Sata muistelmaa Pohjanmaalta

Sata muistelmaa Pohjanmaalta jäi Sara Wacklinin ainoaksi teokseksi. Jatkoksi aiottu Satanen muistelmia Etelä-Suomesta ei ehtinyt koskaan valmiiksi. 1850-luvulla julkaistiin vaasalaisessa Ilmarinen -lehdessä joukko lyhyitä tarinoita nimellä Österbottniska Anekdoter, en efterskörd efter Sara Wacklin (Pohjalaisia kaskuja, jälkisatoa Sara Wacklinilta). Täyttä varmuutta niitten alkuperästä ei kuitenkaan ole.

Sata muistelmaa Pohjanmaalta on ryhmitelty neljään osaan: kuvauksiin ja anekdootteihin 1700-luvun lopun Oulusta, Suomen sodasta (1808–09) kertoviin muistoihin, kuvaukseen keisari Aleksanteri I:n matkasta Pohjanmaalle sekä "hajakuviin Oulun palosta vuonna 1822".

Muistelmien kaksi ensimmäistä osaa ilmestyivät K. R. Loonströmin kustantamina 1844, kolmas osa julkaistiin seuraavana vuonna. Kustannusehdot olivat ankarat. Ellei tuhannen kappaleen painosta saataisi myydyksi vuoden 1845 aikana, kirjailija oli velvollinen ostamaan jäännöspainoksen. Tältä harmilta Wacklin kuitenkin säästyi, sillä teos kävi kaupaksi ja painos myytiin loppuun parissa kuukaudessa. Jo ennakkotilauksia kertyi peräti 600, joukossa kaikki sivistyneistömme kärkinimet, mm. Snellman, Runeberg ja Topelius.

Kirja sai myönteiset arvostelut. Topelius ylisti Helsingfors Tidningar -lehdessä sen suurta sivistyshistoriallista arvoa, sujuvaa sanontaa ja elämänmyönteisyyttä. Paljastettuaan nimimerkin S. E. W. –n henkilöllisyyden – Sara Wacklin ei esiintynyt teoksen nimilehdellä koko nimellään – Topelius toteaa suopeasti, että "neiti Wacklinin ensimmäinen kirjallinen koe on onnistunut paremmin kuin on voitu odottaa". Myös Ruotsin kuuluisin naiskirjailija Fredrika Bremer kirjoitti Wacklinille:

Vastoin tahtoaankin täytyy hymyillä ja vastoin tahtoakin kostuvat usein silmät lukiessa noita väliin naurettavia, väliin syvästi liikuttavia kohtauksia. – – Jos tämä kirja ei tule yleisesti luetuksi ja suosituksi eikä ilmesty useampana kuin yhtenä painoksena, niin minun nimeni ei ole Fredrika Bremer.

Bremerin ennustus toteutui. Jo Muistelmien ensimmäisessä osassa ilmestynyt kertomus "Familjestödet" julkaistiin Kanawa. Sanan-Saattaja Wiipurista -lehdessä 2.8.1845 nimellä "Kuusamolainen". Myös kertomus "Toppinen och Engelskan" löysi tiensä Kanawaan 1846. Kokonaan Muistelmat suomennettiin ensimmäisen kerran kuitenkin vasta 1898.

Sata valetta Pohjanmaalta

Oli niitäkin, jotka pitivät Wacklinin teosta omalaatuisen kirjailijattaren uutena päähänpistona, jota ei juuri paljon toivottu. Helsingfors Morgonbladissa säälittiin oululaisia säätyläisneitoja, joiden turhamaisuutta ja keveää elämänkäsitystä Wacklinin väitettiin liioittelevan. Kirjailijaa syytettiin myös skandaalinhakuisesta juoruilusta ja valehtelusta, sillä monelle Muistelmien henkilölle löytyi helposti tunnistettava vastine elävästä elämästä. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen kertoo kohusta vuoden 1877 Kirjallisessa kuukausilehdessä:

Se oli todellakin arka kohta joutua näin pränttiin koko maailman eteen: sillä vaikka eläväiset säästettiin, olihan koko Oulu ja sen eläväiset kaikkine omituisuuksineen säälimättä paljastettu lukevan yleisön uteliaisuudelle. Mielikarvaus oli sen vuoksi varsin ankara ja kirjaa nimitettiin suoraan "Sata valetta Pohjanmaalta".

Wacklin vastasi arvostelijoilleen sarkastiseen tyyliinsä: "Enhän ole niitä pelkäksi todeksi väittänytkään. Kun tahtoo keittää soppaa rautanauloista, täytyy siihen toki panna mehuakin sekaan."

"Oulu ja sen eläväiset kaikkine omituisuuksineen" ei ole sittemmin vaiennut kirjailijattarestaan, eikä Wacklin muutoinkaan ole koskaan ollut täysin unohdettu. Hänen mukaansa on nimetty mm. katu, puisto ja palvelutalo. Franzénin talon seinässä oleva laatta ja Pohjois-Pohjanmaan museon edustalla sijaitseva muistoreliefi muistuttavat niin ikään ansioituneen kirjailijan ja opettajan elämästä. Oulun yliopiston naistutkijat ovat toimineet pitkään Saran naiset -nimisen verkoston alaisuudessa, ja Oulun naisunioni kunnioittaa Wacklinin muistoa jakamalla Vuoden Sara -kunniakirjoja. Talvella 2005 Wacklin valittiin Sanomalehti Kalevan lukijaäänestyksessä kaikkien aikojen oululaiseksi.

Lähteet:

Grönstrand, Heidi: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla. Helsinki: SKS 2005.

Halila, Aimo: Sara Wacklin ja hänen pohjalaismuistelmansa. – Teoksessa Sara Wacklin: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Suom. Katri-Ingman-Palola. Acta societatis historica ouluensis. Scripta historica XV. Oulu: Oulun historiaseura 2005, V– XVI.

Manninen, Kirsti: Nöyryys ja uhma – Sara Wacklin. – Teoksessa Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki: Otava 1989, s. 98–114.

Mäki, Päivi: Muutama sananen Sarasta. Sara Wacklinin elämä ja muistelmat. Oulu: Sara Wacklin -juhlavuoden toimikunta 1990.

Mäkinen, Katri: Katu, koti ja kunniakirja. – Kaleva 2.1.2005, s. 32.

Salmi, Kaija: Uranuurtaja Sara Wacklin. – Kaleva 15.5.1983.

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku