökohdan yhteisölliseen työhön tuo myös tieto siitä, että yhteisöllistä hyvinvointia on mahdollista vahvistaa suunnitelmallisin toimenpitein.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen ja toteuttaminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Tämä tarkoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien näkökohtien huomioon ottamista opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja järjestelyissä ja muussa toiminnassa. Monien oppiaineiden sisältö tukee lähtökohtaisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteita.

Oulun lukioissa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa voidaan tehdä koko oppilaitosta tukevana työnä mutta myös kohdistaa opiskeluryhmiin. Oululaisissa lukiossa opiskelijakunta- ja opiskelijatuutoritoiminnalla voidaan tukea opiskelijoiden osallisuutta sekä turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluu yhteistoiminnan vahvistaminen kodin ja oppilaitoksen kesken sekä oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Vanhempainyhdistysten toiminta, vanhempainillat sekä erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet vahvistavat kodin ja oppilaitoksen vuoropuhelua. Lisäksi hyvinvointia ja opiskelua edistävät myös opiskelijoiden poissaolojen seuranta sekä varhainen ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Oulun kaupungin lukioiden opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollon palveluihin. Niihin sisältyvät opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut sekä monialainen opiskeluhuolto. Opiskeluhuollollisten asioiden työstäminen tapahtuu aina yhteistyössä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on tukea opiskelijaa varhaisessa vaiheessa niin, että tuen järjestämistä suunnitellaan ja sen toteutumista seurataan. Opettaja huomaa usein ensimmäisenä opiskeluhuollon tarpeen mutta asioita työstetään monialaisessa opiskelijakohtaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmä kootaan opiskelijan ja huoltajan luvalla tapauskohtaisesti. Ryhmässä arvioidaan avun ja tuen tarpeet sekä sovitaan vastuunjaosta.

 

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

Oulun kaupungin lukioissa opiskeluhuoltotyötä tehdään monialaisesti. Monialaisuus opiskeluhuollossa toteutuu silloin, kun oppilaitoksen johdon ja henkilöstön edustajien lisäksi työskentelyssä ovat mukana opiskeluhuollon palveluiden sekä opiskelijoiden edustus. Monialaiseen opiskeluhuollon ryhmään voi kuulua myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisopalveluiden tai kulttuurialojen edustajia. Yksittäisten opiskelijoiden opiskeluhuoltoasiassa monialaisuus tarkoittaa sitä, että opiskelijan ja huoltajan lisäksi mukana on pedagogisia asiantuntijoita ja opiskeluhuollon työntekijöitä.

 

4.4.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen

 

Oulun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sekä käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Siihen on kirjattu toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan kaupunginvaltuustossa vähintään kerran neljässä vuodessa.

 

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Oulun kaupungin lukioiden opiskeluhuoltosuunnitelmissa on arvioitu opiskeluhuollon kokonaistarvetta sekä määritetty oppilaitoksen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintatavat sekä yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Suunnitelmaan on kuvattu myös opiskeluhuollon seurantaan ja arviointiin sisältyvät käytännön toimintaperiaatteet.

Opiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteet perustuvat oppilaitosyhteisöstä, opiskelijoilta ja huoltajilta kerättyyn tietoon. Oulun kaupungin lukioissa hyvinvointitiedon keruun avulla kartoitetaan opiskelijoiden ja huoltajien kokemusta opetuksesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.

Oulun lukioissa oppilaitoskohtainen suunnitelma päivitetään lukuvuosittain. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi sisältää osioita, jotka on laadittu useamman oppilaitoksen kanssa yhdessä edellyttäen, että kaikki opiskeluhuollon toimijat ovat samat. Suunnitelma voi sisältää osioita myös alueellisesti sovituista toimintamalleista ja toimintaperiaatteista. Opiskeluhuoltosuunnitelma kirjataan oppilaitoksen sähköiseen järjestelmään, ja se on julkinen asiakirja. Koko kaupungin tasolla opiskeluhuoltosuunnitelmat tarkistetaan vuoden kuluessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistamisesta.

Merikosken lukiossa opiskeluhuoltosuunnitelma muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ohjauksen suunnitelman kanssa.

 

Lukuun 4.4 liittyvät tukimateriaalit:

  • Opiskeluhuolto ja opiskelun tuki lukiossa
  • Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoon ohjautumisen prosessi
  • Opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta -prosessi
  • Opiskelun tuen lomakkeet - Opiskeluhuoltokertomus ja huoltajan suostumus
  • Lomake opiskeluhuollon ja sen johtamisen kehittämiseksi
  • Lomake Lukiokohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta Oulun kaupungin lukioissa
  • Oppilaitosten turvallisuuskansioiden ohjeet

 

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

 

 

5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

 

5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet

 

5.2 Aihekokonaisuudet

 

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

 

5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärä

 

Oulun kaupungin lukioissa jokaisella äidinkielen pakollisella kurssilla luetaan vähintään yksi kokonaisteos, kirjoitetaan vähintään yksi laaja teksti ja yksi lyhyt teksti sekä arvioidaan opiskelijan suullista osaamista.

 

ÄI10 Kielenhuolto

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on varmentaa opiskelijan kielitietoutta ja harjoitella itsenäistä kielen huoltamisen taitoa. Kurssin jälkeen opiskelija on varmempi oikeakielisyyden suhteen sekä tunnistaa omat kehityskohteensa kielenhuollossa.

Keskeiset sisällöt

Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti kielenhuollon perustehtäviä ja tyyliharjoituksia. Työtapana käytetään sekä itsenäistä työskentelyä että ryhmätyötä. Kurssilla opiskelija harjaantuu useilla tavoin huoltamaan oman tekstinsä kieltä sekä arvioimaan eri tasoista kieltä.

 

ÄI12 Luova kirjoittaminen

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus itsensä ilmaisuun kirjoittamisen kautta. Tavoitteena on vapautua kirjoittajana, kokea kirjoittamisen iloa ja saada uusia ulottuvuuksia myös asiapohjaiseen kirjoittamiseen.

