Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kuntalaistiivistelmä 2017

Kuntalaistiivistelmä - Lue arviointikertomus kokonaisuudessaan (pdf)

Onko kaupungin toiminta tuloksellista: tuottavaa, taloudellista, vaikuttavaa, laadukasta? Onko kaupungin toiminta tarkoituksenmukaista?  Saako kuntalainen mahdollisimman hyvää vastinetta palvelumaksuille ja verorahoilleen? Toteutuuko kaupunginvaltuuston tahto kaupungin palveluissa ja toiminnassa?

Näitä asioita arvioi kaupunginvaltuuston nimeämä tarkastuslautakunta, joka on lakisääteinen lautakunta.

Lautakunta kokoaa arviointityönsä tulokset jokakeväiseen Arviointikertomukseen (pdf), jonka se luovuttaa kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan kannanottojen tavoitteena on parantaa kaupungin palveluja ja toimintatapoja. Kesän aikana kaupungin yksiköt vastaavat lautakunnan kannanottoihin ja vastaukset käsitellään kaupunginvaltuustossa ja tarkastuslautakunnassa alkusyksystä.

Arvioinnissa vuodelta 2017 

Hoitoon pääsyn turvaaminen terveydenhuollossa

Perusopetuksen tuloksellisuuden mittaaminen ja arviointi

Toimitilojen käytön tehostaminen ja kiinteistökehitys

Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen tuloksellisuus

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen tuloksellisuus

Talouden tila Oulun kaupungissa ja Oulu-konsernisssa

Oulun kaupunginteatteri Oy ja sen omistajaohjaus

Kiertokaari Oy ja sen omistajaohjaus

 

Hoitoon pääsyn turvaaminen terveydenhuollossa

Kaupunkilaisten hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus ovat parantuneet ja hoidettujen potilaiden määrät ovat nousseet kaupungin hyvinvointikeskuksissa akuuttivastaanottomallin käyttöönoton jälkeen, vaikka palaute on julkisuudessa ajoittain ollut negatiivista. Kausivaihtelut, kuten flunssakaudet ruuhkauttavat vastaanottoja edelleen, samoin vajaus lääkäreiden määrässä. Hoitotakuulain mukainen kiireetön hoitoonpääsy toteutuu Oulussa lain mukaisesti.

Hyvinvointikeskuksissa on lähdetty voimakkaasti kehittämään vastaanottopalveluiden toimintaa. Toiminnan tehostaminen on asiakkaiden näkökulmasta positiivinen asia ja hyvä palaute on auttanut työntekijöitä jaksamisessa. Palvelu on parantunut ja kaupungin vastaanottopalveluiden toimintamalli on tullut kaupunkilaisille tutuksi. Yhteydenotot potilasasiamieheen ovat laskeneet lähes 40 % edelliseen vuoteen verrattuna. Peruspalveluiden saatavuudessa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Kiireettömän vastaanoton jonot ja akuuttivastaanoton odotusajat tulee saada lyhemmiksi. Odotusaikojen vaihtelua eri hyvinvointikeskusten välillä voi olla paljonkin.

Suun terveydenhuollon toiminnot on keskitetty vuoden 2017 alusta Aapistielle nousseeseen uudisrakennukseen Dentopolikseen. Keskittämisellä on haettu tuottavuuden kasvua ja kustannustehokkuutta. Uudet vastaanottomallit, jolla hoidetaan valtaosa potilaista valmiiksi yhdellä käynnillä, ovat mahdollisia vain riittävän suurissa yksiköissä. Kuntalaisten kannalta keskittämisessä nähdään huonona asiana pitkät matkat haja-asutusalueiden näkökulmasta. Tähän on vastattu liikkuvin tiimein ja liikuteltavaa välineistöä käytetään muun muassa koululaisten ja ikäihmisten tarkastustoiminnassa. Kaupunkilaiset pääsivät kiireettömään hoitoon suun terveydenhuollon tavoitteen oman tavoitteen mukaisesti (alle 4,5 kuukautta) loppuvuodesta 2017.

Perusopetuksen tuloksellisuuden mittaaminen ja arviointi

Perusopetuspalveluissa mitataan tuloksellisuutta monipuolisesti ja useilla erilaisilla mittareilla. Arvioinnin tulokseksi saatiin, että perusopetuspalvelut on onnistunut toiminnassaan hyvin, sillä yli 80 % tavoitteista toteutui kokonaan tai osittain. Kaupunkilaisten kannalta tämä on hyvä asia, sillä lasten ja perheiden tarpeisiin vastataan laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Kehittämistä nähtiin oppilas- ja opiskelijahuollossa, sillä lain määräaikavelvoite ensikäynnistä ei toteudu. Myös asiakastyytyväisyyskyselyssä tulokset jäivät hyödyntämättä huonon vastausprosentin takia. Kuntalaiskyselyssä kaupunkilaiset olivat tyytymättömimpiä oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan, vaikka suurin osa piti perusopetuspalveluja hyvin hoidettuna.

