Tarkastuslautakunta totesi, että Oulun Veden liiketoiminta on ollut onnistunutta ja tuloksellista, sillä palvelut on tuotettu pääsääntöisesti säädösten ja tavoitteiden mukaisesti, taloudellisesti, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun tarkasteltuna ajanjaksona 2019–2021. Tarkastuslautakunta arvioi, että digitalisoinnilla ja sähköisillä palveluilla on mahdollista lisätä liiketoiminnan tuottavuutta ja palvelujen helppokäyttöisyyttä.

Liikelaitoksen talouteen vaikuttavat jatkossa merkittävät uusinvestoinnit pohjaveteen ja Taskilan jätevedenpuhdistamoon sekä tarve turvata saneerausinvestoinnit etenkin viemäriverkostossa. Tarkastuslautakunnan mukaan pitkän tähtäimen taloussuunnittelu ja liikelaitoksen isojen investointivuosien taloustavoitteet ovat entistä tärkeämpiä valmistella omistajaohjauksen, talousjohdon ja liikelaitoksen yhteistyönä.

Tarkastuslautakunta arvioi Oulun Vesi -liikelaitoksen liiketoiminnan tuloksellisuutta. Liikelaitoksen toimintaan vaikuttavat lait, asetukset, EU-lainsäädäntö ja viranomaisten lupamenettelyt. Myös kaupunginvaltuusto ohjaa liikelaitosta monin tavoittein ja ohjelmin.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupungissa kootaan tietoa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja sen muutoksista. Tietoa tarvitaan myös siitä, miten nykyiset käytännöt ja palvelujärjestelmä ovat onnistuneet vastaamaan kaupunkilaisten palvelutarpeisiin ja onko ylipäätään toimintaa osattu kohdentaa oikeisiin asioihin.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan hyvinvoinnin nykytilaa kuvaavaa tietoa on koottu monista valtakunnallisista tietolähteistä ja lisäksi kaupungissa on hyödynnetty kokemuspohjaista tietoa, jota saadaan asiakaspalautteista, kyselytutkimuksilla ja asukas- ja asiakasraadeissa tai teemahaastatteluin. Kaupungilla on tarkastuslautakunnan mukaan hyvät edellytykset edistää omalta osaltaan oululaisten hyvinvointia.

Tarkastuslautakunta totesi, että tietoa on paljon ja koska tiedonkeruuresurssit koetaan riittämättöminä, tulee digitaalisuudella ja ketterämmillä ohjelmilla parantaa hyvinvointitiedon kokoamista ja analysointia. Toinen keskeinen kehittämiskohde on toiminnan vaikutusten arviointi. Jos tuloksia ei tulekaan, pitää pystyä selvittämään, onko toimintaa toteutettu aiotulla tavalla ja laadukkaasti. Esimerkkinä tarkastuslautakunta nosti esille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, joka ei ole kaupungin seurantatietojen mukaan kaikilta osin edennyt tavoitteiden suuntaisesti.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston asettamaa strategista linjausta ”Hyvinvointi kuuluu kaikille” on edistetty. Tarkastelun kohteeksi valittiin yksi tavoitteen mittareista ”hyvinvointitiedon hyödyntäminen aluemallissa”.

Liikuntapalvelut on onnistunut hyvin sille asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. Kuntalaisten liikuntaedellytyksiä on parannettu monella tavalla, ja liikunta-aktiivisuutta on onnistuttu lisäämään. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan liikuntapalveluiden järjestämisessä tulee erityisesti huomioida yli 75-vuotiaat, koska oululaisten ikäihmisten liikkuminen on koko maan tasoon verrattuna vähäistä ja ikäihmisten kaatumisten ja niitä seuraavien murtumien ehkäisyssä liikunta on tehokkain yksittäinen ehkäisykeino.

Liikuntapalveluiden tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan, jotta hyvinvointi lisääntyisi. Koronaepidemia aiheutti sisäliikuntapaikkoihin rajoituksia ja sulkemisia. Liikunta-aktiivisuuden säilyttämiseksi liikuntapalvelut on kehittänyt keinoja ja palveluja, jotta kaupunkilaisten liikunta ei vähenisi. Palveluvalikoimaan on otettu etäjumppia, parvekejumppia, virtuaalivesivoimistelua sekä lisätty verkkoon videoita ja ohjeita. Sisäliikuntamahdollisuuksien ollessa rajoitettuja kaupunkilaisten ulkoliikunta on lisääntynyt.

