Tarkastuslautakunta kävi läpi lukuisia varhaiskasvatuksen laatuindikaattoreita arvioidessaan, miten laadulle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Arvioinnin tulos oli, että kaupungin varhaiskasvatus on hyvälaatuista. Kyselytutkimusten mukaan myös huoltajat samoin kuin lapset olivat tyytyväisiä varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluihin. Laadusta kertoo myös se, että varhaiskasvatuksesta tehtyjen muistutusten ja kanteluiden määrä oli vähäinen. Lisäksi palvelun laadun näkökulmasta keskeinen asia, henkilöstön hyvinvointi, oli parantunut.

Tarkastuslautakunta korosti kannanotoissaan, että laatutavoitteiden määrä ja hajanaisuus vaikeuttaa kuitenkin laadun kokonaiskuvan muodostamista. Laatua mitataan erilaisin kyselyin, auditoinnein ja lisäksi on alueellisia ja päiväkotikohtaisia laatutavoitteita. Vaikka laatutietoa on paljon, henkilöstön näkökulma laatuun jäi kuitenkin puuttumaan.

Laatutavoitteiden tuloksia arvioidessaan tarkastuslautakunta näki laatua heikentävinä tekijöinä lähipalveluperiaatteen, joka ei aina toteudu. Koronaepidemian takia poikkeuksellinen vuosi aiheutti sen, että osa tavoitteista jäi alhaisemmalle tasolle, muun muassa palveluntuottajien ohjaus- ja valvontakäyntejä ei pystytty toteuttamaan niin paljon kuin edellisinä vuosina. Tavoitteita jouduttiin toteuttamaan myös hieman eri tavalla kuin oli suunniteltu, esimerkkinä tilanteet, joissa lapsi siirtyi kotihoidosta varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen, ja tutustumisjaksot toteutettiin tutustumisvideoin tai pienryhmissä.

Kannanotoissaan tarkastuslautakunta toi esiin, että yksityisten palveluiden laatua voidaan parantaa valvomalla havaittujen epäkohtien korjaamista tehokkaammin ja seuraamalla muistutuksiin ja kanteluihin vastaamista. Lisäksi tulee parantaa keinoja puuttua ongelmiin, mikäli palveluntuottaja laiminlyö toistuvasti velvoitteitaan.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.6 (pdf).

Kaupungin tavoitteena on olla lapsiystävällinen kunta ja ottaa päätöksenteossa huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointiin on kaupungin toimialoilla yhteinen toimintamalli, jolla päätösten vaikutuksia pohditaan useista näkökulmista. Lapsivaikutusten arvioinnissa tunnistetaan ne muutokset, jotka vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.  

Kaupungin toimialat tekivät valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti vuonna 2020 yhteensä viisi lapsivaikutusten arviointia ja niiden tulokset ovat nähtävissä toimielinten päätöksissä.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan lapsivaikutusten ennakkoarviointi on tärkeä tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta arvioinnin havainnot ja suositukset ovat päättäjillä käytettävissä osana päätöksen valmisteluaineistoa. Toimintamallin on myös tuettava laajojen, toimialojen yhteisten arviointitarpeiden tunnistamista sekä toimialojen yhteisarviointia.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.4 (pdf).

Kaupungin johtamista on poikkeusoloissa tuettu tilannekuvatyöryhmällä

Suomessa vallitsi koronaepidemiaan liittyneet poikkeusolot vuonna 2020 maaliskuun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana ja koronaepidemia-aika jatkuu edelleen. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin johtamismallia poikkeusoloissa ja korona-ajan viestintää.

Oulua johdettiin poikkeusoloissa kaupungin normaalilla johtamismallilla eikä erityistä päätösvaltaa siirretty esimerkiksi kaupunginjohtajalle. Käytännön johtamisen tueksi perustettiin tilannekuvatyöryhmä, jonka puheenjohtaja on terveysjohtaja. Työryhmä teki poikkeusoloissa ja tekee edelleenkin ehdotuksia kaupungin johtoryhmälle muun muassa epidemian rajoittamiseksi. Johtoryhmä vie asioita tarvittaessa päätöksentekoon. Kaupunginvaltuusto ja muut toimielimet pystyivät pitämään kokouksensa sähköisesti.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tilannekuvatyöryhmän toimintatapa vaikutti poikkeusolojen aikana tehokkaalta ja tiedonkulku kaupungin johtoryhmään järjestettiin toimivaksi. Vaihtoehtoisena kaupungin johtamismallina olisi ollut käyttää poikkeusolojen varautumissuunnitelman mukaista johtokeskusmallia.

Tarkastuslautakunnan mukaan kaupungin viestintä vuoden 2020 poikkeusolojen johtamistavasta ja tilannekuvatyöryhmän roolista johtamisen tukena jäi vähäiseksi, mutta kokonaisuutena kaupungin korona-ajan viestintä on ollut etukäteen suunniteltua ja toteutunut useita kaupungin viestintäkanavia käyttäen.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.3 (pdf).