Keskeiset sisällöt

Kurssilla keskitytään kirjoittamaan sellaisia tekstejä, joiden osuus jää pakollisilla kursseilla vähäiseksi. Kirjoitetaan vapaavalintaisesti esimerkiksi fantasiaa, runoja, kauhua, satuja, huumoria ja romanttisia tekstejä. Kurssilla voi tehdä myös kirjoitusharjoituksia kuvien ja musiikin pohjalta

 

ÄI14 Toimitustyö: Vuosikirja

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on tutustua journalistiseen työhön opiskelijan valitsemasta näkökulmasta (toimittaja, valokuvaaja, päätoimittaja, taittaja) lähtien. Kurssin aikana tehdään lukion vuosikirja, joka julkaistaan toukokuussa.

Keskeiset

Kurssilla kirjoitetaan, valokuvataan, taitetaan ja kuvitetaan lukuvuoden aikana lukion vuosikirja. Kirja sisältää pääasiassa toimituksellista materiaalia koulun arjesta ja lukuvuoden kohokohdista. Tavoitteena on tutustua käytännössä journalistin työhön ja harjaantua sekä itsenäisessä että ryhmätyöskentelyssä. Vuosikirjakurssin voi suorittaa päätoimittajana, toimittajana, valokuvaajana, kuvittajana, taittajana tai muuna toimituksen henkilönä. Kurssi suoritetaan hajautetusti koko lukuvuoden aikana.

 

ÄI16  Kirjallisuusdiplomi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on innostaa opiskelijoita lukemaan kaunokirjallisuutta.

Keskeiset sisällöt

Opiskelija lukee 16 kaunokirjallista teosta (erillinen lista) ja sopii opettajan kanssa suorittamistavasta.

 

ÄI19 Draaman perusteet

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijan verbaalisia ja nonverbaalisia ilmaisutaitoja. Harjoituksia tehdään pareittain ja pienissä ryhmissä. Opiskelijaa ohjataan ilmaisemaan itseään sekä kokeilemaan erilaisia rooleja.

Keskeiset sisällöt

Kurssilla tehdään pantomiimi- ja improvisaatioharjoituksia. Lisäksi valmistellaan pienoisnäytelmiä ja kokeillaan draamaa.

 

5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärä

 

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4.1 Ruotsi

5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä

 

RUB08 Ruotsin abikurssi 

Kurssi suositellaan suoritettavaksi syventävien kurssien ohella tai niiden jälkeen. Tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen. Kurssilla harjoitellaan opiskelijoiden tarpeista lähtien keskeisiä ruotsin kieliopin rakenteita, kirjallista tuottamista sekä kuullun ymmärtämistä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

RUB09 Peruskoulusta lukioon (0,5 kurssia)

Kurssilla perehdytetään opiskelijat lukion työtapoihin, kielten opiskeluun lukiossa, omaehtoisiin opiskelutaitoihin ja erilaisten apuvälineiden käyttöön. Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua kieliainesta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

RUB10 Ruotsin kirjoittamisen kurssi (0,5 kurssia)

Kurssilla harjoitellaan kirjallista tuottamista erityyppisillä harjoituksilla. Lisäksi harjoitellaan kielen muita osa-alueita opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Kurssi suositetaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.

 

 

RUB12 Ruotsin kirjoittamis- ja kuuntelukurssi kurssi (0,5 kurssia)

Kurssilla harjoitellaan kirjallista tuottamista eri aihepiirien kirjoitelmaharjoituksilla. Lisäksi kurssilla keskitytään kuullun ymmärtämisen harjoitteluun. Kurssi suositetaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.

 

 

5.5 Vieraat kielet

 

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

 

ENA09 Abin kertauskurssi (ei voi tenttiä)

Kurssi antaa valmiuksia ylioppilaskoetta varten. Kurssilla harjoitellaan kuullun- ja tekstinymmärtämistaitoja, kirjoitelman laatimista sekä sanastoa ja kielen rakenteita.

 

ENA11 Englannin kirjoittamisen kurssi (0,5 kurssia, ei voi tenttiä)

Kurssilla harjoitellaan erilaisten tekstien laatimista keskittyen ylioppilasaineen kirjoittamiseen.

 

ENA12 Kuullunymmärtämiskurssi (0,5 kurssia, ei voi tenttiä)

Kurssilla harjoitellaan kuullunymmärtämistä erilaisin tehtävin keskittyen ylioppilaskirjoitusten kuullunymmärtämiskokeisiin.

 

ENA16 Sanasto- ja tekstikurssi (0,5 kurssia, ei voi tenttiä)

Kurssilla kerrataan perussanastoa ja -rakenteita. Kurssi sisältää monipuolisia harjoituksia opiskelijan tarpeiden mukaan.

 varten.

 

ENA17 Englannin kielioppikurssi (0,5 kurssia, ei voi tenttiä)

Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppiasioita ja harjoitellaan yo-koetta

 

 

5.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä

 

5.5.5 Vieraat kielet, B3-oppimäärä

 

SAB39/RAB39 Saksa / Ranska

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

 

SAB310/RAB310 Saksa / Ranska

Kurssilla syvennetään opittuja aihepiirejä ja sanastoja ja harjoitellaan monipuolisesti yo-kokeeseen.

 

5.6 Matematiikka 

 

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä 

 

MAA14 Abikurssi 

Pitkän matematiikan kertauskurssin MAA14 tavoitteena on valmentaa opiskelijoita matematiikan ylioppilaskokeeseen. Tällä kurssilla kerrataan matematiikan eri osa-alueita. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

 

MAA15 Abikurssi 

Pitkän matematiikan kertauskurssin MAA15 tavoitteena on valmentaa opiskelijoita matematiikan ylioppilaskokeeseen. Kurssilla harjoitellaan matematiikan perustaitoja kuten erityyppisten lausekkeiden sieventämistä, yhtälöiden ratkaisemista, derivointia ja integrointia. Kurssista pidetään tarvittaessa kurssikoe. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

 

MAA16 Syvennä matematiikan osaamistasi (tukikurssi MAA2-kurssin jälkeen) 

Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan aiempien kurssien MAY ja MAA2 asioita ja matemaattisten asioiden hallintaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

 

MAA17 Talousmatematiikka (MAB6) 

Kurssin sisältö on sama kuin lyhyen matematiikan kurssi 6. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan, ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä, kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun, vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun, soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn ja osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa. 

