Kaupunki on kehittänyt kestävää liikkumista onnistuneesti, mikä näkyy joukkoliikenteen viime vuoden matkamäärissä

Kaupunki on parantanut kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, ja joukkoliikenteen linjoja, vuoroja ja matkustamisen helppoutta lisätty. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat osa kestävää liikkumista, johon kuuluu myös liikkumistarpeen vähentäminen esimerkiksi etätyön, sähköisten neuvottelujen ja sähköisen asioinnin avulla.

Joukkoliikenteessä vuosi 2019 oli erittäin hyvä: matkojen määrä kasvoi ja myös taloudellinen tulos oli kiitettävä, vaikka lippujen hinnat olivat vuoden 2015 tasolla. Oulun seudulla matkamäärät ovat kasvaneet 35 % vuodesta 2015 vuoteen 2019. Silti joukkoliikennettä käytetään vähän verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, sillä kaupunki on laaja ja harvaan asuttuja alueita paljon. Kaupungin tavoitteena on nostaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu osuus matkoista 42 %:sta 50 %:in vuoteen 2026 mennessä, mutta muutos on hidasta ja vaatii edelleen toimia. Kuluvan vuoden koronaepidemia on vähentänyt huomattavasti joukkoliikenteen matkoja.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan Oulun keskustan liikennejärjestelyjä tulee parantaa, koska niillä on suuri merkitys joukkoliikenteen sujuvuudelle. Pysäkkikatoksia tarvitaan lisää, ja pysäkkialueiden siisteydestä ja kunnossapidosta on pidettävä huolta. Maksamisen helppoutta, esimerkiksi pankkikorttimaksamista, ja lipputyyppejä erilaisiin tarpeisiin tulee edelleen kehittää. Myös joukkoliikenteen käyttäjiä helpottava reaaliaikainen ja vuorovaikutteinen viestintä ja markkinoinnin kehittäminen ovat tärkeitä, ja kaupungin tulee motivoida työntekijöitään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen on tarpeen tuottaa mitattua tietoa pyöräilyyn liittyvien investointien taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2.1(pdf)

Käyttäjien näkökulma on otettava paremmin huomioon esteettömyyden edistämisessä

Rakennusvalvonta, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja tilapalvelut ovat edistäneet rakennetun ympäristön esteettömyyttä monin tavoin. Siitä huolimatta kaupungin toimitiloissa ja yleisillä alueilla on edelleen puutteita esimerkiksi rakennusten sisäänpääsyissä ja opasteissa. Liikkumisen esteettömyyteen vaikuttaa myös kunnossapidon taso. Oulussa tavoitteena on mahdollistaa yli 75-vuotiaiden kotona asuminen, jota esteettömyys tukee. Esteettömyyttä edellytetään lainsäädännössä, ympäristöministeriön ohjeissa sekä kaupungin omissa määräyksissä.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan asiakas- ja asukasnäkökulmaa ei ole otettu huomioon riittävästi tilojen ja alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupungin toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä ja määritellä yhtenäiset menettelytavat siten, että esteettömyys toteutuu. Käyttäjien tarpeet tulee selvittää etukäteen suunnittelua varten. Tilapalveluissa ja yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on varmistettava se, että kunkin rakennuskohteen vastuuhenkilöllä on tarvittava osaaminen ja ostopalvelut ovat laadukkaita.

Vanhusneuvoston kuulemisen tulee toteutua kaikissa niissä asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneiden henkilöiden hyvinvointiin. Vammaisneuvoston ja kaupungin toimialojen välinen vuoropuhelu näyttää olevan aktiivista ja hyödyllistä. - Arviointiaan varten tarkastuslautakunta kuuli vastuuhallintokuntien lisäksi kaupungin esteettömyyskoordinaattoria sekä haastatteli vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston puheenjohtajia.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2.2 (pdf)

Vanhuspalvelujen valvontaa on tehostettu, mutta palveluissa on asiakkaiden näkökulmasta edelleen parannettavaa

