Kaupungin tilivuoden 2022 ylijäämäksi muodostui 164 miljoonaa. Kaikki muut valtuuston lautakunnille asettamat taloustavoitteet toteutuivat, mutta rakennuslautakunta jäi hieman tavoitteestaan. Kolme liikelaitosta ei saavuttanut kaikkia niille asetettuja taloustavoitteita.

Merkittävimmät vaikutukset erityisen hyvään tulokseen oli sosiaali- ja terveystoimen kahdeksan kiinteistön myyntivoitolla 126,8 ja kunnallisveron 44 miljoonaa euroa odotettua suuremmalla kasvulla.

Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen myynti toteutti tarkastuslautakunnan mukaan valtuuston rakennusomaisuuteen liittyviä linjauspäätöksiä. Omistajapoliittisten linjausten mukaan kaupunki muun muassa luopuu omaisuudesta, jolle sillä ei ole käyttöä palvelutuotannossa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalvelut siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023. Myynnillä pystyttiin pienentämään kiinteistöriskiä, jatkamaan talouden tasapainottamista ja pystytään rahoittamaan tulevia investointeja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen aiemmin käyttämiä rakennuksia jäi kaupungille vielä 32 kappaletta ja pelastustoimen kiinteistöjä kahdeksan. Hyvinvointialue Pohde on vuokrannut ne käyttöönsä 31.12.2025 saakka. Tarkastuslautakunnan kannanoton mukaan kaupungin kiinteistöomaisuuden hallinnassa on tärkeä ottaa huomioon hyvinvointialueen siirtymäajan jälkeiset riskit kaupungin taloudelle.

Poikkeuksellisen hyvän tuloksen vuoksi kaupungin talouden tunnusluvut pääsääntöisesti paranivat. Strategisesti tärkeää oli, että lainoja pystyttiin vähentämään ylimääräisellä 75 miljoonan euron lyhennyksellä ja tulot olivat selvästi suuremmat kuin menot. Kaupungin taloudessa näkyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä ja talousarvion 2023 perusteella näyttääkin siltä, että kuluva vuosi on vielä ylijäämäinen, mutta sen jälkeen siirrytään alijäämäisiin vuosiin.

Tarkastuslautakunta arvioi joka vuosi talousarviossa asetettujen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja Oulu-konsernissa sekä kaupungin ja kaupunkikonsernin taloutta. Tänä vuonna tarkastuslautakunta seurasi myös talouden tasapainotustoimien etenemistä ja kiinteistöomaisuuden hyvinvointialuesiirtymän vaikutusta kaupungin talouteen.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 3.

Oulussa on pitempään tavoiteltu innovatiivisten hankintojen määrän lisäämistä kaupungin hankinnoissa. Lisäämisellä tähdätään etenkin taloudellisiin hyötyihin. Tavoite on julkisen hallinnon yhteinen.

Tarkastuslautakunnan havainnon mukaan kaupunginvaltuustolle oli toimintakertomuksissa annettu positiivinen kuva tavoitteen edistymisestä vuosina 2018–2022. Etenemistä on mitattu innovatiivismyönteisten käytäntöjen osuudella kaikista kaupungin hankinnoista. Tarkastuslautakunnan arvioinnissa tavoitteen toteutumisen mittaamisessa todettiin kuitenkin monia epätäsmällisyyksiä, jonka vuoksi tarkastuslautakunta ei käytännössä voinut tehdä arviointia tavoitteen edistymisestä.

Tarkastuslautakunta otti kantaa siihen, että valtuustolle tulee kertoa oikeaa ja ajantasaista tietoa tavoitteen etenemisestä. Lisäksi se totesi, että innovatiivisilla hankintamenettelyillä voidaan saavuttaa muitakin kuin taloudellisia hyötyjä.

Lautakunta tarkasteli myös yhtä innovatiivista hankintaa esimerkkinä. Hankinta oli OuluBotin eli kaupungin virtuaalisen avustajan hankinta. OuluBot vastaa kaupungin palveluihin liittyviin kysymyksiin verkossa ja mobiilisovelluksessa. Hankinnalla tavoiteltiin uudenlaista chatbottia, jota ei ollut valmiina markkinoilla. Esimerkki osoitti, että yrityksen kanssa niin sanotulla innovaatiokumppanuudella toteutettu hankinta voi tuottaa tuloksen, joka on enemmän kuin lähtötilanteessa on osattu odottaa ja että innovatiivisella hankinnalla on mahdollista saavuttaa hyötyjä samaan aikaan sekä kaupungille, asukkaille että yrityksille.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston määrittämä tavoite innovaationmyönteisten hankintakäytäntöjen lisäämisestä edistyi vuosina 2018–2022. Innovaatiomyönteisillä käytännöillä hankinnoissa on Oulussa pyritty talouden kestävyyteen, mutta sillä voidaan saavuttaa myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantumista.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.1.