Tarkastuslautakunta arvioi kotihoidon varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin ja koronavirusepidemian vaikutuksia kotihoidon palveluihin. Aihe on ajankohtainen, sillä kotona asumisen lisääntyminen, ikäihmisten palvelutarpeen kasvu ja palveluiden järjestäminen monella eri tavalla on asettanut vaatimuksia asiakkaiden turvallisuudelle ja sen myötä kotihoidon riskienhallinnalle. Varautumisella pyritään ehkäisemään vaaratilanteita ja valmistaudutaan toimimaan kriisin aikana. Kaupungin kotihoidossa on varauduttu häiriötilanteisiin muun muassa turvapalveluissa, asiakastietojärjestelmissä ja ateriapalveluissa sekä laadittu varautumissuunnitelmat palveluntuottajan ilmoittaessa toiminnan häiriötilanteesta.   

Koronaepidemian aikana kotihoidossa toimintaa suunnattiin kaikkein välttämättömimpään ja konkreettiseen avuntarpeeseen, kuten iäkkäiden tavoittamiseen puhelimitse, ruoka- ja asiointiapuun sekä neuvontaan. Lisäksi varmistettiin yksityisten palvelujen toimivuus. Tarkastuslautakunta teki kyselyn kotihoidon työntekijöille siitä, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut kotihoidon palveluihin ja miten poikkeustilajärjestelyt toimivat kotihoidossa. Kyselyn perusteella tarkastuslautakunta toi esille kannanotoissaan, että ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen korostuu epidemian tasaannuttua ja etenkin psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen tulee tarjota tukea. Lisäksi nähtiin tärkeäksi, että omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen selvitetään ja tuen tarve kartoitetaan uudelleen.

Kannanotoissa tarkastuslautakunnan huoli kohdistui myös kotihoidon henkilökunnan jaksamiseen. Työ kuormitti enemmän kuin ennen koronaepidemiaa 80 %:a kyselyyn vastanneista. Työn kuormitusta oli lisännyt työ- ja asiakasmäärien lisääntyminen, jatkuva henkilöstövaje, sairauspoissaolot ja uusien työtehtävien omaksuminen. Tarkastuslautakunta korosti, että on syytä selvittää varahenkilöjärjestelmän toimivuus kotihoidossa, etenkin Oulun reuna-alueilla, jossa rekrytointi on vaikeampaa kuin lähempänä keskustaa. Tarkastuslautakunta piti myös tärkeänä, että kotihoidossa sovitaan etukäteen käytännöt siitä, miten tilanteen läpikäynti koronavirusepidemian jälkeen järjestetään henkilökunnan kanssa. Lisäksi on hyvä käydä läpi työntekijöiden roolit ja vastuut eri tilanteisiin varautumisessa.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.5 (pdf).

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut on käyttänyt monipuolisia keinoja kuntalaisten kuulemisessa ja osallistamisessa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä elinympäristön kehittämiseen. Viestinnässä käytetään hyväksi aiempaa enemmän sosiaalista mediaa. Erityisesti korona-aikana sähköiset kanavat ovat tulleet monille kuntalaisille tutuiksi, helpottaneet osallistumista ja madaltaneet osallistumisen kynnystä.

Kaavoitus ja tonttien tuotanto ovat keskeisiä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintoja. Kaupungin verkkosivuilla on kuvattu kaavoituksen eteneminen ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen päätöksenteon eri vaiheissa. Vaikutusmahdollisuuksista huolimatta asianosaiset ja kuntalaiset voivat kokea, että he eivät ole tulleet kuulluiksi. Tarkastuslautakunta korostaa hyvään vuorovaikutukseen sisältyvän myös sen, että asianosaisille kerrotaan, miten heidän näkemyksensä on huomioitu päätöksentekoprosessissa.

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut tarjoaa asiakkailleen monipuolisesti sähköisiä asiointipalveluja, jotka tuovat ajasta ja paikasta riippumattoman palvelukanavan kuntalaisten käyttöön. Kuntapalvelut -tutkimuksen mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä mahdollisuuteen asioida verkon kautta.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että sähköisten asiointipalvelujen asiakaslähtöisyyttä kehitetään edelleen, jotta asiakkaat voivat hyödyntää asioinnissaan jo aiemmin antamiaan tietoja. Palveluissa ja kuntalaisten osallistumisessa tulee mahdollistaa perinteistenkin palvelukanavien käyttö, vaikka sähköisiä palveluja lisätään.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.7 (pdf).