Toimitilojen käytön tehostaminen ja kiinteistökehitys

Kaupunki on asettanut tavoitteekseen tilankäytön tehostamisen ja ulkopuolisilta vuokratuista tiloista luopumisen. Vaikka monet kaupungin toimijat ovat vähentäneet toimitilojaan, kokonaismäärä näyttää pysyneen ennallaan vuodesta 2013 vuoteen 2017, koska perusopetuksessa tilantarve on lisääntynyt oppilasmäärien kasvun vuoksi. Uudentyyppiset ratkaisut kuten monitoimitalot ja monitilatoimistot ovat tiivistäneet tilankäyttöä. Terveysasemien keskittäminen on vähentänyt rakennusten määrää ja merkinnyt hyvinvointipalvelujen siirtämistä suurempiin yksiköihin, mikä on voinut lisätä kuntalaisten asiointimatkojen pituutta mutta mahdollistanut sen, että eri alan osaajat ovat samassa paikassa.

Kun rakennukset käyvät tarpeettomiksi ja huonokuntoisiksi, ne siirretään kiinteistökehitykseen yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin. Siellä ne myydään, puretaan tai kaavoitetaan muuhun käyttöön. Mallia pidetään toimivana. Toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista parantaa nopeuttamalla purkuja. 

Tavoite terveellisistä ja turvallisista tiloista on pääosin toteutunut, mutta sisäilmaongelmat vaativat toimia. Korjausmäärärahojen tarve näyttää kasvavan. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan Tilakeskuksen tulee selvittää, miten uudis- ja peruskorjauskohteiden rakentamisen aikainen valvonta on järjestetty ja onko se ollut riittävää sisäilmaongelmien välttämiseksi. Tulevaisuudessa on laadittava ennakoiva ylläpitosuunnitelma niin, että uusia sisäilmaongelmia ei synny. Monitoimitaloissa ja monitilatoimistoissa pitää pystyä työskentelemään myös silloin, kun toiminta vaatii häiriöttömyyttä. Kiinteistökehityksen hyvää toimintamallia ei saa menettää tulevissa organisaatiomuutoksissa, koska kiinteistökehityksen taloudellinen merkitys on kasvava, jos yhä useammista tarpeettomista ja ongelmallisista kiinteistöistä luovutaan.

Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Oulussa on kehitetty osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja otettu aktiivisesti käyttöön uusia, varsinkin digitaalisia, kaupunkilaisten osallistumiskeinoja (esimerkiksi Meijän kaupunni -mobilesovellus ja sosiaalinen media).  Lisäksi kaupungilla on käytössään vakiintunut joukko edustuksellisen alueellisen osallistumisen mahdollisuuksia. Alueellista osallistumista varten on 21 alueellista yhteistyöryhmää. Niiden toiminnan koetaan onnistuvan parhaiten, jos asiat ovat alueen asukkaille ajankohtaisia.

Lasten ja nuorten edustuksellisen osallistumisen keinot ovat myös vakiintuneet ja niitä ovat mm. koulujen oppilaskuntien hallitukset ja alueelliset osallisuusryhmät sekä lasten ja nuorten kaupunkikokous. Arjessa tapahtuvalla osallisuudella: lasten ja nuorten koulujen ja päiväkotien päivittäisiin asioihin osallistumisella, on käytännössä kaikkein merkittävämpi rooli osallisuuden toteutumisessa. Oulu täyttää tällä hetkellä Lapsiystävällisen kunnan kriteerit, joissa yhtenä arviointialueena oli osallisuus.

Kesällä 2017 tuli kuntalakiin säännös vaikuttajatoimielimistä. Nuorisovaltuusto (Oulussa ONE), vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto on perustettu ja niillä on toimintaedellytykset. Oulussa ne olivat toimineet jo aiemminkin.

Kaupunkilaiset voivat kuntalain mukaan tehdä kuntalaisaloitteita. Niiden käsittelyajat ovat kuitenkin pitkiä ja kaupungin itse määrittämässä tavoiteaikataulussa vastataan vain puoleen saapuneista aloitteista. Vastaamisen viivästymisestä ei myöskään ilmoiteta aloitteen tekijälle ja kaupunginhallitus ei vie kaikkia saapuneita aloitteita kaupunginvaltuuston tietoon, vaikka näin on valtuustossa päätetty. Tarkastuslautakunnan kannanotto oli, että käsittelyaikoja tulee nopeuttaa ja että aloitteentekijälle tulee ilmoittaa, mikäli vastauksen antaminen aloitteeseen viivästyy.