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin tekemä vanhuspalveluiden valvonta toimii Oulussa hyvin. Valvontakäyntejä on tehty valvottaviin kohteisiin kahden vuoden välein, mutta resurssilisäyksen myötä vuoden 2020 alusta lähtien, käynnit on suunniteltu jokavuotisiksi. Valvontakäynneillä palveluissa havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan nopeasti. Korjaavat toimet aikataulutetaan ja palveluntuottajan toiminnan seurantaa jatketaan, kunnes epäkohdat on korjattu. Palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on sovittu laissa säädettyä laajemmasta yllätystarkastusten mahdollisuudesta. Lisäksi palvelujen laadun seurannassa on käytössä bonus- ja sanktiojärjestelmä, joka tarkoittaa, että sopimuksiin on kirjattu sakottamisen mahdollisuus, mikäli sovitut lupaukset esimerkiksi vanhusten toimintakyvyn paranemisesta tai säilymisestä eivät täyty.

Tarkastuslautakunta korosti sitä, että palveluissa on asiakkaiden näkökulmasta parannettavaa. Palveluntuottajien toiminnassa tulee esille valvontakäynneillä monenlaisia puutteita, jotka toistuvat vuodesta toiseen. Näitä ovat muun muassa henkilöstömitoitus, lääkehoitosuunnitelmat, lääkeluvat sekä tietosuoja-asiat. Tarkastuslautakunta piti myös tärkeänä, että palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat löytyvät verkosta. Kaupungin verkkosivuilla tulisi olla lisäksi havaintoja kaupungin tekemästä valvonnasta ja sen toteutumisesta. Vaikka kaupungissa valvonnan pääpaino on ostopalvelu- ja palveluseteliyksiköissä, tarkastuslautakunta korosti valvonnan merkitystä myös kaupungin omissa palveluissa.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2.3 (pdf)

Luupin kaikissa suurimmissa kohteissa asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain, ja erityisesti määrä kasvoi vuonna 2019, jolloin kävijöitä oli yhteensä 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Aukioloajat olivat aiempaa pidemmät, alle 18-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi useimpiin ja Kaiku-kortin haltijat kaikkiin kohteisiin, ja Luuppi järjesti myös kaikille avoimia maksuttomia tapahtumia. Kävijämäärän kasvun perusteella voidaan sanoa, että näyttelyt ja tapahtumat olivat vetovoimaisia sekä paikallisten että matkailijoiden mielestä. Museo- ja tiedekeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä 2019 asiakkaista yli 90 prosenttia oli palveluun tyytyväisiä. Valtakunnallisessa tutkimuksessa (2018) museoita ja taidenäyttelyjä piti hyvin hoidettuina 56 prosenttia vastaajista.

Luupin toiminta oli taloudellista vuoteen 2018 saakka, mutta viime vuonna menot kasvoivat muun muassa pidennettyjen aukioloaikojen vuoksi. Luupin tiloissa ei ole tehty peruskorjauksia taidemuseon vuonna 2009 valmistuneen remontin jälkeen, mikä on kerryttänyt korjausvelkaa. 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Luupin on tarpeen määritellä kokoelmien digitalisoinnin ja verkossa julkaisun tavoitteet ja etenemisaikataulu. Tilaratkaisusta odotetaan suunnitelmaa kuluvana vuonna, ja myös Pohjois-Pohjanmaan museon säilytys- ja konservointitilojen olosuhteiden parantamista tulee selvittää kulttuurihistoriallisten esineiden säilymisen turvaamiseksi. Esteettömyyden edistäminen on otettava huomioon rakennusten peruskorjauksia toteutettaessa.

Kaupunginvaltuustossa on herättänyt paljonkin keskustelua, miksi kaupungin maksuosuus työmarkkinatuen menoista (kuntaosuus) valtiolle on niin suuri. Summa on vaihdellut vuosittain 21–21,4 miljoonan välillä. Valtion ja kunnan lakisääteisen kustannusjaon mukaan kunnat rahoittavat 50 prosenttia yli 300 päivää ja 70 prosenttia yli 1 000 päivää työttömyyden perusteella etuutta saaneen henkilön työmarkkinatuesta, loput rahoittaa valtio.

Kaupunki voi vaikuttaa valtiolle maksamaansa osuuteen aktiivisella työllisyydenhoidolla. Kaupungin keinoina ovat yleiset työllisyystilannetta parantavat toimet, työllistäminen ja työttömien palvelut.

