Sanginjoen kehittämissuunnitelma kiteyttää eri käyttäjäryhmien toiveet – tavoitteena yhdenvertaisuuden ja ympäristökasvatuksen mallikohde
Kuva: Harri Tarvainen/Metsähallitus
Sanginjoen luonnonsuojelualueesta halutaan kehittää turvallinen lähiluontokohde, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus luontoelämyksiin. Metsähallitus on laatinut alueelle kehittämissuunnitelman, joka ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Suunnittelutyöhön on osallistunut laaja joukko Sanginjoen käyttäjiä ja sidosryhmiä.
Sanginjoen kehitystä ohjaa ajatus siitä, että kaikilla on yhdenvertainen oikeus luonnossa virkistäytymiseen ja turvalliseen retkeilyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi esteettömiä reittejä, julkista liikennettä ja selkeää opastusta.
Toinen kantava teema kehittämissuunnitelmassa on ympäristökasvatus. Pitkällä tähtäimellä Sanginjoesta halutaan tehdä kansainvälisesti tunnettu ympäristökasvatusalue. Tavoitteena on, että vierailu Sanginjoella kuuluu jokaisen oululaisen peruskoulun opetussuunnitelmaan.
- Rakennamme tästä matalan kynnyksen oppimisympäristöä, jolloin opettajankaan ei tarvitse olla kokenut retkeilijä. Haluamme, että Oulun seudun koululaiset pääsevät helposti ja turvallisesti kokemaan metsäluontoa, jopa yöpymään siellä, kertoo erikoissuunnittelija Ulla Matturi Metsähallituksen Luontopalveluista.
Kehitystyötä luonnon ehdoilla
Suunnittelutyön yhteydessä arvioitiin myös kustannukset. Tämän hetken arvion mukaan kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden hinta nousee yli kahteen miljoonaan euroon.
Alkuvaiheessa Sanginjoen nykyiset reitit ja rakenteet kunnostetaan, mutta lähivuosina uusiakin reittejä on tulossa. Isonkankaanjärvelle ja Loppulan lähelle rakennetaan uusi esteetön reitti, suojelualueen länsilaidalle tehdään lyhyehkö rengasreitti ja yhdysreitti lännestä Loppulaan.
- Kehittämistyössä huolehditaan siitä, että alueella on jatkossakin paikkoja, joissa voi rauhassa tarkkailla luontoa tai poimia marjoja ja sieniä, Matturi lupaa.
Kaikkea kehittämistä ohjaa luonnonsuojelutyö, ja ennen uusien reittien rakentamista alueen luonto ja kulttuuriperintö inventoidaan. Sanginjoelle on laadittu myös ennallistamissuunnitelma, joka toteutetaan kolmessa vaiheessa vuosina 2022–2030. Ennallistamalla palautetaan alueen alkuperäistä kasvillisuutta ja maisemaa ja lisätään näin luonnon monimuotoisuutta.
Osallistavaa suunnittelua
Kehittämissuunnitelma ulottuu vuoteen 2030, mutta uudistukset on tarkoitus saada valmiiksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 mennessä. Suunnitelma saa kiitosta myös Oulun kaupungilta.
- Kiitän Metsähallitusta ammattitaitoisesti ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa tehdystä suunnitelmasta. Kaupungin on helppo yhtyä suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Tulevassa kaupunkistrategiassa vahvistetaan kaupungin tavoite Sanginjoen kansallispuiston saamisesta. Tämä edellyttää yhteisiä ponnisteluja kaupungin, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa, ja toivon yhteistyön tämän tavoitteen toteuttamiseksi jatkuvan kehittämissuunnitelman toteutuksen aikana, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo.
Sanginjoki on suosittu virkistysalue, jolla on lukuisia käyttäjäryhmiä. Kehitystyön myötä Sanginjoki palvelee entistä paremmin eri käyttäjiä.
- Tämä on ollut hyvin osallistava prosessi. Kutsuimme sidosryhmät mukaan suunnitteluun ja he pääsivät antamaan panoksensa kahdessa tulevaisuustyöpajassa. Kaiken kaikkiaan kuuteen työpajaan osallistui noin 50 henkilöä 30 eri organisaatiosta ja järjestöstä. Lisäksi kesällä toteutettiin kävijäkysely, johon saatiin 450 vastausta. Tämä suunnitelma on yhteenveto eri käyttäjien näkemyksistä, Matturi summaa.
Sanginjoen kehittämissuunnitelma julkistetaan livelähetyksessä Oulun kaupungin Facebook-sivulla torstaina 16.12.2021 klo 16.
Lisätietoja:
Ulla Matturi, erikoissuunnittelija, Metsähallituksen Luontopalvelut, ulla.matturi(at)metsa.fi, 040 129 3357
Sanginjoen kehittämissuunnitelma 2030
Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.