Tarkastuslautakunnan otti kantaa, että osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien eri tapoja tulee kehittää ja kokeilla yhdessä kaupunkilaisten kanssa niin, että eri kaupunkilaisryhmille ja eri asioiden päätöksentekovaiheille löytyvät parhaat mahdolliset toimintatavat. Sähköiset ja mobiilipalvelut ovat hyviä, sillä ne ovat nopeita sekä tulevaisuudessa tekoäly auttaa kuntalaisten näkemysten nopeassa analysoinnissa. Lisäksi kaupunkilaisten kokemusta osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaupungin asioihin tulee parantaa viestimällä nykyistä tehokkaammin käytössä olevaista mahdollisuuksista sekä siitä, miten asiat etenevät valmisteluun ja päätöksentekoon.

Oulun Tietotekniikka liikelaitoksen tuloksellisuus

Oulun Tietotekniikka liikelaitos on turvannut kaupungissa tietoteknisten palveluiden saatavuuden vuodesta 2000 lähtien. Liikelaitoksen asiakkaita ovat Oulun kaupungin ja kaupunkikonsernin eri yksiköt sekä niiden henkilöstö. Tietoteknisten palvelujen käyttäjiä on yli 12 000. Peruskoulun ja lukion oppilaat huomioiden käyttäjämäärä nousee lähes 40 000:een. Tietoteknisellä toimintavarmuudella on kaupungille sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittävät vaikutukset. Oulun Tietotekniikka on omistajan linjauksen mukaisesti kehittänyt toimintamalliaan asiakaslähtöiseksi. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että OTT seuraa asiakastyytyväisyyttä ja asiakkaan palvelukokemusta ja palvelun laatua paremmin kuin ennen. Yhdessä asetetaan yhteiset toimintasuunnitelmat tavoitteet ja seurataan niiden toteutumista. Parantuneen laadun toivotaan näkyvän myös kuntalaisten arjessa, kun he käyttävät kaupungin sähköisiä palveluja.

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen tuloksellisuus

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos tuottaa pelastuksen ja ensihoidon palveluja yhteensä 13 kunnan alueella. Valtuuston asettamat talous- ja henkilöstötavoitteet toteutuivat viime vuonna hyvin.

Pelastustoimessa on toteutettu valtakunnallista säästöohjelmaa, ja kustannukset ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2014. Ensihoidon palveluja tuotetaan nyt noin 70 000 henkeä suuremmalle väestömäärälle kuin 2013, ja vastaavasti kustannukset ovat kasvaneet, mutta tuotot ovat kuitenkin kattaneet kulut.

Pelastustoiminnan kohteet tavoitettiin määräajassa eräitä riskialueita lukuun ottamatta, ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tavoitteet toteutuivat pääosin. Asumisturvallisuus on mennyt hyvään suuntaan, ja turvallisuusviestinnällä erityisesti sosiaalisessa mediassa on tavoitettu entistä useampi kansalainen. Palotarkastusten toteuma-aste jäi 92 %:iin, kun tavoitteena oli 100 %. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan onnettomuuksien ennaltaehkäisy pitää pystyä turvaamaan säästöpaineista huolimatta.

Ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet suhteessa enemmän kuin väestön määrä. Tarkastuslautakunta kannanoton mukaan tehtävämäärän kasvun syitä on tarpeen selvittää erityisesti Oulussa, missä kasvu on ollut suurempaa kuin alueella keskimäärin. Tärkeää on myös saada tietoa siitä, kuinka hyvin potilaat pääsevät hoitoon ja kuinka ensihoito onnistuu.

Lisäksi tarkastuslautakunta arvioi kaupungin taloudellista tilaa

Talouden tila Oulun kaupungissa ja Oulu-konsernisssa

Kaupunginvaltuuston vuonna 2017 määrittämät taloustavoitteet toteutuivat poikkeuksellisen hyvin vuonna 2017. Myös kaupungin ja konsernin rahoitusasema kehittyi positiivisesti vuonna 2017, kun lainakanta pieneni, joskin lainaa oli nostettu vuoden 2016 puolella aivan loppuvuodesta. Kuitenkin kaupungin kuluvan vuoden talousarviossa ja tulevien vuosien rahoitussuunnitelmissa on jälleen merkittävästi lisälainanottoa.