Valtuuston asettamassa kaupungin työmarkkinatukiosuuden vähentämistavoitteessa ei onnistuttu vuonna 2019 toisin kuin vuonna 2018. Kaupungin käytettävissä on vain vähän suoraan kuntaosuuteen vaikuttavia palveluja ja keinoja, sillä monet asiat ovat valtion päätösvallassa. Tilanne tulee muuttumaan, sillä Oulu on hakeutunut mukaan hallinnon kokeiluun (kuntakokeilu), jossa valtion päätösvaltaa työllisyydenhoidossa siirretään kaupungille.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan Oulun kaupungilla on kehitetty aktiivisesti työllisyyspalveluja etenkin asiakkaiden näkökulmasta. Sen näkemyksen mukaan työllisyydenhoitoa on hyvä edelleen kehittää niin, että samalla sekä parannetaan palveluja ja että vähennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta. Myös asiakkaiden ohjautumista palveluihin tulee tukea ja tehostaa sekä viestintää asiakkaille parantaa sekä suoria kontakteja asiakkaisiin lisätä.

Ajantasaista tietoa Oulun työmarkkinatukiosuudesta ja työllisyydestä sekä vertailutietoa kuutoskaupunkeihin on luettavissa kaupungin verkkosivuilla.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet eikä hoitoon pääse sujuvasti

Oulussa palvelutarpeen lisääntyessä lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin on vaikeutunut. Erityisesti tämä koskee erikoissairaanhoitoa, jossa hoidetaan vaikeita ja vakavia mielenterveyden häiriöitä. Kiireelliset asiakkaat ovat saaneet vapautuvat paikat, ja hoitotakuujonon ylityksiä on pystytty purkamaan vain yksittäisissä tapauksissa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen ei koske vain Oulua, vaan tilanne on sama koko maassa. Tämä johtuu osittain siitä, että ongelmat tunnistetaan paremmin kuin ennen ja hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltunut.

Lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyshäiriöihin lapset ja nuoret voivat hakea koulussa apua kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta, -psykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. Tarkastuslautakunta teki kyselyn kouluille ja selvitti, miten kouluissa havaitaan lasten ja nuorten ongelmat ja miten niihin kyetään puuttumaan. Vastausten perusteella kouluissa tuen tarve tunnistetaan hyvin, ja avun hakemisen kynnys on matala. Ongelmiin ei kuitenkaan kyetä puuttumaan kunnolla, sillä kouluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon palveluja ei ole riittävästi saatavilla, eri toimijoiden roolit ja tehtävät lasten mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa eivät ole selviä, eivätkä lapset ja nuoret pääse hyvin kouluterveydenhuollon kautta varsinaisiin mielenterveyspalveluihin.

Tarkastuslautakunta korostaa, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin on tärkeää puuttua varhain. Paljon voidaan tehdä ennaltaehkäisevää ja lievissä ongelmissa myös korjaavaa työtä kouluissa oppilashuoltopalveluiden tuella, kun panostetaan ehkäisevään mielenterveystyöhön ja eri toimijoiden roolit ovat selvät. Lautakunta myös painottaa, että hoitoon pääsy tulee tarvittaessa järjestää siinä ajassa, mitä laki määrää. Tämä koskee myös oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuutta, sillä ensikäyntien lakisääteiset määräajat eivät ole toteutuneet koulukuraattoreiden ja -psykologien palveluissa useana vuonna.

Oulussa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin 660 lasta vuonna 2019. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta, vaikka kaupungissa on aktiivisesti kohdistettu tukitoimia lapsille, nuorille ja perheille. Erityisen huolestuttavaa oli kiireellisten sijoitusten lisääntyminen, jolloin lapsi on aina välittömässä vaarassa. Se on myös usein merkki siitä, että perheille ei löydy palveluita oikeaan aikaan.