Tarkastuslautakunta arvioi tänä vuonna myös OuluBotin vaikuttavuutta. Lisätietoja tästä arvioinnista saat arviointikertomuksen kappaleesta 4.7.

Asemakeskus ja torialue ovat olleet jo pitkään merkittäviä kaupungin kehittämishankkeita. Oulun asemakeskuksen alueen kehittäminen alkoi vuonna 2016 arkkitehtuurikilpailulla, jonka voitti Tervatynnyrit-niminen ehdotus. Meritorin alueelle, kaupunginkirjaston ja kaupunginteatterin välittömään läheisyyteen, on tehty vuonna 2018 suunnitteluvaraus Terwa Tower -tornihotellin rakentamiseksi.

Kaupungin tavoitteena oli, että hankkeiden suunnittelu etenisi vuoden 2022 aikana. Tarkastuslautakunta totesi, että suunnittelu on edennyt. Mutta samalla kiinnitettiin huomiota siihen, että Asemanseudun ja torialueen suunnittelun eteneminen on ollut tavoitteena myös aiempina vuosina ja kokonaisuutena arvioiden hankkeiden eteneminen on ollut hidasta.

Vaativat kaavahankkeet kestävät useita vuosia ja ne etenevät muiden hankkeiden seassa. Kaupunki ei kuitenkaan vaikuta yksin hankkeiden etenemiseen – suunnittelu ja yhteistyö eri osapuolien kanssa vie aikaa. Hankkeeseen ryhtyvän ja kaavoituksen laatima aikataulu voivat poiketa jo alun perin toisistaan tai sopimusasioista ei päästä yksimielisyyteen.

Asemakeskuksen suunnittelu ja yhteistyö eri osapuolien kanssa on ollut aikaa vievä, eikä sen tarkka aikatauluttaminen ole vieläkään mahdollista. Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun ei saatu yhtään kilpailuehtojen mukaista ehdotusta ja Asemakeskuksen kehittämisestä tehdään uusi toimintasuunnitelma. Torialueen hankkeista on edennyt vain Terwa Tower -hanke, jonka suunnitteluvaraus päättyi huhtikuun lopussa 2022. Hankkeen kaavaluonnos ja -ehdotus pyritään saamaan valmiiksi kevään 2023 aikana.

Kaavoituksen sujuvoittamiseksi on tehty useita toimia, jotka tarkastuslautakunta näki positiivisena asiana. Lisäksi tarkastuslautakunta totesi, että hankkeiden viestintää tulee edistää oikea-aikaisella tiedottamisella, koska hankkeet ovat usein pitkäaikaisia. Viestinnän tulee olla kokonaisuutena suunniteltua, kumppaneiden kanssa koordinoitua ja suurelle yleisölle helposti ymmärrettävää.

Tarkastuslautakunta arvioi onko kaupunkikeskushankkeiden suunnittelu edennyt valtuuston asettaman vuositavoitteen 2022 mukaisesti. Hankkeiden etenemisen lisäksi tarkasteltiin, miten hankkeiden edistymisestä on viestitty, miten on määritelty hankkeiden vaikutuksia ja millaisia tuloksia niillä halutaan saada aikaan.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.2.

Oulussa oli joulukuussa 2022 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 2 153, kun vuotta aiemmin heitä oli 1 864. Nuorten työttömyys vaihtelee voimakkaammin kuin muun väestön, esimerkiksi taloustilanteen mukaan. Lisäksi nuorten liikkuvuus työmarkkinoilla on suurta ja nuorille ovat tyypillisiä määräaikaiset työsuhteet. Kaupungin verkkosivuilla julkaistaan kuukausittain työllisyysraportti, josta näkee ajantasaisen nuorten työllisyystilanteen.