Keskeisiä sisältöjä ovat indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotuslaskelmat sekä taloudellisiin tilanteisiin soveltuvat matemaattiset mallit lukujonojen ja summien avulla.

 

 

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

 

MAB09 Abikurssi

Kurssilla valmistaudutaan matematiikan ylioppilaskokeeseen. Kurssilla tehdään runsaasti ja monipuolisesti tehtäviä, joiden avulla kerrataan matematiikan eri osa-alueita. Tavoitteena on saada matematiikasta kokonaiskuva ja osata soveltaa eri laskumenetelmiä. Kurssille voi osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

MAB11 Syvennä matematiikan osamistasi

Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan aiempien kurssien asioita ja tuetaan matemaattisten asioiden hallintaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

5.7 Biologia

 

BI06 Abikurssi

Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilastutkintoon kertaamalla biologian kaikille yhteisten ja syventävien kurssien keskeistä oppiainesta. Kurssilla pyritään siihen, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva lukion biologian oppisisällöistä ja, että hän kykenee soveltamaan hallitsemaansa tietoa. Lisäksi perehdytään eri reaaliaineita integroiviin kysymyksiin. Kurssi suositellaan otettavaksi viimeisenä opiskeluvuotena. Kurssilla kerrataan itsenäisiä ja opettajajohtoisia työtapoja noudattaen biologian keskeisimmät sisällöt. Tärkeä tavoite on kyky soveltaa tietoa, johon pyritään tekemällä esim. risteytystehtäviä. Osallistuminen preliminäärikokeeseen. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

 

BI07 Biologian työkurssi

Kurssin tavoitteena on opetella biologisen tiedon hankintaa kokeellisin työmenetelmin. Opetellaan hankkimaan tietoa eliöiden rakenteesta sekä toiminnasta. Lisäksi perehdytään geenitekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin mm. tautien määrityksissä ja DNA:n rakenteen selvittämisessä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston biologian laitoksen kanssa. Yliopistolla tehdään genetiikkaan liittyviä töitä, joita on noin kolmasosa koko kurssin sisällöstä. Kurssitöissä syvennetään yhteisillä ja syventävillä kursseilla saatua biologista tietämystä. Töistä laaditaan raportteja ja työselostuksia. Kurssilla voidaan tehdä myös opintokäyntejä. Ennen kurssille osallistumista suositellaan biologian pakollisten kurssien suorittamista. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. Arviointi perustuu kokeellisten taitojen kehittymiseen ja laadittujen raporttien arviointiin.

 

BI08 Luontoa ja kulttuuria

Kurssin tavoitteena on opiskella oman lähiseudun luonnon ja kulttuurin erityispiirteitä. Kurssilla tutustutaan Perämeren rannikon lintulajistoon, kasvillisuuteen ja selkärangattomiin lajeihin niin maa- kuin vesiekosysteemissä. Maantieteellisenä erikoispiirteenä otetaan esille maankohoaminen ja sen vaikutus luontoon. Luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta pohditaan energiantuotannossa, ottamalle esille tuulivoiman hyvät ja huonot puolet. Myös äänen ja melusaasteen ilmenemistä luonnossa tutkitaan. Kulttuuriin voidaan tutustua myös taiteilijavierailulla. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta ja kunnioitusta luontoa kohtaan sekä tutustuttaa heitä oman kotiseudun taiteilijoiden työhön ja työskentelyolosuhteisiin. Pyöräilyn tavoitteena on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen. Terveystieteen oppiainekseen kurssi integroituu myös ravitsemuksen ja ruokailun suunnittelun kautta. Tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät oikean ravitsemuksen merkityksen jaksamisen kannalta. Kurssi toteutetaan tekemällä kahden päivän mittainen pyöräretki Hailuotoon. Opiskelijoille annetaan kurssin teemoihin liittyviä ennakkotehtäviä, jotka he esittävät toisilleen kurssin aikana. He laativat kurssista kirjalliset kurssikansiot. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

5.8 Maantiede

 

GE05 Abikurssi

Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilastutkintoon kertaamalla maantieteen kaikille yhteisten ja syventävien kurssien keskeisintä oppiainesta. Kurssilla pyritään siihen, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva lukion maantieteen oppisisällöistä ja, että hän kykenee soveltamaan hallitsemaansa tietoa. Lisäksi perehdytään eri reaaliaineita integroiviin kysymyksiin. Kurssi suositellaan otettavaksi viimeisenä maantieteen kurssina. Kurssilla kerrataan itsenäisiä ja opettajajohtoisia työtapoja noudattaen maantieteen keskeisimmät sisällöt. Tärkeä tavoite on kyky soveltaa tietoa, johon pyritään tekemällä esim. kartta- ja diagrammitehtäviä. Osallistuminen preliminäärikokeeseen. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

 

5.9 Fysiikka

 

FY08 Fysiikan abikurssi

Kurssin tavoitteena on kerrata lukion fysiikan kurssien keskeinen oppiaines ylioppilastutkintoa varten. Kurssilla pyritään siihen, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva lukion fysiikan oppisisällöistä ja että hän kykenee soveltamaan hallitsemaansa tietoa. Kurssi suositellaan suoritettavaksi juuri ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

FY09 Fysiikan työkurssi (0,5 kurssia)

Kurssilla tutustutaan kokeellisen työskentelyn perusteisiin eli opitaan tuntemaan ja käyttämään mittauslaitteita ja mittaustulosten käsittelymenetelmiä, arvioimaan mittausten luotettavuutta sekä laatimaan selostus kokeesta ja sen tuloksista. Kurssin tarkoituksena on myös saada valmiudet vastata reaalikokeen fysiikan kokeellisuutta koskeviin tehtäviin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

FY11 Laskennallista ja kokeellista mekaniiikkaa ja sähköoppia

 

Kurssilla harjoitellaan vaativia fysiikan syventäviin kursseihin liittyviä sovellustehtäviä. Kurssin tarkoituksena on saada hyvät valmiudet vastata reaalikokeen fysiikan laskennallista osaamista vaativiin tehtäviin. Lisäksi kurssin tarkoituksena on valmentaa opiskelijoita yliopistojen pääsykokeisiin.