Tarkastuslautakunta arvioi, kuinka hyvin liikuntapalveluiden vastuualue sivistys- ja kulttuuripalveluissa saavutti sille asetetut strategiset tavoitteet. Painopisteenä oli kaupunkistrategian ja sivistysohjelman tavoitteiden sekä talousarvion 2021 sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi. Talous rajattiin arvioinnin ulkopuolelle. Taloustavoitteet ovat liikuntapalveluilla lautakuntaan nähden sitovia.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.3

Liite: Liikunnan tavoitetaulukko 2021 (pdf)

Kaupungissa on tehty toimia työnantajakuvan parantamiseksi, mutta tavoitetta kaupungin maineen nostamisesta vetovoimaisena työpaikkana ei ole saavutettu. Kaupungin työnantajakuvaa ovat heikentäneet muun muassa työ- ja virkavapaalinjausten tiukennukset, kulttuuri- ja liikuntaedun lakkauttaminen vuosiksi 2021 ja 2022, toimintojen ulkoistukset, kaupungin säästötoimet ja koronaepidemia.

Oulun huono työnantajakuva näkyy kaupungin avoimiin työpaikkoihin hakeneiden määrän romahtamisena ja irtisanoutuneiden määrän selvänä noususuuntana. Irtisanoutumisia oli noin 500 ja muutos edellisvuoteen oli lähes 50 %. Irtisanoutumisten määrä oli suurin sivistys- ja kulttuuripalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Keskimäärin yhtä työpaikkaa kohden kaupungissa tuli 11 hakemusta, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 22,7. Hyvinvointipalveluissa ulkoisessa haussa ollutta tehtävää kohden hakemuksia saatiin 5,5. Osittain kyseessä on valtakunnallinen ilmiö eikä vain Oulun ongelma. Työntekijöillä on vaihtoehtoja työpaikoissa ja siksi työntekijät vaihtavat helpommin työpaikkaa.

Tarkastuslautakunta totesi, että kaupungin veto- ja pitovoiman parantamiseen olisi voitu reagoida voimakkaammin jo aikaisemmin, sillä merkkejä työnantajaimagon laskusta oli nähtävissä jo pidemmän aikaa. Kaupungin veto- ja pitovoimassa löytyi kuitenkin monia positiivisia asioita, jotka voivat vahvistaa Oulun kaupungin työnantajakuvaa, ja niitä tulee tuoda esiin työnantajakuvasta viestittäessä.  Kaupunki on esimerkiksi suunnitelmallisesti vakinaistanut määräaikaisia työntekijöitä. Lisäksi kaupungilla on mahdollisuus omaan koulutusvapaaseen ja paljon laadukasta sisäistä koulutusta sekä avoimia työpaikkoja tarjolla useissa eri tehtävissä.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten on edistetty valtuuston asettamaa strategista linjausta kaupungista vetovoimaisena työpaikkana. Mitä toimenpiteitä on tehty henkilöstön poistuman ja irtisanoutumisten määrien vähentämiseksi, ja ovatko toimenpiteet ja kaupunkitasoiset ohjauskeinot riittävät veto- ja pitovoimaisuuden saavuttamiseksi.

Kaupungilla oli tavoite, että jokainen peruskoulun päättävä nuori sijoittuisi jatko-opintoihin. Vuoden 2021 lopussa oli kahdeksan oppivelvollisuusikäistä nuorta ilman opiskelupaikkaa. Tammikuussa 2022 ilman opiskelupaikkaa oli enää neljä nuorta. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tilanne on Oulussa varsin hyvä, sillä koko syksyn aikana oli vain yksittäisiä oppivelvollisia nuoria ilman opiskelupaikkaa. Myös uusi oppivelvollisten hakeutumisvelvollisuus edisti tavoitteen toteuttamista.

Tarkastuslautakunta korosti kannanotoissaan sivistyspalvelujen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen roolia nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja koulutuksen läpäisyn tukemisessa. Tarkastuslautakunta totesi, että nuorten pääsyä ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin, etenkin mielenterveyspalveluihin, tulee lisätä.  Lisäksi lasten ja nuorten tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen prosesseja tulee saada lyhemmäksi. Myös opiskeluhuollon palvelut tulee varmistaa lähipalveluna, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten nuoret sijoittuivat jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa tavoitteen toteutumisesta, nuorten sijoittumisesta jatko-opintoihin, ohjauspalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, miten uuden laajennetun oppivelvollisuuslain toimenpanoa on edistetty.

Kaupunginvaltuusto päättää kerran nelivuotiskaudessaan omistajapolitiikasta ja asettaa tavoitteita Oulu-konserniin kuuluville yhtiöille, joista Oulun Pysäköinti Oy on yksi.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan Oulun Pysäköinti on toiminnassaan toteuttanut valtuuston tavoitteita muutoin, mutta yhtiöllä ei ole vuosittaista asiakastyytyväisyysmittausta, eikä se voi osoittaa, onko sen palvelutyytyväisyys tavoitteen mukaisesti kehittynyt.