Kaupungin yksiköiden käytössä oli viime vuonna hallinto- ja palvelutiloja yhteensä noin 830 000 m2. Yli 90 % tiloista oli hyvinvointi- ja sivistys- ja kulttuuripalveluilla, ja suurin tilojen käyttäjä oli perusopetus. Tilojen kokonaismäärä pysyi samalla tasolla vuodet 2016–2018 mutta lähti nousuun viime vuonna, sillä erityisesti koulut ja päiväkodit ovat tarvinneet lisää tilaa.

Tilatehokkuus kuvaa sitä, miten tehokasta tilojen käyttö on esimerkiksi ajallisesti tai taloudellisesti. Kaupungin tavoitteena on saada aikaan säästöjä muun muassa tilankäyttöä tiivistämällä ja turhista tiloista luopumalla. Palveluja voidaan yhdistää mahdollisimman toimiviksi ja taloudellisiksi kokonaisuuksiksi, yksittäisten rakennusten henkilömäärää voidaan kasvattaa, tilojen ilta- ja viikonloppukäyttöä lisätä ja yhteiskäyttöä laajentaa. Kun vanhoja tiloja korvataan uusilla, ne voidaan suunnitella muunneltaviksi ja aiempaa toimivammiksi.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunginvaltuusto asettaa tilatehokkuudelle ja tilojen ylläpidolle selkeät talousarviotavoitteet ja niistä raportoidaan. Lisäksi sähköisiä varaus- ja seurantajärjestelmiä kehittämällä parannetaan tiedonsaantia käytettävissä olevista tiloista. Etätyön ansiosta tilantarve vähenee, mutta henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamiseksi on tarpeen hakea tasapainoa etätyön ja lähityön välillä.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.8 (pdf).

Kaupunkistrategiaa Oulu 2026 on nyt toteutettu reilut kolme vuotta ja nykyisten tavoitteiden määräaika päättyy vuoden 2021 loppuun. Kaupunginhallitus vastaa strategian toteuttamisesta ja kaupunginjohtaja ohjaa käytännön toimia.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan valtuuston asettamien strategian tavoitetasojen saavuttaminen ei ole edennyt riittävän onnistuneesti ennen viimeistä tavoitteiden voimassaolovuotta, sillä noin 60 % tavoitetasoista ei ollut vielä toteutunut alkuvuodesta 2021. Tarkastuslautakunnan mukaan koska toimintaympäristö on muutoksessa ja koronaepidemia aiheuttaa lisähaastetta osaan tavoitetasoista, strategian täytäntöönpano vaatii tehostamista, tavoitetasojen uudelleenharkintaa tai strategian uudelleensuuntaamista. Vaalien jälkeinen kaupunginvaltuusto valmistelee Oulun uuden kaupunkistrategian.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 2 (pdf).

Kaupunginvaltuusto päättää nelivuotiskaudekseen omistajapoliittiset linjaukset, joilla se määrittää tavoitteet kaupungin omistajapolitiikalle: mitä kaupunki omistaa, millaisia tavoitteita omistuksille asetetaan ja miten omistajapolitiikan seuranta on järjestetty. Linjaukset on määritelty seuraaville omistuksille: strategiset omaisuuserät (maaomaisuus, rakennusomaisuus, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä sijoitukset), liikelaitokset, tytäryhtiöt ja säätiöt, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät.

Kaupunginhallituksen vastuulla on linjauksien toteuttaminen. Tarkastuslautakunta arvioi, miten kaupunginvaltuuston omistajapoliittisia linjauksia on toteutettu kaupunginhallituksen hyväksymällä omistajapoliittisella toimenpideohjelmalla. Arvioinnin mukaan ohjelman toimenpiteistä on toteutunut alkuvuoteen 2021 mennessä puolet ja valmistelussa on neljä toimenpidettä ennen ohjelman viimeistä voimassaolovuotta.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.1 (pdf).

Kunnat voivat hoitaa toimintojaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa, ja yksi yhteistyön muodoista on kuntayhtymä. Oulun kaupunki on jäsenenä ammatillista koulutusta järjestävässä Koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa ja erikoissairaanhoidon palveluja järjestävässä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntayhtymässä. Oulun kaupungilla on OSAO:n suurimpana omistaja määräysvalta kuntayhtymään, kun taas PPSHP:n toimintaan Oulun kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa yhdessä muiden jäsenkuntien kanssa.

Kaupunki osallistuu ammatillisen koulutuksen rahoitukseen laskennallisesti asukasmäärän suhteessa, mutta erikoissairaanhoidon palvelut se ostaa sairaanhoitopiiriltä. Taloudellisen vastuun takia kaupungilla on oikeus ja osittain velvollisuuskin omistajaohjaukseen. 

