Oulu2026-perintötyöstä keskusteltiin paneelikeskustelussa kaupungintalolla
Perjantaina 14.8.2026 Oulun kaupunki ja Oulun kulttuurisäätiö järjestivät Oulun kaupungintalon juhlasalissa kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyöhön keskittyneen paneelikeskustelun otsikolla Oulu2026: Kulttuuri-ilmasto muutoksessa. Panelisteina toimivat Oulun kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso, Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Katariina Kummala, Foundation Tartu 2024:n Head of Legacy Development Sille Talvet-Unt, Pohjolan OP:n yrityspalveluiden pankinjohtaja Sami Heikkilä, lastenmusiikkiyhtye Soivan Siilin Markus Lampela sekä Oulu2026-vapaaehtoinen Iryna Holobotovska. Paneelikeskustelun moderoi Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen. Tilaisuus oli osa kansainvälisen ECOC Echo -hankkeen toimintaa. Interreg Europe -rahoitteisen hankkeen keskiössä on kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyö ja sen vaikutusten vahvistaminen.
Paneelikeskustelussa oltiin yksimielisiä kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyön tärkeydestä. Perintötyöllä nähtiin paljon mahdollisuuksia jatkaa kulttuuripääkaupunkivuoden jo nyt tuomia positiivisia vaikutuksia kaupungin kulttuuri- ja elinkeinoelämään sekä asukkaiden viihtyvyyteen. Keskustelussa korostui yhdessä tekemisen merkitys. Iryna Holobotovska toi esiin vapaaehtoistyön kokemuksellaan ihmisten vahvaa halua osallistua sekä tarvetta yhteiselle tavoitteelle, jota kohti edetään myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.
Olennaisessa osassa perintötyön jatkamista on pitkäjänteisen ja toimivan rahoitusmallin löytäminen, korosti Tarton vuoden 2024 kulttuuripääkaupunkivuoden perintöorganisaation Sille Talvet-Unt. Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelussa ja toteutuksessa kerättyä kokemusta, osaamista ja asiantuntemusta ei haluta menettää, mutta perintötyötä mietittäessä priorisointi on tärkeää, huomioi Jarmo J. Husso.
Kulttuurin arvon konkreettisen avaamisen merkitys yrityksille kuului Sami Heikkilän puheenvuorosta. Pohjolan Osuuspankki on ollut aktiivisesti mukana tukemassa kulttuuripääkaupunkivuoden toteutusta. Jotta yrityksiä saadaan mukaan kulttuuritoimintaan myös jatkossa, on tärkeää tuoda aktiivisesti esille kulttuurin ja tapahtumien positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämään, alueen houkuttelevuuteen ja asukkaiden viihtyvyyteen.
Kulttuuritoimijoille kulttuuripääkaupunkivuosi on tuonut lisää erilaisia yhteistyömuotoja, ja näistä uusista yhteistyömalleista ja verkostoista halutaan pitää kiinni myös jatkossa.
Kulttuuripääkaupunkivuosi on mahdollistanut myös uusien yleisöjen tavoittamisen, kertoi Soivan Siilin Markus Lampela. Toimintaympäristö on laajentunut myös enemmän Oulun ulkopuolelle.
Sille Talvet-Untin mukaan kulttuuripääkaupunkien perintötyön suunnittelussa yhteinen piirre on ollut, että se aloitetaan liian myöhään. Tähän haasteeseen pyritään omalta osaltaan tuomaan ratkaisuja kokoamalla yhteen perintötyön suunnittelun ja toteutuksen parhaita käytäntöjä yhdeksän kulttuuripääkaupungin yhteisessä ECOC Echo -hankkeessa. Oulun osalta perintötyön suunnittelussa ollaan aktiivisessa vaiheessa. Katariina Kummalan mukaan kaupungilla on hyvät mahdollisuudet rakentaa kokonaisuus, joka kantaa kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Paneelin päätteeksi Piia Rantala-Korhonen kiteytti keskustelun toteamalla, että kulttuuripääkaupunkivuosi on jo nyt tuonut Ouluun sekä konkreettisia muutoksia että uudenlaista ajattelua. Juuri näistä vaikutuksista perintötyössä on kyse: siitä, miten kulttuuripääkaupunkivuoden synnyttämä innostus, osaaminen ja yhteistyö saadaan säilymään ja kukoistamaan myös tulevina vuosina.