Aluekehitys, kaupunkipolitiikka ja kuntarakenne

Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Valtakunnalliset aluekehittämisen tavoitteet on määritelty valtioneuvoston aluekehittämistä koskevassa tavoitepäätöksessä 2016-2019 ”Alueiden kilpailukyky ja ihmisten sujuva arki”.

 

Kaupunkipolitiikan toimenpiteillä vahvistetaan erityisesti suurten kaupunkien elinvoimaa. Suurten kaupunkien elinvoimaisuus säteilee myönteistä kehitystä laajalti ympäristökuntiin ja koko maakunnan alueelle. Oulun kaupunki on koko Pohjois-Suomen alueella merkittävä aluekehittäjä ja toimija. Aluekehittämistyö on käytännössä asiavalmistelua osana verkottunutta kehittämisyhteisöä. Yhteistyö valtion sektorihallinnon ja paikallistason toimijoiden sekä muiden kaupunkien ja kuntien kanssa kuuluu normaaliin työtapaan. 

 

Valtio-kunta sopimuspolitiikka

 

Suuret kaupungit ja valtion sektorihallinto toteuttavat alueellista kehittämistyötä erilaisten kehittämisohjelmien kautta. Ohjelmarakennetta tarkistetaan maan hallituksen ohjelmien mukaisesti toimikausittain. Sipilän hallitusohjelmassa on erikseen nostettu esiin tärkeinä ohjelmakokonaisuuksina seudullinen MAL -suunnittelu (maankäyttö – asuminen – liikenne) sekä kasvusopimus- ja kasvuvyöhykekehittäminen. Valtio resursoi kasvusopimus ja -vyöhykesopimus ohjelmia ns. AIKO -rahalla (Alueelliset Innovaatiot ja Kokeilut) vuosina 2016-2018.  Näissä kehittämisohjelmissa sovitaan yhdessä asianosaisten ministeriöiden kanssa sellaisista toimenpiteistä, joiden kautta saadaan Ouluun ja seudun kuntiin uutta kasvua ja elinvoimaa. 

 

Itsehallintoalueet ja tulevaisuuden kunta

 

Pääministeri Sipilän hallitus toteuttaa yhtenä kärkihankkeenaan mittavan itsehallintoalueuudistuksen, jossa siirretään merkittävä osa kuntien tehtävistä maakuntapohjalle perustettaville itsehallintoalueille. Muutos on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 aikana. 

 

Peruskunnan tehtäväkenttä tulee joka tapauksessa tiivistymään ja keskusteluun on noussut erityisesti tulevaisuuden kuntamalli ja kuntien vastuulle jäävät tehtävät.  Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että peruskuntiin on jäämässä ainakin vastuut yleisen sivistyksen, kulttuurin, hyvinvoinnin edistämisen ja elinvoimaisuuden vahvistamisesta. Itsehallintoalueiden rakentuminen vaatii peruskunnilta aktiivisuutta ja valmiutta yhteistyöhön.  

 

Vuoden 2013 alussa perustettu uusi Oulu jatkaa sopeutumistaan yhtenäiseksi vahvaksi kaupungiksi. Kuntaliitoksella ennakoitiin tulossa olevaa vielä suurempaa IHA -muutosta ja uuden kunnan rakentumista. Uusi kuntarakenne jatkaa kehittymistään ja on avoin esiin nouseville muutostarpeille.  

 

Maakunta- ja seutuyhteistyö

 

Alueiden kehityslaki määrittelee alueelliset maakuntaliitot aluekehittämisestä vastaavaksi viranomaiseksi. Maakuntaliitto valmistelee kehittämistyötä ohjaavat tavoitteet ja linjaukset koko maakunnan alueelle. Kaupungin ja valtion välisen sopimuskäytännön mukaiset toimenpiteet on tarpeen näkyä myös maakunnan kehittämistä suuntaavissa asiakirjoissa jotta niiden vaikuttavuus paranee.

 

Oulun kaupunkiseudun kunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä tekevät yhteistyötä.  Yhteistyö seudullisesti ja maakuntaliiton kanssa on olennainen osa koko julkissektorin toiminnan yhteisvaikuttamista koko alueen kuntalaisten, hyvän ympäristön ja elinvoimaisuuden kasvun hyväksi.