Kaupunki on toiminut kuntayhtymien suuntaan aktiivisesti ja monipuolisesti muun muassa nimeämällä ehdokkaat kuntayhtymien hallintoelimiin, antamalla ohjeita niissä kaupunkia edustaville henkilöille, seuraamalla kuntayhtymien toimintaa ja taloutta ja olemalla vuorovaikutuksessa myös epävirallisesti. Kaupunki seuraa erityisesti sairaanhoitopiirin kustannuskehitystä, asiakasmääriä ja hoitoaikoja.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan Koulutuskuntayhtymä OSAO:n omistajaohjaus on ollut riittävää. OSAO:n vuoden 2020 taloudellinen tulos oli koronapandemiasta huolimatta hyvä ja Oulun kaupungin asettamat tavoitteet saavutettiin. Lautakunta piti kuitenkin huolestuttavana sitä, ettei kaikkia opiskelupaikkoja saatu täytetyksi. Oulun kaupungin ja muiden omistajakuntien on tarpeen pohtia, onko niillä yhteisesti mahdollisuuksia vaikuttaa OSAO:n vetovoimaisuuteen ja siten varmistaa talouden säilymistä vakaana.

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistajaohjaus tapahtuu muiden jäsenkuntien kanssa yhdessä. Jäsenkuntien määrästä (29) ja äänivaltasuhteista kuntayhtymässä johtuu, ettei yksittäisen kunnan omistajaohjaus ole kovin tehokas kuntayhtymämallissa. Kaupungin omia ohjaustoimia voidaan tarkastuslautakunnan mielestä kohdentaa voimakkaammin talouden kysymyksiin kuten erikoissairaanhoidon kustannuskasvun hillitsemiseen, sillä erikoissairaanhoidon palvelut ovat merkittävä menoerä hyvinvointipalveluissa. Tarkastuslautakunnan mukaan ohjauksen tulee vaikuttaa erityisesti keinoihin, joilla voidaan vähentää erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Näitä ovat esimerkiksi terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Lisäksi tulee etsiä taloudellisempia palveluiden tuottamistapoja.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 5.2 (pdf).

Tarkastuslautakunta arvioi joka vuosi kaupungin ja kaupunkikonsernin taloutta. Tänä vuonna se tarkasteli talouden tasapainon lisäksi kaupungin investointeja ja investointisuunnitelmia vuosina 2013–2023.

Tarkastuslautakunnan johtopäätösten mukaan kaupungin talous vuonna 2020 toteutui odotettua paremmin, mutta syynä oli etenkin valtion koronaepidemian hoitoon liittyneet tukieurot, joita ilman alijäämä olisi ollut merkittävä.

Toisaalta monet lähiaikoina talouden tasapainottamista uhkaavista tekijöistä liittyvät koronaepidemiaan. Koronan vaikutukset työllisyyden heikkenemiseen ja kaupungin verotuloihin ovat alkaneet näkyä vasta vuonna 2021. Lisäksi korona on aiheuttanut sairauksien diagnoosien ja hoitoon pääsyn viivästymistä (hoitovelkaa). Koronan vaikutus kaupunkilaisten hyvinvointiin voi myös lisätä monien kaupungin palvelujen tarvetta. Koronaepidemia on aiheuttanut useissa kaupungin henkilöstöryhmissä pitkäaikaista lisäkuormitusta ja tällä voi olla työhyvinvointia alentava ja jatkossa kustannuksia lisäävä vaikutus. Myös Suomen julkisen talouden sopeutustarpeet kasvavat koronavuosien jälkeen ja tämä vaikuttaa myös kuntiin.

Oulun kaupungin investointien taso on ollut viime vuosina tasaisen korkea: 120–130 miljoonaa euroa. Suurimpia investointikohteita ovat rakennukset ja kunnallistekniikka kuten kadut ja tiet.  Tulevien vuosien suunniteltu investointitaso on tätäkin korkeampi. Kaupungin tulorahoituksen (toimintatuotot-toimintakulut+verotulot+valtionosuudet+rahoitustuotot ja -kulut) taso ei ole riittänyt nettoinvestointeihin (investointimenot-ulkopuoliset rahoitusosuudet) vuosina 2013–2020, vuotta 2017 lukuun ottamatta. Kaupungin lainojen kokonaismäärän kasvua on kuitenkin useana vuonna vähentänyt erilaiset poikkeukselliset ja kertavaikutteiset tuloerät. Lainamäärä on samoina vuosina kasvanut 35,5 % ja on nyt 3 616 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jyrkästi vuosina 2021–2023, jos edetään nykyisten investointisuunnitelmien mukaisesti.

Tarkastuslautakunnan mukaan talouden tasapainotusta tulee jatkaa. Lisäksi lautakunta toistaa aiemman kannanottonsa, jonka mukaan kaupunginhallituksen on tarpeen valmistella investointien pitemmän ajan suunnitelma ja investointien rahoitussuunnitelma, koska kaupungin talouden tasapaino on heikkenemässä.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.