 

5.10 Kemia

 

KE06 Abikurssi

Kurssi on tarkoitettu kemian opintojen kertaamiseen ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssilla kerrataan lukion kemian oppimäärä ja harjoitellaan erilaisten tehtävätyyppien tekemistä. Tavoitteena on saavuttaa kemian opinnoista kokonaiskuva, jonka avulla opiskelija pystyy vahvistamaan osaamistaan. Kurssille osallistuminen edellyttää kemian pakollisen ja syventävien kurssien suorittamista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

KE07 Työkurssi (0,5 kurssia)

Kurssilla tutustutaan erilaisiin kokeellisen kemian työmenetelmiin, kuten titraamiseen, synteesiin sekä kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin määrityksiin. Opiskelijat tekevät työt ja töihin liittyvät laskutehtävät ja päättelyt. Kurssiin voi sisältyä myös vierailukäynti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

 

KE08 Biokemia 

Toteutetaan yhteistyössä Oulun muiden lukioiden kanssa, max. 5 opiskelijaa/lukio. Toteutuksesta vastaa Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta.

Kurssilla on 6 teorialuentoa (6*75 min) ja 12 kertaa laboratoriotyöskentelyä (12*75 min).

Aihepiirejä: DNA, kloonaus, transgeenisyys, genotyyppaus
Proteiinit: tuotto, puhdistus ja rakenne
Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa, kudosnäytteet
Soluviljely, mihin käytetään ja miten
Histologia, erilaisia kudosnäytteitä 

 

5.11 Filosofia

 

FI05 Abikurssi (0,5 kurssia)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa filosofian kurssien tärkeimpiä teemoja ohjatusti, syventää lukion filosofian kurssien aihepiirien tietojaan, saa valmiuksia ainereaalikokeeseen valmistautumista varten ja oppii laajojen kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamisen hallintaa myös oppiainerajat ylittävältä osalta. Tarkasteltavaksi otetaan valikoidusti lukion kurssien pääteemoja liittäen ne toisiinsa ainereaalikokeeseen valmistautumista tukien. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja oppiaineen yleisten arviointikriteerien mukaisesti.

 

5.12 Psykologia

 

PS06 Abikurssi (0,5 kurssia)

Kurssin tavoitteena on ylioppilaskokeeseen kertaaminen ja opiskeltujen kurssien tietopohjien yhdistäminen ja työstäminen erilaisin työmenetelmin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

 

PS07 Vuorovaikutus ja sosiaaaliset suhteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa aiempien kurssien tarkastelunäkökulmaa sosiaalisessa ja kulttuurisessa ulottuvuudessa sekä tutustuu sosiaalipsykologiaan tieteenä. Keskeisenä sisältönä on oppia ymmärtämään niitä mekanismeja ja ilmiöitä, jotka liittyvät yksilön toimintaan muiden ihmisten parissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä 

 

5.13 Historia

 

HI07 Abikurssi (0,5 kurssia) 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa historiankurssien tärkeimpiä teemoja ohjatusti, syventää tietojaan lukion historian kurssien aihepiireistä ja saa valmiuksia ainereaalikokeeseen valmistautumista varten sekä oppii laajojen kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista. Kurssilla tarkastellaan valikoidusti lukion kurssien pääteemoja liittäen ne toisiinsa ainereaalikokeeseen valmistautumista tukien. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja oppiaineen yleisten arviointikriteerien mukaisesti.

 

HI14 Yleisen historian erikoiskurssi

Kurssilla perehdytään johonkin historian erityisalueeseen tai teemaan syventävästi. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee opiskeltavan teeman peruskäsitteitä ja tutkittavan aiheen historiallista kehitystä ja ymmärtää opiskeltavan historiallisen ilmiön luonteen ja merkityksen suhteessa laajempaan kontekstiin. Tarkasteltava historian erityisalue tai teema vaihtelee vuosittain. Aihe ilmoitetaan lukuvuosittain erikseen. Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä ja oppiaineen yleisten arviointikriteerien mukaisesti.

 

5.14 Yhteiskuntaoppi

 

YH05 Abikurssi (0,5 kurssia) 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa yhteiskuntaopin kurssien tärkeimpiä teemoja ohjatusti, syventää tietojaan lukion kurssien aihepiireistä, saa valmiuksia ainereaalikokeeseen valmistautumista varten ja oppii laajojen kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamisen hallintaa myös oppiainerajat ylittävältä osalta. Tarkasteltavaksi otetaan valikoidusti lukion kurssien pääteemoja ainereaalikokeeseen valmistautumista tukien. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja oppiaineen yleisten arviointikriteerien mukaisesti.

 

YH09 Yhteiskuntatiedon erikoiskurssi

Kurssilla perehdytään johonkin yhteiskuntaopin erityisalueeseen tai teemaan syventävästi. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee opiskeltavan teeman peruskäsitteitä ja tutkittavan aiheen historiallista ja yhteiskunnallista kehitystä ja ymmärtää opiskeltavan aihepiirin luonteen ja merkityksen suhteessa laajempaan kontekstiin. Tarkasteltava erityisalue tai teema vaihtelee vuosittain. Aihe ilmoitetaan lukuvuosittain erikseen. Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä ja oppiaineen yleisten arviointikriteerien mukaisesti.

 

5.15 Uskonto

 

5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto

 

UE07 Abikurssi (0,5 kurssia)

Kurssin tavoitteena on ylioppilaskokeeseen kertaaminen ja opiskeltujen kurssien tietopohjien yhdistäminen ja työstäminen erilaisin työmenetelmin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

5.16 Elämänkatsomustieto

 

ET07 Abikurssi (0,5 kurssia)  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy elämänkatsomustiedon lukion kurssien sisältöön, syventyy lukion elämänkatsomustiedon opiskelun erityispiirteisiin ja saa valmiuksia ainereaalikokeeseen vastaamiseen. Kurssilla käsitellään elämänkatsomustiedon lukion kurssien sisältöä valikoivasti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja oppiaineen yleisten arviointikriteerien mukaisesti.