Kaupungissa on tavoitteena nuorten työttömyyden vähentäminen vuosikeskiarvolla mitattuna ja pidemmän aikavälin tavoitteena vuoteen 2025 mennessä vähintäänkin puolittaa nuorisotyöttömyys. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan BusinessOulun työllisyyspalvelut on suoriutunut hyvin vuoden 2022 aikana nuorten työttömyyden hoitamisessa, vaikka toimintaa vaikeuttivat suuret asiakasmäärät suhteessa henkilöstömäärään, sekä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tuomat velvoitteet. Myös tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen varsin hyvin, sillä nuorisotyöttömien osuus kaikkien työttömien määrästä laski samoin kuin nuorisotyöttömyysasteen vuosikeskiarvo. Sen sijaan nuorten työttömyyden pitkittyminen jäi hieman tavoitteesta.

Kannanotoissa tarkastuslautakunnan huoli kohdistui kuntouttavaan työtoimintaan. Vuoden 2023 alussa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueen vastuulle kaupungilta, ja yhteistyö on lähtenyt hitaasti käyntiin. Lisäksi osa työllisyyspalveluiden asiakkaiden tarvitsemista palveluista on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) järjestämisvastuulla ja Pohde tarvitaan myös monissa palveluissa yhteistyöhön. Tarkastuslautakunta myös totesi, että nuorten mielenterveyspalvelujen jonotilanne hidastaa nuorten työllisyyteen liittyvien palveluiden tarjoamista, sekä nuorten sijoittumista koulutukseen tai työhön. Lisäksi todettiin, että TE-palveluiden siirryttyä kuntiin uusia vammaisten nuorten työllistymistä tukevia toimia tulee ottaa monipuolisesti käyttöön.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten hyvin BusinessOulu-liikelaitoksen työllisyyspalvelut on hoitanut nuorten työttömyyttä. Arvioinnissa tarkasteltiin nuorten työttömyyden kehitystä ja nuorisotyöttömyydelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi selvitettiin, miten nuorten työttömyyden hoitoon käytetyt toimenpiteet muuttuivat vuonna 2021 työllisyyden kuntakokeilussa ja miten työllisyyspalveluissa on seurattu nuorisotyöttömyyden hoitoa. Tarkastuslautakunta kysyi myös vammaisneuvostolta, millaisia kokemuksia vammaisjärjestöillä on nuorten työllisyyspalveluista Oulussa.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.3.

Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaan siitä, että kaupunkilaisilla on käytössä monipuoliset ja vaikuttavat osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja menetelmät myös vaalien välillä. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi kuntalaisraadit, osallistuva budjetointi ja palvelujen yhteissuunnittelu.

Oulussa on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kehitetty vuorovaikutussuunnitelmalla, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. Suunnitelman kautta valtuusto voi varmistua, että sen lakisääteinen vastuu toteutuu.

Tarkastuslautakunta arvioi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edellisen kerran vuonna 2017 ja totesi nyt, että sen silloiset kehittämisehdotukset ovat edenneet hyvin. Kehittämisehdotukset liittyivät muun muassa siihen, että osallistumismahdollisuudet tulee ottaa osaksi kaupunkistrategiaa ja niiden kehittämisen tulee olla tavoitteellista. Lautakunta nosti esille myös, että eri osallistumiskeinot tulee kerätä yhteen paikkaan kaupungin verkkosivuilla. Molemmat kannanotot ovat toteutuneet.

Oulussa on vuodesta 2018 asti ollut käytössä ns. osallistuva budjetointi. Vuosina 2021 ja 2022 tarkoitukseen oli varattu 50 000 ja 70 000 euroa kaupungin talousarviossa. Tarkastuslautakunta kuitenkin totesi arvioinnissaan, että oululaisten osallistumismäärät summan käytön ideointiin ovat olleet pieniä verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Tarkastuslautakunta esitti kannanottonaan, että toimintamallia on kehitettävä ja viestintää lisättävä. Kysymällä kaupunkilaisten näkemyksiä voidaan saada tietoa oikeasta kehittämisen suunnasta.

Kuntalain mukaan muun muassa kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät voivat tehdä aloitteita kaupungille (Aloitteenteko-ohjeet). Aloitteita tehdään kuitenkin melko vähän, esimerkiksi vuonna 2022 niitä tehtiin 44. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että kaikki vastaukset tulee antaa kolmen kuukauden aikana tai aloitteentekijälle tulee ilmoittaa vastauksen viivästymisestä. Nyt näin ei täysin ollut tehty. Aloitteista raportoidaan kaupunginvaltuustolle kaksi kertaa vuodessa.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat kehittyneet Oulussa vuosina 2018–2022. Arvioinnissa tarkasteltiin, ovatko kaupunginvaltuuston osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille asettamat tavoitteet toteutuneet, ovatko tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa tekemät kannanotot edistyneet, onko kaupungin osallistuvan budjetoinnin toimintamalli tarkoituksenmukainen ja onko aloitteiden käsittelyprosessi tuloksellinen.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.4.

