 |
Dystopioita ja klooneja
Sisällissodan jälkeen Suomeen rantautui Euroopasta tieteiskirjallisuuden alalaji, "tulevaisuuden sota" -genre. Lajityypissä kuvitellaan tulevaisuuden sotia, varoitellaan niistä tai jopa hekumoidaan niillä utopistisen romaanin tai vaihtoehtohistorian keinoin.
Oulussa viimeiset vuotensa viettänyt jääkärikapteeni Jalmari Kasimir Kara (1890-1936) kirjoitti nimimerkillä Kapteeni Teräs.
Karan romaanit Suur-Isänmaa (1918) ja Petsamon rata: isänmaallinen unelma (1921) heijastavat nuoren valtion suuruudenhulluja unelmia laajentumisesta itään.
1950-luvulla ilmestyi useita nuorten scifiromaaneja, mutta aikuisten tieteiskirjallisuus katosi lähes kokonaan. Atomivoima oli erittäin suosittu aihe. Siitä kirjoitti mm. Kainuun Sanomia päätoimittanut Jussi Kukkonen (1892-1955, Atomimiilun salaisuus 1955). Atomivoimapeloista kirjoitti myös piippolalaissyntyinen nuortenkirjailija Tauno Karilas (1900-1980) teoksessaan Atomipommi räjähtää (1946, myöh. nimellä Maapallo vaarassa, 1958).
Paavo Rintalan (1930-1999) Eläinten rauhanliike (1984) ottaa lähtökohtansa George Orwellin klassisesta dystopiasta Eläinten vallankumous (1945).
Humoristisesta näkökulmasta vaihtoehtosodan mahdollisuuksilla leikittelevät Suomen suosituimpiin kirjailijoihin kuuluva Arto Paasilinna (s.1942) sekä oululainen Joni Skiftesvik (s. 1948). Skiftesvikin Likinäköisessä adjutantissa (1989) Suomi ja Ruotsi ovat ajautuneet sotaan jääkiekko-ottelun seurauksena. Romaani parodioi sotakirjallisuutta ja sodan mielettömyyttä.
Joni Skiftesvik. Kuva: Kaleva / Jarmo Kontiainen.
Paasilinnan esikoisromaani Operaatio Finlandia kuvaa (1972) 1970-luvun loppupuolella Suomen ja Ruotsin välille syttyvää sotaa. Teoksen perusvire on humoristispasifistinen. Jäniksen vuosi (1975) tasapainottelee realismin ja maagisen realismin välillä. Myyttiset ja apokalyptiset aiheet ovat esillä myös Maailman parhaassa kylässä (1992) sekä syntyvyyden romahduksen jälkeisiä aikoja kuvaavassa Ihmiskunnan loppulaukassa (2000).
Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä ( Jukka-Pekka Välimaa, s.1959) tarttui tieteisaiheeseen dystopiaromaanillaan Ocean City (1999). Klassisilla tulevaisuuden visioilla leikkivän teoksen päähenkilö Luukas Rothoviuksen kuuluu siittäjien ammattikuntaan, joka on syntynyt sperman laadun heikentymisen myötä.
Humoristisempaa tieteiskirjallisuutta edustaa Mikael Niemen (s.1959) ankean tulevaisuusnäkymän ja nykypäivän lokalismin värittämä parodinen novellikokoelma Svålhalet (2004, suom. Nahkakolo). Jopa Douglas Adamsin (1952-2001) kulttiteokseen Linnunradan käsikirja liftareille (1979) verrattu groteski tulevaisuuskuvaus kertoo kaiken läpäisemänä ikävästä kotiin Tornionlaaksoon.
Kansainväliseksi menestysnimeksi on noussut ylivieskalaissyntyinen Hannu Rajaniemi (s. 1978). Edinburghin yliopistossa tohtoriksi väitelleen ja Skotlannissa asuvan Rajaniemen The Quantum Thief (2010, suom. Kvanttivaras) on yhdistelmä dogmaattista tieteiskirjallisuutta, avaruusoopperaa ja klassista veijaritarinaa.
Teksti: Jyrki Korpua