 

5.17 Terveystieto

 

TE04 Abikurssi (0,5 kurssia)

Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilastutkintoon kertaamalla terveystiedon kaikille yhteisten ja syventävien kurssien keskeisintä oppiainesta. Kurssilla pyritään siihen, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva lukion terveystiedon oppisisällöistä ja, että hän kykenee soveltamaan hallitsemaansa tietoa. Lisäksi perehdytään eri reaaliaineita integroiviin kysymyksiin. Kurssi suositellaan otettavaksi viimeisenä terveystiedon kurssina. Kurssilla kerrataan itsenäisiä ja opettajajohtoisia työtapoja noudattaen terveystiedon keskeisimmät sisällöt. Tärkeä tavoite on kyky soveltaa tietoa, johon pyritään tekemällä esim. aineistotehtäviä. Osallistuminen preliminäärikokeeseen.

 

5.18 Liikunta

 

LI06 Wanhat tanssit

Kurssilla opetellaan tanssin perustaidot sekä hyvät ja kohteliaat käytöstavat. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit.

 

LI07 Palloilu

 

 

 

LI11 Tehoharjoittelu

Kurssilla kehitetään jalkapallon, pesäpallon, salibandyn tai kaukalopallon tekniikkaa ja taktista osaamista. Kurssin sisältönä ovat koulun edustusjoukkueen harjoitukset ja pelit.

 

LI12 Luontoliikunta

Kurssin tavoitteena on vaelluselämyksen kokeminen, erätaitoihin perehtyminen, luonnontuntemuksen kehittäminen, jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin tutustuminen sekä yhteistyötaitojen kehittäminen. Kurssin sisältönä on 2–3 päivän mittainen vaellus yhdessä sovittuun kohteeseen.

 

 

LI13 Talviliikuntakurssi

Kurssin tavoitteena on oppia huomioimaan talviolosuhteet (tuuli, pakkanen, lumi, jne.) eri liikuntamuodoissa (hiihto, lumikenkäily, laskettelu, jne.). Kurssin  sisältönä on 2–3 päivän mittainen retki, jonka aikana harjoitellaan yhteistyötaitoja ja syvennetään valitun liikuntamuodon lajitaitoja.

 

5.19 Musiikki

 

MU05 Abilaulut

Abilaulut -kurssilla tehdään ja harjoitellaan penkkaripäivänä esitettävät abilaulut. Työskentely koostuu kappaleiden sanoittamisesta ja niiden soittamisen sekä laulamisen harjoittelusta. Ryhmän päätavoite on esittää itse tekemänsä abilaulut penkkaripäivänä lukion juhlasalissa. Mukana voi olla monessa eri roolissa: sanoittajana, säveltäjänä, sovittajana, soittajana, laulajana tai esimerkiksi ääniteknikkona. 

 

 

MU06 Kuoro/lauluyhtye/laulu I

Laulukurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa äänenkäyttöön liittyviin teknikoihin tekemällä erilaisia ja monipuolisia äänenkäyttö- ja hengitysharjoituksia. Kurssilla lauletaan yksi- ja moniäänisiä lauluja. Kurssin ohjelmisto on monipuolista, johon opiskelijat pääsevät vaikuttamaan. Kurssilla perehdytään myös mikrofonilaulamiseen. Kurssin aikana on mahdollisuus saada myös yksilöllistä lauluopetusta. Kurssin aikana esiinnytään, opiskelijoiden toiveet huomioiden, joko koulun tilaisuuksissa tai muussa projektissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

 

MU11 Juhlien musiikkia

Kurssin tavoitteena on valmistaa musiikkiesityksiä koulun tilaisuuksia varten. Ohjelma suunnitellaan ja valmistellaan aina erikseen vastaamaan juhlien tarpeita. Kurssilla valmistettava ohjelmisto suunnitellaan ja sovitetaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Kurssille osallistuminen edellyttää jonkin verran perussoitto- ja/tai laulutaitoa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

MU13 Sävellyskurssi

Sävellyskurssilla tutustutaan popkappaleen tekemisen eri vaiheisiin: säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen. Kurssilla tarkastellaan erilaisten kappaleiden rakenteita ja hyödynnetään opittua omissa kappaleissa. Kurssin tavoitteena on saada vähintään yksi kappale tehtyä alusta loppuun joko yksin tai pienessä ryhmässä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

5.20 Kuvataide

 

KU05 Penkkarikuvat

Kurssilla tehdään abivuoteen perinteisesti liittyvät penkkarikuvat ja valmistellaan penkkarijuhlien muu visuaalinen ilme, johon voi kuulua esim. kutsut, valaistus, julisteet, diplomit ja dokumentointi kuvaamalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

    •    saa ilmaista kuvallisesti ajatuksiaan lukio-opinnoista ja tutustua penkkarivuoden perinteisiin

    •    osallistuu yhteisen juhlan valmisteluun, harjoittelee työnjakoa ja yhdessä toimimista sekä vastuun ottamista omasta työtehtävästä

    •    ymmärtää lukioon liittyviä juhlaperinteitä

Sisällöt

    •    kuvaperinteet penkkareissa, kuvataiteen keinoin vaikuttaminen ja osallistuminen

    •    ryhmätyöskentely ja vastuun ottaminen yhteisestä juhlasta

 

KU06 Piirustus ja maalaus I

Kurssilla kokeillaan monipuolisesti erilaisia piirustus-ja maalaustekniikoita. Töitä tehdään sekä mallista piirtäen että mielikuvapohjaisesti ilmaisua kehittäen. Kurssi arvioidaan numerolla.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

    •    tutustuu eri piirustus- ja maalaustekniikoihin ja syventää jo tuttujen tekniikoiden hallintaa

    •    löytää itselle sopivia ilmaisun muotoja ja rohkeutta toteuttaa kuvallisesti omia ajatuksia