Yhtiön toiminnan kilpailukykyisyyttä ja taloudellisuutta on rasittanut koronaepidemia, joka on vaikuttanut pysäköintilaitoksen käyttöasteeseen ja sitä kautta liikevaihtoon, mutta yhtiön kannattavuus liikevoittoprosentilla mitattuna on säilynyt hyvällä tasolla.

Arvioinnissa todettiin, että yhtiöllä ei ollut selvää tietoa kaupungin pysäköintiomistusten keskittämissuunnitelmista. Lisäksi se odotti keskustan kehittämisratkaisuja, jotta pystyy arvioimaan vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kaupungin omistajaohjauksen tulee jatkaa yhtiön kanssa avointa keskustelua valtuuston keskustan kehittämiseen liittyvistä pysäköintisuunnitelmavaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksesta yhtiön liiketoimintaan.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten kaupungin 100-prosenttinen tytäryhtiö Oulun Pysäköinti Oy on vuosina 2019–2021 toteuttanut valtuuston päättämiä omistajapoliittisia tavoitteita ja miten kaupungin omistajaohjaus, josta vastaa kaupunginhallitus, on onnistunut. Tytäryhtiöiden toiminta on osakeyhtiölain mukaan järjestettyä. Konsernin omistajaohjausrooli tytäryhtiön toimintaan on määritetty kuntalaissa. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu ja valtuuston asettamat tavoitteet.

Rakentamisen laadun perustason määrittelevät monet viranomaismääräykset ja säädökset, mutta perustasoon ei ole pakko tyytyä. Oulun rakennusvalvonta kannustaa ja ohjaa peruslaatuista parempaan rakentamiseen. On asiakkaan etu, että asiat tehdään kerralla hyvin. Asiakas voi kokea lupien hakemisen ja valvonnan monivaiheisena hallintoprosessina sekä rakennusvalvonnan yleisen valvontaroolin yllätyksellisenä. Tästä syystä tarkastuslautakunta arvioi, että rakennusvalvonnan tulee edelleen kehittää asiakaskokemusta, jotta laista nousevat vaatimuksetkin asiakkaan on helpompi ymmärtää ja hyväksyä.

Monet Oulun rakennusvalvonnan toimintatavat on havaittu hyviksi muualla Suomessa. Eri järjestelmiä on digitalisoitu jo useamman vuoden ajan. Rutiinitehtävien automatisointi on vapauttanut työntekijöiden aikaa asiakaspalveluun. Oulu on ollut kehittämässä ja edistämässä rakennusalan Topten-käytänteitä, joiden avulla on yhtenäistetty eri kaupunkien toimintatapoja ja vaatimuksia.

Oulun rakennusvalvonnan verkkosivut ovat saavutettavia, mutta monet liitetiedostot sisältävät osia, joiden saavutettavuudessa on parannettavaa. Liitetiedostojen uusimisen yhteydessä ne on luvattu tehdä saavutettaviksi.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten rakennusvalvonta toteutti kaupungin strategisia tavoitteita asiakaslähtöisistä palveluista ja palvelujen digitalisaatiosta. Arvioinnissa tarkasteltiin palveluprosessien sujuvuuden ja palvelujen laadun näkökulmasta ympäristö- ja yhdyskuntapalveluihin kuuluvan rakennusvalvonnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta.

BusinessOulu-liikelaitoksella on tärkeä rooli maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden tukemisessa. Liikelaitoksen työllisyyspalvelut palvelee kaikkia Oulun seudun työttömiä maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. Palveluissa huomioidaan heidän erilaiset palvelutarpeensa, kuten tulkkauspalvelut.

BusinessOulu on edistänyt maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä useilla tavoilla. On kehitetty palveluja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja järjestetty kielikoulutusta ja kielen käytön harjoittamisen mahdollisuuksia. Lisäksi on järjestetty valmennusryhmiä työllistymisen tueksi sekä yrittäjyysohjelma oman yrityksen perustamiseen. Koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa BusinessOulu tukee auttamalla yrityksiä ja kansainvälisiä osaajia löytämään toisensa.

Tarkastuslautakunta korostaa, että työvoiman kansainvälistyessä kiinnitetään yhä enemmän huomiota työn ja opiskelun vuoksi kaupunkiin muuttaneiden ja heidän perheidensä kotoutumiseen. Lautakunnan arvioinnin mukaan maahanmuuttajat ja vieraskieliset on tärkeä huomioida työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevissa palveluissa erikseen. Varsinkin maahanmuuttajanaiset on hyvä nostaa työllisyystoimien erityiseksi asiakasryhmäksi.

Tarkastuslautakunta arvioi BusinessOulun maahanmuuttajille tarjoamia työllisyyspalveluja sekä miten liikelaitos on edistänyt kotouttamisohjelmassa 2018–2021 sille määriteltyjä tavoitteita ja koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.

