Tuloksia kaupungin palvelujen ja toiminnan arvioinnista
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2016 - Kuntalaistiivistelmä
Onko kaupungin toiminta tuloksellista: tuottavaa, taloudellista, vaikuttavaa, laadukasta? Onko kaupungin toiminta tarkoituksenmukaista? Saako kuntalainen vastinetta palvelumaksuille ja verorahoilleen? Toteutuuko kaupunginvaltuuston tahto käytännön toiminnassa?
Näitä asioita arvioi kaupunginvaltuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Se on käynyt nelivuotistyöohjelmallaan läpi mahdollisimman kattavasti kaupungin palveluja ja toimintaa.
Lautakunta on koonnut arviointityönsä tulokset jokakeväiseen Arviointikertomukseen (pdf), jonka se on luovuttanut kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan kannanottojen tavoitteena on parantaa kaupungin palveluja ja toimintatapoja. Kaupungin yksiköt vastaavat lautakunnan kannanottoihin ja vastaukset käsitellään kaupunginvaltuustossa ja tarkastuslautakunnassa.
Arvioinnissa olivat seuraavat palvelut vuodelta 2016
Kulttuuripalveluiden kumppanuussopimukset
Kaupunkistrategia Oulu 2020 toteutumisen arviointi
Kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma
Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi viime vuonna. Kaupunki ei pystynyt omalla kotihoidolla järjestämään palvelua kaikille, mutta palveluja on täydennetty ostopalveluilla ja kotihoidon palvelusetelillä.
Jotta 92 % 75 vuotta täyttäneistä pystyisi asumaan kotona, joudutaan omia palveluja tehostamaan. Yksi tehostamiskeino on henkilökunnan työntekoa helpottava teknologia. Kirjaukset asiakastietoihin tehdään mobiililaitteella yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi on otettu käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Asiakkaiden kokemus uudesta järjestelmästä on ollut, että heidän luonaan on käynyt useampi eri kotihoidon työntekijä kuin aikaisemmin ja kun kirjaaminen tehdään paikan päällä, asiakkaan luona vietetty aika pitenee ja maksu on saattanut nousta.
Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan kotihoidossa tulisi seurata asiakkaiden kokemaa palvelujen laatua ja laatia sille mittarit. Mittareina voisi olla viiden tutuimman hoitajan tai vastuuhoitajan osuus asiakkaan käynneistä ja hoito- ja palvelusuunnitelmissa määritellyn palveluajan toteutuminen, mikä kuvaa prosessin laatua.
Varhaiskasvatuspalveluissa tapahtui paljon muutoksia vuonna 2016. Kaupunginvaltuusto päätti ottaa käyttöön päivähoito-oikeuden rajaamisen 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Lisäksi yli kolmevuotiaiden ryhmäkokoja kasvatettiin. Tuottavuutta on nostettu kaupungin omissa päiväkodeissa palvelurakenteita muuttamalla, sähköistämällä palveluja ja kehittämällä toimintaa. Perheille tämä näkyy siten, että valinnanvapaus hoitopaikoista on lisääntynyt (maksuton kerhotoiminta ja yksityinen päivähoito) ja kaikissa päiväkodeissa on siirrytty hoitoaikaan perustuvaan laskutukseen.
Oulussa poliittiset päättäjät ovat linjanneet, että yksityisen varhaiskasvatuksen osuus voi olla 35–40 prosenttia päiväkotipaikoista ja yksityiselle palvelutuotannolle asetettu 40 %:n raja miltei saavutettiin vuonna 2016. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan yksityisiä palveluja ei ole enää syytä kasvattaa, jotta palveluja pystytään valvomaan ja palvelujen laatu säilyy hyvänä.
Liikuntapalveluiden tehtävänä on tarjota oululaisille laadukkaat olosuhteet liikunnan harrastamiselle, kaiken ikäisille, kaikkina vuodenaikoina. Liikunnan harrastamisen suurin este Oulussa on liikuntatilojen vähäinen määrä ja siksi tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan tarvitaan uusia toimintatapoja liikuntapaikkarakentamiseen. Kaupungin liikuntavuoroja hakevien määrä ja toiveet suhteessa jaettaviin vuoroihin ovat moninkertaiset.
Kunnat vähentävät maksuttomia liikuntavuoroja. Oulussa on pystytty säilyttämään alle 18-vuotiaiden harjoitus- ja kilpailuvuorojen maksuttomuus. Myös senioreilla on käytössä edullinen liikuntakortti. Kaupungin päättäjät ovat nähneet liikunnan tärkeänä asiana, jolla voidaan vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia, aktiivisuutta sekä liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa.
Liikuntalaitosten kokonaiskävijämäärän kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Sillä on vaikutusta liikuntapalvelujen tuloihin ja kaupungin liikuntapalveluiden tavoitteita voi olla tulevaisuudessa yhä vaikeampi toteuttaa.
Kulttuuripalvelujen 11 kumppanuussopimuksella on täydennetty kaupungin omia kulttuuripalveluja, ja kumppaniyhdistykset ovat tuottaneet yksin tai yhdessä muiden kanssa kahdeksan vuotuista tapahtumaa. Kumppaneita ovat muun muassa Oulun kulttuuritapahtumayhdistys, JoJo-Oulun tanssin keskus ja Nukketeatteri Akseli Klonk.
Kumppaneiden toteuttamia tapahtumia ovat Oulun juhlaviikot, Lasten ja nuorten kansainväliset teatteripäivät, Lasten ja nuorten kansainvälinen elokuvafestivaali, Oulunsalo Soi, Oulun Musiikkivideofestivaali, OuDance–festivaali, Sarjakuvafestivaali ja The Irish Festival of Oulu.