    •    tarkastelee kuvataiteen perinteitä ja omia kuvakulttuureja

Keskeiset sisällöt

    •    piirustus- ja maalaustaitojen kehittäminen yhdessä ilmaisun kanssa

    •    piirtämisen ja maalaamisen tekniikat : perinteiset, sekatekniikat ja uudet tekniikat (esim. digitaalinen kuva)

    •    piirtämisen ja maalaamisen historia

 

KU17 Muotoilu ja kuvanveisto

Kurssilla tutustutaan muotoilun ja kuvanveiston kolmiulotteisiin menetelmiin ja käsitteistöön. Töitä tehdään erilaisia materiaaleja käyttäen sekä yksin että ryhmässä. Kurssi arvioidaan numerolla.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

    •    tutustuu eri materiaaleihin kolmiulotteisessa työskentelyssä ja syventää jo oppimiaan kolmiulotteisia ilmaisun keinoja

    •    harjoittelee plastisia menetelmiä sekä ilmaisun välineenä että soveltaen muotoiluun

    •    ymmärtää kuvanveiston ja muotoilun prosesseja ja käsitteistöä

Sisällöt

    •    muotoilun ja kuvanveistotaiteen materiaalit, perinteet ja prosessit

    •    oman kuvallisen ilmaisun kehittäminen ja soveltaminen muotoiluun

    •    kuvallisen työskentelyn eri vaiheet: luonnokset, mallintaminen, muottitekniikat, prototyypit, tuotteistaminen

 

 

 

5.21 Opinto-ohjaus

 

Oulun kaupungin lukioissa on tarjolla seuraavat opinto-ohjauksen soveltavat kurssit:

 

OP03 Tuutorointi 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

    •    toimii vertaisohjaajana uusille opiskelijoille 

    •    osallistuu uusien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen 

    •    kehittää omia ryhmänohjaustaitojaan 

    •    syventää omaa käsitystään lukio-opinnoista ja niiden tavoitteista 

    •    osallistuu koulun esittely- ja markkinointitehtäviin 

Keskeiset sisällöt  

    •    kouluttautuminen vertaisohjaajaksi 

    •    käytännön tehtävät tuutorina 

    •    uudet lukio-opiskelijat saavat vertaistukea opintojensa alussa 

    •    koulun yhteisöllisyyden edistäminen ja tuutoritoiminnan kehittäminen 

 

OP04 Lukio-opintoihin perehtyminen 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että uusi lukio-opiskelija  

    •    pääsee osaksi uutta kouluyhteisöään 

    •    saa vertaistukea opintojensa alussa ja ryhmäytyminen syvenee 

    •    syventää lukio-opinnoissa tarvittavia opiskelutaitoja 

    •    tutustuu omassa koulussa käytettäviin oppimisympäristöihin ja sähköisissä yo-kokeissa käytettäviin ohjelmiin 

    •    saa lisää keinoja omasta opiskeluhyvinvoinnista huolehtimiseen 

Keskeiset sisällöt  

    •    tutustutaan koulun tiloihin, käytänteisiin ja välineistöön 

    •    harjoitellaan käyttämään eri oppiaineissa tarvittavia opiskelutapoja ja oppimisympäristöjä 

    •    syvennetään henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa 

 

OP05 Opiskelutaidot 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

    •    kehittää opiskeluaan tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi 

    •    tunnistaa oman oppimistyylinsä piirteet ja omat vahvuutensa oppijana 

    •    saa välineitä ratkaista omaan oppimiseensa liittyviä pulmia 

    •    saavat lisää keinoja omasta opiskeluhyvinvoinnista huolehtimiseen 

Keskeiset sisällöt 

    •    opiskelumotivaatio ja sen osatekijät 

    •    muistin toiminta ja sen hyödyntäminen opiskelussa 

    •    oppimistyylit ja –tavat 

    •    opiskelun suunnitelmallisuus ja ajankäyttö 

    •    opiskelutehtäviin ja koetilanteisiin liittyvät taidot 

 

OP06 Kohti työelämää 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

    •    saa lisää valmiuksia henkilökohtaisen jatkokoulutus- ja urasuunnitelmansa pohdintaan 

    •    tutustuu käytännössä itseä kiinnostaviin lukion jälkeisiin mahdollisuuksiin työelämässä  

Keskeiset sisällöt 

    •    kurssin toteutus suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet huomioiden 

    •    tutustuminen työpaikkaan 

    •    tutustumista koulutuspolkuihin ja uratarinoihin 

    •    oman oppimisen raportointi  

 

OP07 Kohti korkeakouluopintoja 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

    •    saa lisää valmiuksia henkilökohtaisen jatkokoulutus- ja urasuunnitelmansa pohdintaan 

    •    tutustuu käytännössä itseä kiinnostaviin lukion jälkeisiin mahdollisuuksiin korkeakouluissa 

Keskeiset sisällöt 

    •    kurssin toteutus suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet huomioiden 

    •    tutustuminen opiskelupaikkaan 

    •    tutustumista koulutuspolkuihin ja uratarinoihin 

    •    oman oppimisen raportointi

 

OP08 Elämäntaitokurssi (lukiopsykologin ja lukiokuraattorin pitämänä) 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

    •    voi käsitellä ja kehittää arjen hallintaan ja jaksamiseen liittyviä asioita

    •    oppii tunnistamaan keinoja, joilla voi ylläpitää ja lisätä hyvinvointia

    •    saa tukea itsetuntemukseensa, itsetuntoonsa sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun

    •    saa keinoja jäsentää tulevaisuuttaan 

Keskeiset sisällöt 

    •    hyvä arki  

    •    stressi ja ajanhallinta  

    •    ongelman ratkaisutaidot  

    •    tunnista tunteesi ja ajatuksesi  

    •    itsetunto ja ajatusten muuttaminen  

    •    sosiaaliset taidot  

    •    suunnittele elämääsi  

 

 

5.22 Teemaopinnot

 

1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat

ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä

yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa

laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan

itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia

käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen.

Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

 

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja

esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin

liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän

kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa

tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä

on yhteys kahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

 

3. Osaaminen arjessa (TO3)

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla

opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä

ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen

ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään

yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa

toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa

syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi

kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

 

5.24 Taiteiden väliset kurssit

 
   Musiikkiteatteri (TA1)

Kurssilla tuotetaan näyttämöprojekti, jossa käytetään apuna monipuolisesti draaman ja musiikin keinoja. Opiskelija voi toimia eri rooleissa, kuten näyttelijä, käsikirjoittaja, lavastaja, apuohjaaja, puvustaja, soittaja, laulaja, säveltäjä tai sanoittaja. Käsikirjoituksen pohjaksi pyritään ottamaan opiskelijoiden idea. Myös musiikki on mahdollista tuottaa kokonaan itse tai käyttää jo olemassa olevaa sopivaa materiaalia. Kurssilla hyödynnetään monipuolisesti ja luovasti erilaisia teknologisia sovelluksia (esim. ääniefektit, videokuvaus, musiikin sävellys ja äänittäminen). 

 

Abilaulut ja -taulut (TA3)

Abilaulut- ja taulut -kurssilla opiskelijat valmistavat penkkaripäivänä esitettävät abilaulut ja esillä olevat penkkaripäivän aiheeseen liittyvät taulut. Kurssi alkaa yhteisellä suunnittelulla, jonka jälkeen opiskelijat jakaantuvat oman valintansa mukaan musiikista vastaavaan ryhmään ja kuvataiteesta vastaavaan ryhmään. Yhteisen suunnittelun tavoitteena on sopia lauluille ja tauluille yhteinen teema.

Musiikin ryhmässä tehdään ja harjoitellaan penkkaripäivänä esitettävät abilaulut. Työskentely koostuu kappaleiden sanoittamisesta ja niiden soittamisen sekä laulamisen harjoittelusta. Musiikin ryhmän päätavoite on esittää itse tekemänsä abilaulut penkkaripäivänä lukion juhlasalissa. Kuvataiteen ryhmässä vastaavasti tehdään penkkaripäivänä esitettävät abitaulut. Työskentely on maalauspohjien rakentamista, luovaa ideointia, piirtämistä ja maalaamista. Valmiit kuvat esitellään yhteisessä tilaisuudessa.

 

6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

 

6.1 Arvioinnin tavoitteet

 

Oulun kaupungin lukioissa arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista. Opiskelija oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja taitojaan, ja hän saa palautetta edistymisestään. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa. Opiskelija saa palautetta sekä kurssin aikana että kurssin lopussa. Arviointi voi olla sekä suullista että kirjallista. Numeroarviointi on vain yksi arvioinnin muodoista.

 

6.2 Kurssisuorituksen arviointi

 

Oulun kaupungin lukioissa arvioinnista keskustellaan ja sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa, jotta opiskelija tietää kurssin tavoitteet, mitä kurssilla on tarkoitus oppia ja millä kriteereillä oppimista arvioidaan. Kursseilla tehtävien töiden ja tutkimusten tehtävänannot ja arviointikriteerit tulee suhteuttaa lukiokurssin laajuuteen.

Arviointi on monipuolista ja kannustavaa. Kurssin arviointi ei ole yhden suorituksen varassa, ja koe on korkeintaan yksi osa arviointia. Kursseilla käytetään itsearviointia, vertaisarviointia sekä ryhmäarviointia. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös sähköisiä oppimisalustoja ja menetelmiä.

Opettajan pedagoginen vapaus ei saa asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan, vaan opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti. Opettaja ei saa arvioida arvoja, asenteita, henkilökohtaisia ominaisuuksia, eikä arviointia saa käyttää rankaisukeinona.

Merikosken lukiossa määritellään arvioinnin menetelmät ja käytänteet kurssikohtaisesti siten, että huolehditaan arviointimenetelmien monipuolisuudesta.

 

6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

 

Merikosken lukiossa käytetään paikallisten syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnissa numeroarviointia tai suoritusmerkintää kunkin oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Keskeytyneestä kurssista käytetään merkintää K. Keskeytynyttä kurssia ei voi täydentää, se täytyy suorittaa uudestaan. Kurssista käytetään merkintää T, mikäli se on vielä mahdollista täydentää.

 

6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi

 

Oulun kaupungin lukioissa opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti eli kontaktiopetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija ja opettaja sopivat työtavoista ja suorituksista, joilla kurssin sisällöt ja tavoitteet saavutetaan.

Itsenäisen kurssin arvioinnin tulee olla riittävän monipuolista, ja se voi sisältää myös yhteisöllisiä työtapoja. Opiskelija ja opettaja sopivat itsenäisen kurssin arviointitavoista.

Opiskelijan mahdollisuudesta suorittaa opintoja itsenäisesti annetaan tarkemmat ohjeet kunkin lukion opetussuunnitelmassa.

Merikosken lukiossa opettaja voi harkintansa mukaan määritellä osan kurssista suoritettavaksi  itsenäisesti. Pääsääntöisesti itsenäinen suorittaminen ajoitetaan siten, että kurssia opetetaan samaan aikaan.

 

6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

 

6.2.4 Opinnoissa edistyminen

 

Merikosken lukiossa opiskelijat ja huoltajat saavat tiedon opiskelijan opintojen etenemisestä seuraamalla Wilmaan tehtäviä merkintöjä. Opettajat seuraavat opiskelijoiden opiskelua kurssilla ja kertovat tarvittaessa opiskelijan ryhmänohjaajalle ja / tai huoltajalle. Ryhmänohjaajat seuraavat jaksoittain tehtäviä kurssiarviointeja ja tekevät niistä koosteen opinto-ohjaajalle.

Hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa osallistumalla uusintakokeeseen yhden kerran. Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran osallistumalla korotuskokeeseen.

 

6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

 

Merikosken lukiossa kurssiarvosanat siirretään sellaisenaan, mikäli opiskelija vaihtaa oppimäärän pitkästä lyhyeen tai lyhyestä pitkään. Mikäli oppimäärässä ei ole vastaavaa kurssia, kurssi merkitään koulukohtaiseksi soveltavaksi kurssiksi ja arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

 

 

 

LIITE 1: OULUN LUKIODEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA

 

Lähtökohta

Oulun kaupungin lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma rakentuu sivistys- ja kulttuuripalveluiden digitaalisen agendan pohjalle. Lukiossa tämä tarkoittaa BYOD-konseptin eli opiskelijoiden ja opettajien henkilökohtaisten älylaitteiden käyttöä tukevien laite- ja ohjelmistoympäristöjen kehittämistä.