Oulussa lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle on seurattu säännöllisesti vuodesta 2009 saakka. Ennaltaehkäiseviin toimiin ja varhaiseen puuttumiseen on panostettu monella tapaa. Maksuton kotipalvelu on tästä yksi esimerkki. Lastensuojeluun on myös palkattu lisää henkilökuntaa ja nopeutettu palveluiden saantia. Vuonna 2019 koottiin yhteen lasten ja lapsiperheiden palvelut eri alueilla Oulussa. Palveluiden on tarkoitus olla helposti saavutettavissa perheiden arjessa, hyvien kulkuyhteyksien päässä tai kotiin annettuina. Osan palveluista voi saada myös sähköisesti.

Vaikka tukitoimia on lisätty, se ei ole vähentänyt lastensuojelun asiakasmääriä vuonna 2019. Kyseessä on myös kaupungille taloudellisesti merkittävä asia, sillä sijoitusten kustannukset ovat suurin menoerä lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Tarkastuslautakunnan mielestä on syytä selvittää, ovatko tähän mennessä kaupungissa toteutetut toimenpiteet oikeanlaisia, riittäviä, oikea-aikaisia ja vähennetäänkö niillä lastensuojelun tarvetta. Lautakunta myös korosti nuorille soveltuvien tukitoimien määrätietoista kehittämistä, sillä nuorten, varsinkin yläasteikäisten osuus kodin ulkopuolisissa sijoituksissa on suuri. Lisäksi painotettiin oikea-aikaista hoitoon pääsyä, koska sijoitusten syynä ovat useimmiten joko nuoren tai vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat. Myös lastensuojelun jälkihuoltoa pidettiin tärkeänä kehittämiskohteena, sillä jälkihuollon päättymisen ikäraja nousi vuoden alussa 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen.

Kaupungin tavoitteena on käyttää hyväksi digitalisaation mahdollisuuksia kaikessa toiminnassaan ja ottaa käyttöön digiteknologiaa hyödyntäviä uusia toimintamalleja. Digitalisaatio on palveluiden sähköistämistä, toimintatapojen uudistamista ja sisäisten prosessien muuttamista digitaalisia välineitä hyödyntäen.

Kaupungin kaikki toimialat toteuttivat valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti vuonna 2019 vähintään kolme toimenpidettä, joissa otettiin käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja ja toimintatapoja kuntalaispalveluiden ja sisäisen toiminnan tehostamiseksi. Toimenpiteet paransivat ja nykyaikaistivat sekä kuntalaispalveluja että hallinnon työprosesseja. Kaupungin verkkosivuilla tarjotaan kuntalaisille yhteensä 75 sähköistä asiointipalvelua.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan digitalisoinnissa on etusijalle asetettava kuntalaisille tärkeät ja monien kuntalaisten käyttämät palvelut. Uudet kuntalaispalvelut on digitalisoitava heti käyttöönottovaiheessa eikä digitalisointi saa heikentää palvelujen saatavuutta. Palveluiden käyttöliittymien helppokäyttöisyys on varmistettava suunnittelemalla ne yhdessä asiakkaiden kanssa.

Kaupunginvaltuuston talousarviossa asettamat taloustavoitteet toteutuivat vuonna 2019 vain osittain. Kaupungin tulot eivät kattaneet menoja ja nettomenojen kasvu oli suurinta kuntaliitoksen jälkeen. Lisäksi koronaepidemia tulee vähentämään edelleen kaupungin tuloja ja lisäämään menoja. Kaupungin käyttötalous ei ole tasapainossa. Kaupungilla on laajat investointisuunnitelmat, mutta sen taloudelliset edellytykset investointeihin heikkenivät viime vuonna, joka merkitsee kaupungin lainamäärään kasvua.

Tarkastuslautakunta piti kannanotossaan tärkeänä, että investointeja rahoittava vuosikatteen taso saadaan koronaepidemiasta toipumisen jälkeen nousuun. Lisäksi yhteisöveroa kasvattavia toimia on tehostettava ja hallintokuntien menokasvua hillittävä. Rahaa on suunnattava kuntalaisten kannalta vaikuttaviin palveluihin, palveluja erilaistettava asiakasryhmittäin ja oululaisten ikärakenteen muutokseen reagoitava ketterästi palveluiden määrässä.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 5 (pdf)

Valtuusto asetti myös kaupungin toimintaan liittyvä tavoitteita. Näistä 31 tavoitteesta noin 30 % jäi tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan toteutumatta.