Kaupungin kannalta toiminta on ollut kustannustehokasta. Kaupungin ja yhdistysten väliset kumppanuussopimukset ovat myös parantaneet yhdistysten toimintaedellytyksiä ja mahdollistaneet niille kaupungin avustuksen ohella muuta julkista rahoitusta.
Kumppanuussopimuksia voidaankin pitää toimivana sekä kaupungin että yhdistysten näkökulmasta. Asiakkaiden näkemyksiä palveluista selvitetään kyselyllä kuluvan vuoden aikana, jolloin saadaan eväitä jatkokehittämiseen. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan tuleviin kumppanuussopimuksiin kannattaa määritellä nykyistä selvemmät seurantatavat.
Kaupunginvaltuusto määritteli vuonna 2013 Oulun tulevaisuudenkuvaa ja välitavoitteita siihen pääsemiseksi. Määrityksistä syntyi Kaupunkistrategia Oulu 2020. Strategiaa on toteutettu välitavoitteilla. Vuoden 2016 loppuun asetetuista tavoitteita jäi kuitenkin toteutumatta lähes puolet.
Strategian toteuttaminen on kaupunginhallituksen vastuulla. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan kaupunginhallituksen tulee jatkossa terävöittää strategian täytäntöönpanoa ja toteuttamisen johtamistapoja.
Kaupunki pyrkii kulttuurin keinoin vahvistamaan kaupungin elinvoimaa ja parantamaan työllisyyttä. Tätä työtä se edistää Kaupunkikulttuurin toimenpideohjelmalla, jossa on monia kohteita. Osa toimista on kaupungin itsensä päätettävissä, osa taas vaatii muiden tekemiä päätöksiä ja yhteistyötä. Ohjelman toimista suurin osa on toteutunut kokonaan tai osittain, ja erityisesti valofestivaalia ja lastenkulttuuria kehitettiin onnistuneesti viime vuonna.
Kulttuurin ja tapahtumien avulla toivotaan saatavan lisää matkailijoita Ouluun. Useissa kaupungin suunnitelmissa on tunnistettu muun muassa tapahtumapaikkojen merkitys. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan tulevaisuudessa tulisi kehittää kulttuurin sisältöjä ja uusia omaleimaisia tapahtumia, ja toisaalta olemassa olevien tapahtumien turvaaminenkin on tärkeää. Matkailijamäärien kasvattamiseksi on syytä tehdä tiiviimpää rahoituksellista ja toiminnallista yhteistyötä sekä kaupunkiorganisaation sisällä että kaupungin ja yksityisten toimijoiden kesken.
Ympäristöohjelmalla 2014–2017 on toteutettu kaupunkistrategiaa ja ilmastosopimuksia, ja niissä asetettu päätavoite asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on toteutunut. Päästöt asukasta kohden olivat 22 % pienemmät vuonna 2015 kuin vuonna 1990.
Monet kaupungin yksiköt ja yhtiöt ovat tehneet työtä pitkäjänteisesti ympäristön hyväksi, minkä ansiosta Oulu on saanut imagohyötyä. Useat ympäristötoimet, esimerkiksi energian kulutuksen vähentäminen, ovat tuottaneet myös taloudellisia säästöjä, vaikka niitä ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteeksi.
Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan kuntalaisille tärkeitä lähiympäristön asioita kuten ympäristön siisteys ja virkistys- ja suojelualueet voisi näkyä nykyistä enemmän yksiköiden tavoitteissa ja toimissa.
Lisätietoja Oulun ympäristötilinpäätöksestä 2016
Tarkastuslautakunta arvioi myös kahden tytäryhtiön onnistumista suhteessa valtuuston linjauksiin ja tulostavoitteisiin
Oulun Pysäköinti Oy on Oulun kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka tuottaa etenkin pysäköintipalveluja kaupungin keskustassa kolmessa pysäköintilaitoksessa Kivisydämessä, Autoheikissä ja Autosaaressa. Kaupunki edellyttää, että yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja tarjoaa laadukkaita pysäköintipalveluja.
Kivisydän oli yhtiölle iso investointi, joka vaikuttaa sen kannattavuuteen, vaikka käyttäjämäärät ovat tähän mennessä ylittäneet odotukset. Tulevien vuosien asiakasmäärät ovat yhtiön kannalta erityisen merkittävää. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan yhtiön tulee seurata systemaattisesti asiakkaidensa pysäköintipalvelun laatukokemusta. Vuonna 2016 yhtiö pystyi toteuttamaan kaikki kaupunginvaltuuston sille asettamat tulostavoitteet.
Kaupungin täysin omistaman Oulun Satama Oy:n tehtävänä on huolehtia satamapalveluista sekä ajanmukaisesta ja kilpailukykyisestä infrastruktuurista. Sataman vuosi toteutui hyvin, sillä liikennemäärä kasvoi 3 % ja vienti 6 % edelliseen vuoteen nähden. Oulusta tuli Perämeren suurin sahatavaran vientisatama. Liikenteen kasvu näkyi yhtiön hyvänä taloudellisena tuloksena.
Valtuusto oli vuonna 2013 asettanut 3,9 miljoonan tonnin liikennemäärätavoitteen, johon ei vielä päästy. Liikenteen lisäämisessä edelleen auttanee 12,5 metrin syväväylän saaminen Ouluun vuonna 2018. Se parantaa erityisesti vientiyritysten kilpailukykyä alentamalla kuljetuskustannuksia.
Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan Sataman tulee edelleen tehostaa toimintaansa ja kehittää tuottavuuttaan. Perämeren satamien nykyistä laajempi yhteistyö voisi vähentää investointeihin liittyviä taloudellisia riskejä, ja syväväylän toteuduttua yhteistyön mahdollisuudet onkin syytä selvittää.