Oululaisten tyytyväisyyttä palveluihin tutkitaan joka toinen vuosi kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksilla osana laajempaa kokonaisuutta. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että muutamaa tutkimuskysymystä seurataan strategisena mittarina ja on asettanut niille tavoitetilat.

Tulosten perusteella tyytyväisyys palveluihin kokonaisuudessaan on lisääntynyt. Myös tyytyväisten osuudessa asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoitteluun saavutettiin strategiassa asetettu tavoitetila. Arvioinnissa mukana olleista mittareista kauimmaksi kaupunginvaltuuston asettamasta tavoitteesta jäi tyytyväisten osuus keskustan palvelutasoon. Myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tyytyväisiä oli tavoiteltua vähemmän.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan keskustan palvelutason kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työllistämistoimien ohella myös työttömien hyvinvoinnista tulee huolehtia, koska monet työttömät kokevat yksinäisyyden lisäksi oman terveydentilansa heikoksi.

Tarkastuslautakunta arvioi, saavutettiinko Oulun kaupunkistrategiassa 2026 KAPA-mittareille asetetut tavoitteet, miten mitatut asiat kehittyivät ja minkälainen oli palvelujen laatu suhteessa toisiin kaupunkeihin.

Tarkastuslautakunnan johtopäätösten mukaan hyvinvointi-, sivistys- ja kulttuuri ja yhdyskunta- ja ympäristölautakuntien taloustavoitteet toteutuivat valtuuston päättämiä tavoitteita parempina. Talous toteutui yleisestikin talousarviota paremmin. Valtuuston toiminnalle asettamista vuoden 2021 tavoitteista toteutui 60 prosenttia.

Taloudessa positiivista oli myös, että kaupungin nettomenokehitys (tulojen ja menojen erotuksen kasvu) oli viime vuosia selvästi matalampi. Myös verotulot kehittyivät positiivisemmin kuin talousarviota tehtäessä arvioitiin. Tuloslaskelman välitulos, vuosikate, nousi yli 100 miljoonan, jota Oulussa on pidetty hyvänä tasona suhteessa investointitasoon (2017–2021 keskiarvo 115 M€). Toteutunut vuosikate riitti vuonna 2021 rahoittamaan ensimmäisen kerran vuoden 2017 jälkeen kaupungin nettoinvestoinnit (investointimenot-investointitulot), joskin euromäärä oli lähivuosia matalampi. Uusia lainoja ei nostettu ja lainakanta pieneni noin 400 euroa/asukas.

Tarkastuslautakunta arvioi Oulun talouden suuntaa käyttäen apuna kuntalain kriisikuntakriteereitä. Oulu ei ole kriisikunta vaan päinvastoin tilanne näytti hyvältä ajanjaksolla 2017–2021, sillä kaikki tunnuslukujen arvot ovat kriteereiden raja-arvoja parempia tai selvästi parempia. Kriteerit ovat pääosin konsernikriteereitä. Jos niitä hyödyntäen arvioidaan pelkästään Oulun kaupunkia, tilanne ei ole yhtä hyvä. Esimerkiksi kaupungin lainanhoitokyky kävi vuonna 2019 kriisikuntakriteerin alapuolella ja on konsernin tunnuslukunakin vain tyydyttävä. Oulun vahvuuksia ovat konsernin lainojen ja vuokravastuiden pienempi määrä verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin sekä kohtuullisen iso kertynyt ylijäämä. Eniten kertynyttä ylijäämää on Helsinki-konsernilla.

Oulun kaupungin talouden tasapainottaminen on vuoden 2020 alusta edennyt kaupunginhallituksen ohjauksessa 18,6 miljoonalla eurolla, mutta yli puolet sopeuttamistoimenpiteistä, joita huhtikuun 2022 oli esillä yhteensä 40,6 miljoonaa euroa, on vielä saavuttamatta.

Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että kaupunginhallitus jatkaa talouden tasapainottamistoimia. Se totesi myös, että kaupungin talouteen liittyy monia epävarmuustekijöitä ja on hyvä, että näköpiirissä oleviin riskeihin on varauduttu tai alettu varautua. Kaupungilla on isoja investointisuunnitelmia tuleville vuosille. Vuosille 2022–2024 investointeja on suunniteltu noin 500 miljoonalla eurolla ja lisäksi on ollut esillä investointitarpeita, joita ei näy vielä näillä vuosilla. Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunkitalouden tuleva kehitys voi merkitä, että investointeja on priorisoitava tai aikataulutettava uudelleen.

Tarkastuslautakunta arvioi joka vuosi kaupungin ja kaupunkikonsernin taloutta. Tänä vuonna se tarkasteli valtuuston taloustavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin ja konsernin tasapainoa käyttäen apuna kriisikuntakriteereitä.