Omien laitteiden käyttöä varten rakennetaan kaikki toimipisteet kattava langaton verkko ja siihen liittyvät oppimisympäristö- ja pilvipalvelut. Verkko- ja etäopetus ovat kiinteä osa lukioiden toimintaa.

Toiminta-ajatus

Jokaisessa lukioissa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä koordinoivat opetusteknologiavastaavat, jotka edistävät kaikki opettajat osallistavaa toimintakulttuuria. Opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä alueen korkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Opettajien koulutuksessa keskitytään BYOD-mallin mukaisen toiminnan tukemiseen sekä kaupungin käytössä olevien oppimisympäristö- ja ohjelmistopalveluiden hyödyntämiseen. Opettajia kannustetaan yhteisopettajuuteen, jossa opettajat jakavat opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin käytänteitä. Uusia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja kokeillaan erillisissä hankkeissa, joihin pyritään saamaan myös ulkopuolista rahoitusta.

Opiskelijaa tuetaan oman oppimisprosessinsa arvioinnissa oppimisympäristöratkaisuilla, joissa hänellä on pääsy lukioaikaiseen opiskelumateriaaliinsa. Opiskelijoiden valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön tuetaan järjestämällä vertaistukea ja kohdennettua koulutusta eri oppiaineiden ja lukio-opintoihin valmistavien kurssien yhteydessä.

Tavoitteet

Tavoitteena on, että

  • opiskelijoille taataan pääsy ajanmukaisiin sähköisiin oppimateriaaleihin ja sähköiset oppimateriaalit ovat käytössä eri oppiaineissa
  • keskeiset oppimisympäristöt ja ohjelmistot ovat käytettävissä yhden tunnistautumisjärjestelmän kautta sekä saavutettavissa myös mobiilisti
  • opettajat osaavat hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä sähköisiä oppimateriaaleja tarkoituksenmukaisesti oman oppiaineensa opetuksessa
  • koulujen kalusteita, tiloja ja opetusvälineitä hankittaessa varmistetaan niiden yhteensopivuus älylaitteiden kanssa ja soveltuvuus BYOD-mallin mukaiseen toimintaan
  • tehtävät oppimisympäristöratkaisut ja opetusmateriaalit ovat laitteistoriippumattomia

Toimenpiteet lukuvuonna 2016–2017

  • toteutetaan langattomien verkkojen perusparannus kaikissa Oulun lukioissa ja avataan langattomat verkot opiskelijoiden omille laitteille
  • otetaan käyttöön opetusteknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat opiskelijan oppimisprosessin kokoaikaisen seurannan ja jatkuvan arvioinnin toteuttamisen
 

 

LIITE 2: OULUN KAUPUNGIN LUKIOIDEN KIELIOHJELMA

 

Oulun kaupungissa lapsen ja nuoren kielitaidon kehittyminen nähdään prosessina, joka alkaa varhaislapsuudesta ja jatkuu eliniän, joten Oulussa pyritään luomaan erilaisia kieliopintojen jatkumoita. Oulun kaupungin kieliohjelma kattaa varhaiskasvatuksen, perusasteen ja lukion sekä vapaan sivistystyön niiltä osin kun se koskee yleissivistävän koulutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kieliohjelman tavoitteena on taata lapsille ja nuorille monipuolinen ja syvällinen kielitaito tasapuolisesti kaupungin eri alueilla.

Oulun kaupungin lukioiden kielitarjonnalla pyritään varmistamaan oppilaan perusasteella aloittamien A- ja B-kielten opintojen jatkuminen. Lukiolainen voi myös aloittaa uuden kielen opiskelun, B3-kielen. Tästä johtuen lukiokoulutuksessa on kokonaisuudessaan laajempi kielitarjonta kuin perusasteella. Kielitarjonta on koulukohtainen, mutta kieliryhmiä voidaan muodostaa lukioiden yhteistyönä. Lukiossa voidaan järjestää myös yksittäisiä kielten kursseja. Vieraiden kielten opetusta voidaan antaa myös etäopetuksena.

 

A-kielet

B1-kieli

B2/B3-kielet

OULUN KAUPUNGIN LUKIOT

EA, EN, ESL, RA, RU, SA, VE

RU

EA, EN, IA, LA, RA, RU*, SA, SM, SMI, VE

eLukio

EN

RU

EA, IA, RA, SA, VE, JP, KI, SM

 

Taulukko: Lukioiden kielitarjonta

EA=espanja, EN=englanti, ESL=English as a Second Language, IA=italia, JP=japani, KI=kiina, LA=latina, RA=ranska, RU=ruotsi, SA=saksa, SM=pohjoissaame, SMI=inarinsaame, VE=venäjä

* Oulun aikuislukiossa myös B3-kielenä

Tavoitteena on, että perusasteella aloitetut pohjoissaamen opinnot jatkuvat toisella asteella. Päivälukioissa pohjoissaamen opinnot suunnitellaan opiskelusta kiinnostuneiden opiskelijoiden määrän ja muiden edellytysten mukaisesti vuosittain opinto-ohjaajien avustuksella.

Oulussa on myös mahdollisuus suorittaa kansainvälinen ylioppilastutkinto (International Baccalaureate). Oulun Lyseon IB-linjalla opiskellaan IB Diploma -tutkintoon johtavaa opiskeluohjelmaa, jossa kohdekielenä on englanti. IB Diploma -ohjelmaan haetaan valintakokeen kautta.

Lasten ja nuorten kielipääomaa voidaan kartuttaa myös vapaan sivistystyön opinnoilla. Oulu-opiston kurssitarjonta palvelee myös lukio-opintoja niin, että kielten kurssien laajuus määritellään vastaamaan lukiokursseja. Opiskelijan on mahdollista saada todistusmerkintä ko. kurssista, mikäli hän suorittaa kurssikokeen.