Toteutuessaan maakuntamalliin siirtyminen kasvattaa suhteellista velkaantuneisuutta ja heikentää velanhoitokykyä.

Tarkastuslautakunnan otti kantaa, että talouden hallinta ja riskien vähentäminen edellyttävät edelleen toimia joko kaupungin tulojen lisäämisessä tai menojen vähentämisessä sekä tulojen ja menojen erotuksen sekä kaupungin investointitason pitämistä keskinäisessä tasapainossa.

Tarkastuslautakunta arvioi myös kahden tytäryhtiön onnistumista suhteessa valtuuston linjauksiin ja tulostavoitteisiin sekä niiden omistajaohjausta:

Oulun kaupunginteatteri Oy ja sen omistajaohjaus

Oulun Kaupunginteatteri on Oulun kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö ja Suomen 4. suurin teatteri (2016). Kaupunginomistajan näkökulmasta teatteri on yksi kaupunkikulttuurin toteuttaja, jolla pyritään parantamaan oululaisten viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Sillä on merkitystä myös kaupungin vetovoimaan ja elinvoimaan.

Vuonna 2017 yhtiö saavutti osan Oulun kaupunginvaltuuston määrittämistä tulostavoitteistaan. Liikevaihtotavoite ei toteutunut.

Kaupunginteatteri kilpailee kuntalaisten vapaa-ajasta. Katsojamäärät vaihtelevat ohjelmiston mukaan. Vuosina 2016–2017 katsojamäärät ovat laskeneet, kun ne edellisinä kahtena vuotena nousivat. Teatterilla on teatterinäytäntöjen lisäksi monia palveluja, joilla voivat parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia, kaupunkiomistajan tavoitteen mukaisesti. Näitä palveluja, esimerkiksi kummikoulut ja suositut Seniorisoppa -esitykset, Kaupunginteatterilla on etenkin lapsille, nuorille ja ikäihmisille.

Kaupunginteatterin merkittävin tulonlähde on valtion ja Oulun kaupungin avustukset. Lipputulot ovat vain 16 % sen tuloista. Valtionosuusmalli on uudistumassa. Teatterin oman henkilökunnan määrä on laskenut. Tilikauden tulos oli vuosina 2014 ja 2017 selvästi positiivinen, mutta vuosina 2015–2016 tappiollinen.

Tarkastuslautakunta otti kantaa siihen, että kaupungin avustukset teatterille on hyvä määrittää yhtä vuotta (talousarviovuotta) pitemmäksi ajaksi. Se helpottaisi teatterin ohjelmistosuunnittelua ja yhteistyötä sen kumppaneiden kanssa.

Kiertokaari Oy ja sen omistajaohjaus

Kiertokaari Oy on kaupungin 91-prosenttisesti omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on tarjota jätehuoltopalveluja ja jäteneuvontaa Oulussa ja yhteistyökunnissa. Vuonna 2017 valtuuston tulostavoitteet toteutuivat pääosin ja tulos oli positiivinen noin 0,6 miljoonaa euroa. Verrattaessa kolmen keskeisen jätelajin kotitalouksilta perittyjä hintoja yhtiö oli halvimpien joukossa vuonna 2016.

Yhtiö on yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt aktiivisesti jätteiden käsittelyä niin, että Ruskoon toimitettuja asumisen jätteitä ei enää sijoiteta kaatopaikalle. Niistä noin viidesosa kierrätetään ja loput hyödynnetään pääasiassa polttamalla Oulun Energia Oy:n jätteenpolttolaitoksessa. Vuodesta 2017 alkaen Ruskossa on voitu tankata biokaasua autojen polttoaineeksi.

Tavoitteena on kierrättää jätteitä enemmän: valtakunnallinen tavoite on 55 % vuonna 2023. Nykyisellään asumisen jätteistä kierrätetään vain noin 40 %, ja biojätettä on edelleen liikaa polttokelpoisessa jätteessä. Tarkastuslautakunta otti kantaa siihen, että yhtiön tulee yhdessä muiden tahojen kanssa pohtia keinoja lajittelun helpottamiseksi ja tehostamiseksi kodeissa ja työpaikoilla. Yhtiön tulee myös selvittää, onko esimerkiksi hinnoittelulla ja viestinnällä nykyistä enemmän mahdollista vaikuttaa siihen, että jätteitä ei päädy luontoon. Ympäristö- ja energiainvestointeja suunniteltaessa omistajaohjauksella on varmistettava, että toimitaan Oulu-konsernin kokonaisedun mukaisesti eikä tehdä päällekkäisiä investointeja.