Merikosken vesittämiseen liittyvä toteutettavuus- ja riskiselvitys valmistui

Merikosken alueen ympärivuotisen vesittämisen toteutettavuus- ja riskiselvitys on valmistunut. Selvityksessä on tarkasteltu ympärivuotisen vesittämisen teknistä toteutettavuutta ja riskejä.

Vesittämisen toteutettavuus ja riskit

Alue toimii jatkossakin tulva- ja ohijuoksutuskäytössä, mikä rajoittaa alueen käyttöä. Viimeisimmässä selvityksessä tarkasteltiin kahta ympärivuotista virtaamavaihtoehtoa: 10 m³/s ja 20 m³/s. 

Ympärivuotinen vesittäminen voidaan teknisesti toteuttaa, mutta se edellyttäisi mittavaa ja huolellista suunnittelua. Selvityksessä tunnistettiin useita riskejä:

• Turvallisuusriskit: talvisin muodostuva hyyde, jäämassojen liikkeet ja äkilliset vedenpinnan nousut
• Rakenteelliset riskit: vaikutukset rantoihin (erityisesti Toivoniemessä), kunnallistekniikkaan ja padon rakenteisiin
• Vastuullisuusriskit: riski kudun ja poikasten tuhoutumisesta hyyteen, jäätymisen tai tulvaohijuoksutusten seurauksena
• Maisemalliset ja kulttuuriympäristölliset riskit: alue on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, ja muutokset voivat heikentää kaupunkikuvallisesti merkittävää vesipeiliä

Lohen lisääntymisen onnistumiseen liittyy merkittäviä riskejä

Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että ympärivuotinen vesittäminen voitaisiin teknisesti rakentaa, mutta erityisesti lohen ja taimenen lisääntymismahdollisuudet patouomassa ovat vähäiset. Tulva-ajan ohijuoksutukset ja talviaikainen hyyde muodostavat suuren riskin kutusoraikoille ja kalanpoikasille. Vaelluslohen poikaset elävät synnyinjoessaan yleensä 2–3 vuotta ennen merelle vaeltamista, ja niiden selviytyminen Merikosken olosuhteissa arvioidaan epätodennäköiseksi.

Selvityksessä tutkittiin toisena vaihtoehtona kalatien toimivuuden parantamista, jolla lisättäisiin padon yli nousevien kalojen määrää. Patoluukkujen avulla toteutettavalla veden pulssituksella on selvityksen mukaan myönteisiä vaikutuksia kalojen nousuun nykyiselle kalatielle ja sieltä padon yläpuoliseen Oulujokeen. Pulssittaminen voidaan toteuttaa ohijuoksuttamalla vettä nykyisten patoluukkujen kautta, eikä rakenteellisia muutoksia tarvita. 

Ympärivuotinen vesittäminen ei lisäisi virkistyskäyttöä

Selvityksen mukaan ympärivuotinen vesittäminen ei todennäköisesti lisäisi alueen virkistyskäyttöä. Ohijuoksutuskäyttö rajoittaa esimerkiksi melontaa ja kalastusta. Vesitys myös estäisi alueen suihkulähteiden huollon ja käytön. 

Ympärivuotiseen vesittämiseen liittyvät kustannukset ovat merkittäviä ja sisältävät epävarmuuksia.