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuutetuilla ja valtuustoryhmillä on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa koskevista asioista. Aloitteisiin vastaa se toimielin, jonka toimialaan asian käsittely kuuluu. Kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen, jos aloite koskee koko kaupungin toimintaa, hallintoa tai useamman toimielimen tehtäväaluetta.

Tarkastuslautakunta arvioi valtuutettujen tekemien aloitteiden käsittelyä edellisen kerran vuonna 2018 ja havaitsi nyt, että valtuustoaloitteiden käsittely on kehittynyt, mutta edelleen on parannettavaa. Vuosien 2019–2022 välisenä aikana alle puoleen tehdyistä valtuustoaloitteista vastattiin kaupungin itse määrittämässä kolmen kuukauden määräajassa. Tarkastuslautakunta toisti edellisen arviointinsa kannanoton, että tehtyihin aloitteisiin on vastattava määräajassa ja vastauksen viipymisestä on ilmoitettava aloitteentekijälle.

Tarkastuslautakunta arvioi vuosien 2019–2022 valtuustoaloitteiden käsittelyä ja aihealueeseen liittyneiden vuoden 2018 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunnan tekemien kannanottojen etenemistä.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.5.

Kaupungissa on jo vuosia ollut tavoitteena, että iäkkäät selviytyisivät kotona riittävien palvelujen turvin. Tavoitteeseen pääsemiseksi painopisteenä on ollut ikäihmisten kotona asumista tukevien toimintojen ja kotiin annettavien palvelujen kehittäminen. Lisäksi on laadittu Ikävoimainen Oulu - ohjelma, joka sisältää toimenpiteitä siitä, mitä tulisi tehdä, jotta ikääntyneet olisivat toimintakykyisempiä ja voisivat paremmin.

Tarkastuslautakunta totesi, että tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta kaupungin toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia. Kotona vähäisin sosiaali- ja terveyspalveluin pärjää yhä suurempi määrä ikäihmisiä. Kotona asumista on tuettu muun muassa panostamalla liikkuvan sairaanhoitajan palveluihin ja kotikuntoutukseen sekä geriatrian konsultaatioihin. Perustason toimintaa on tuettu myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä kuntoutuksen erityisosaamisella.

Ikävoimainen Oulu -ohjelmasta tarkastuslautakunnalla arvioinnin kohteena oli teema terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkastuslautakunnan kannanottojen mukaan positiivista on, että Ikävoimainen Oulu -ohjelman toimenpiteet ja palveluketjuille asetetut selkeät tavoitteet ovat lisänneet suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi todettiin, että ohjelman toimenpiteitä on hyvä tulevaisuudessa kohdistaa entistä enemmän hyvinvointia edistävien ja ennaltaehkäisevien toimien lisäksi neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristöjen kehittämiseen. Tarkastuslautakunnan mukaan myöskään ns. välimuotoisen asumisen ratkaisuja ei ole riittävästi tarjolla. Välimuotoisen asumisen ratkaisuja ovat esimerkiksi yhteisöllinen senioriasuminen, tuettu asuminen, palveluasuminen ja perhehoito.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten hyvin iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia on edistetty seuraamiseen kehitettyjen mittareiden tulosten perusteella. Arvioinnissa tarkasteltiin tavoitteita kolmesta eri näkökulmasta: miten Ikävoimainen Oulu -ohjelman toimenpiteitä teemasta edistämme terveyttä ja hyvinvointia on viety eteenpäin, miten on saavutettu ikäihmisten palveluketjutavoitteet ja miten yhdyspintatoimintaa on edistetty palveluiden siirryttyä hyvinvointialueelle.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.6.

Kaupungin tavoitteena on, että oululaiset ja Oulussa kävijät käyttäisivät OuluBottia. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu 500 000 keskustelua vuonna 2025. Siihen pääsemiseksi keskustelujen määrän tulee lisääntyä vuoden 2022 tilanteesta yli kymmenkertaiseksi. OuluBot on Oulun kaupungin asiakaspalvelun virtuaalinen avustaja. Se vastaa kaupungin palveluihin liittyviin kysymyksiin 24/7.

Tarkastuslautakunta suosittelee lisäämään keinoja OuluBotin tunnetuksi tekemisessä. Se painottaa myös, että koska tekoäly ei koskaan kaikessa asiakaspalvelussa voi korvata ihmistä, on huolehdittava siitä, että perinteistä asiakaspalvelua on riittävästi saatavilla.

OuluBot osaa jo nyt neuvoa hyvin monissa asioissa. Siltä saa suoria vastauksia, se kysyy tarkentavia kysymyksiä ja ohjaa sopiville verkkosivuille. Sen vastaustarkkuus opetetuissa aiheissa on selvästi parempi kuin internetin hakukoneilla ja vastaukset saa ilman mainoksia. Kaupunkilainen voi esimerkiksi tiedustella kadonnutta Oulucardiaan. OuluBot pystyy paikantamaan kortin asiakkaan puhelinnumeron perusteella ja kertoo mistä ja milloin se on haettavissa löytymisen jälkeen.

Tekoälyyn pohjautuvien keskustelujen lisäksi OuluBotin kautta on mahdollista päästä keskustelemaan asiakaspalvelijan kanssa livechatissa. Livechat-palvelun tarve on vähentynyt selvästi, kun OuluBotille on opetettu uusia aiheita. Opettamista ja kehittämistä jatketaan edelleen paremman palvelun tarjoamiseksi.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten hyvin OuluBot toimii asiakaslähtöisenä palvelukanavana. Arvioinnissa tarkasteltiin, onko OuluBotilla ollut vaikutuksia asiakkaiden käyttäytymiseen, miten keskustelumäärät ovat kehittyneet, miten asiakaspalvelijan tarve chat-palvelussa on muuttunut sekä mitä tietoa peukutukset kertovat asiakaspalautteena.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.7.

Kaavoitus vaikuttaa jokaisen elinympäristöön. Laki turvaa kansalaisille vaikutusmahdollisuudet elinympäristöänsä koskeviin muutoksiin. Asiakkaiden tyytyväisyydestä Oulun kaavoituksen palveluihin on vain vähän tietoa, koska palautetta ei kerätä järjestelmällisesti. Oulussa kaavoitus kuitenkin ottaa kaavojen laatimisessa erilaisia näkökantoja huomioon tekemällä vuorovaikutusta lain vaatimuksia enemmän.

Vuonna 2022 tehtiin kysely yritysasiakkaille. Kyselystä selviää, että monen yritysasiakkaan mielestä kaavoituksella on liian vähän resursseja, henkilöstön tavoitettavuus on heikkoa ja vaihtuvuus on suurta. Tämä näkyy myös siinä, että vähemmän tärkeät kaavahankkeet joutuvat välillä odottamaan tärkeämpien etenemistä.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaavoitus hankkii nykyistä monipuolisemman kuvan asiakkaiden odotuksista keräämällä järjestelmällisesti asiakaspalautetta ja hyödyntää saatua tietoa kehittämistyössä. Lisäksi tarkastuslautakunta kannustaa kaavoitusta selvittämään toimenpiteitä, joilla työpaikan houkuttelevuus lisääntyy.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko kaavoitusyksikkö toteuttanut asiakaslähtöisyyttä toiminnassaan. Arvioinnissa tarkasteltiin, saako asiakas tilanteeseensa sopivat palvelut sujuvasti, ovatko palvelut helppokäyttöisiä ja esteettömiä sekä miten asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.8.

Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että useana vuonna peräkkäin Oulun katujen, pyöräteiden ja jalkakäytävien kunnossapidon taso on parantunut. Tämä näkyy selvästi vuosittain tehtävän valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksissa, sillä kaupunkilaisten tyytyväisyys kunnossapitoon on lisääntynyt ajanjaksolla 2017–2022. Samalla ajanjaksolla kustannukset eivät kuitenkaan ole nousseet, kun ne suhteutetaan asukaslukuun ja kunnossapidettävään alueen laajuuteen.

Kaupungin palautejärjestelmään tehtyjen kuntalaispalautteiden määrä ei ole merkittävästi muuttunut, mutta moitteiden osuus palautteista on vähentynyt selvästi, kun verrataan vuosia 2017–2019 ja 2020–2022. Moitepalautteita tulee lähes pelkästään talviaikaan.

Oulun Infra -liikelaitos on vastannut Oulun katujen ja pyöräteiden kunnossapidon järjestämisestä vuodesta 2020 alkaen siltä osin, kuin se kuuluu kaupungin järjestettäväksi. Ison osan kunnossapidon käytännön työstä tekevät ulkopuoliset urakoitsijat Oulun Infran kilpailuttamina. Myös kiinteistöjen haltijoilla on vastuita omien katuosuuksiensa kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko Oulun, teiden, pyöräteiden ja jalkakäytävien kunnossapito hoidettu kaupunkilaisten näkökulmasta hyvin. Arvioinnissa tarkasteltiin, miten kukin taho on hoitanut velvoitteensa, mikä on kunkin tahon vastuu, mitä tietoa on saatavilla kyselytutkimuksista ja palautteista sekä miten kaupunkilaisille on viestitty kunnossapitoon liittyvistä asioista.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.9.

Hyvin hoidetulla tiedonhallinnalla, tietosuojalla ja tietoturvalla taataan kaupunkilaisille tietojärjestelmien toimivuus ja turvallisuus, myös uhkatilanteissa. Tarkastuslautakunnan tekemän arvioinnin perusteella kaupungissa on toimittu vastuullisesti ja varauduttu digiturvariskeihin asianmukaisesti. Digitaaliseen turvallisuuteen liittyvät vastuut on määritelty, riskienhallintaprosessi on selkeä ja kriittiset tiedot ja tietojärjestelmät on kaupungissa tunnistettu toiminnan jatkuvuuden ja varautumisen näkökulmasta. Lisäksi harjoitellaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa palveluiden turvallisuus.

Kaupungissa on myös uusittu tietoturvapolitiikka ja käytännön ohjeita, joiden mukaan tulee toimia. Työntekijöiden ja myös koulujen oppilaiden tietoturvatietoutta on lisätty koulutuksella ja aktiivisella tiedottamisella. Lisäksi on osallistuttu kansallisen tason digitaalisen turvallisuuden kehittämiseen ja toimittu erilaisissa yhteistyöverkostoissa.

Kaupungin digiturvallisuudessa nähtiin myös kehitettävää. Tarkastuslautakunta piti tärkeänä, että kaupungin johdolle raportoidaan säännöllisesti tiedonhallinnan, tietoturvan ja tietosuojan nykytilasta. Johto on avainasemassa siinä, että osaaminen toimialoilla on riittävällä tasolla ja tekemisen vaatimat resurssit ovat kunnossa. Lisäksi nähtiin tärkeäksi uusien ohjeistuksien käytäntöön vieminen ja henkilöriskien hallinta, sillä vastuu kaupungin digiturvallisuudesta jää muutamien henkilöiden käsiin kaupunkiorganisaatiossa.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko kaupunki toiminut vastuullisesti ja varautunut digiturvallisuusriskeihin riittävällä tavalla. Arvioinnissa tarkasteltiin sitä, onko kaupungissa digitaaliseen turvallisuuteen liittyvät vastuut määritelty, miten riskejä hallitaan ja miten varmistetaan palveluiden jatkuvuus ja häiriöttömyys. Arviointi kohdistui pääasiassa digitaalisen turvallisuuden hallintaan ja ohjaukseen.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.10.

Oulun kaupungissa ei eettisten ohjeiden mukaan sallita väärinkäytöksiä. Eettisten ohjeiden mukaan johdon velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai kaupungin ohjeita rikkovia taikka lain vastaisia tekoja.

Tarkastuslautakunta arvioi, onko esihenkilöiden kaupungin menettelytavoista ja ohjeistuksista saama tuki riittävää mahdollisissa väärinkäytösepäilytilanteissa. Arvioinnin tietoaineistona oli tilintarkastajan tekemä tarkastus.

Oulun kaupungilla on väärinkäytöstapausten menettelytavoista ohjeistettu paitsi eettisissä ohjeissa myös Sisäinen valvonta ja kokonaisvaltainen riskienhallinta Oulun kaupungissa -ohjeessa ja sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Lisäksi asiasta on tietoa Oulun kaupungin kotisivuilla, joka koskee kaupungilla käytössä olevaa ilmoituskanavaa.

Tilintarkastaja totesi tarkastuksensa tuloksena, että kaupungin nykyiset ohjeet eivät tue riittävästi esihenkilöitä väärinkäytöstapausten käsittelyssä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että esihenkilöiden ohjeistusta tarkennetaan kaupunginhallituksen päätöksellä.

Lisää tietoa tästä arvioinnista saat Arviointikertomuksen kappaleesta 4.11.