Ilmanlaatu

Oulussa merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Paikallisten päästöjen lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat myös muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Liikenteestä pääsee ilmaan lähinnä typen oksideja ja hiukkasia. Teollisuuden päästöt ovat lähinnä typenoksideja, hiukkasia ja hajupäästöjä. Energiantuotannon päästöt ovat lähinnä typen oksideja.

Ilmanlaadun tarkkailu

Oulussa ilmanlaatua seurataan kolmella kiinteällä mittausasemalla, jotka sijaitsevat keskustassa, Nokelassa ja Pyykösjärvellä.

Ilmanlaadun seuranta toteutetaan ilmanlaadun yhteistarkkailuna kaupungin ja energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Yhteistarkkailusopimuksessa on mukana Oulun seudun ympäristötoimi, Oulun Energia Oy, Stora Enso Oulu Oy, Kemira Chemicals Oy, Kraton Chemical Oy, Fermion Oy, Adven Oy, Peab Industri Oy, Oulun Satama Oy ja Kiertokaari Oy. Seurannan toteuttaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. 

Oulun ilmanlaatumittaukset ja niiden laadunvarmistus hankitaan ostopalveluna Aeri Oy:ltä. Ilmanlaadun tarkkailu noudattaa Aeri Oy:n laatujärjestelmää. Kirjallisen kuvauksen käytössä olevasta laatujärjestelmästä löydät Aeri Oy:n sivuilta: Ilmanlaadun mittausten laatujärjestelmän kuvaus (Aeri Oy). 

Ilmanlaadun raportit

Oulun kaupungin ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan yhteenvetoraportti kerran vuodessa. Vuosiraporttiin kootaan myös tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä.

Ilmanlaatu vuonna 2022 (pdf)

Oulussa tuli vuoden 2008 lopussa täyteen 30 vuotta yhtäjaksoista ilmanlaadun seurantaa. Jakso on yksi Suomen pisimmistä, ja se jatkuu edelleen. 30 vuoden mittausrupeaman kunniaksi on vuoden 2008 vuosiraporttiin liitetty lehtileikkeisiin perustuva katsaus ilmanlaadun ja sen seurannan kehittymisestä Oulussa. Katsaus alkaa vuosiraportin sivulta 43.

Mittaustuloksia yhtäjaksoisesti 30 vuotta sivulta 43 alkaen (pdf)

Oulun ilmanlaatuselvitys 2021

Oulun Ilmanlaatuselvityksessä 2021 arvioitiin autoliikenteen, energiantuotannon, teollisuuden ja kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Leviämismallilaskelmien avulla tarkasteltiin ulkoilman ilmansaasteiden pitoisuuksia sekä niiden alueellista jakautumista. Mallinnustulosten perusteella arvioitiin myös eri päästölähteiden vaikutusta ilmanlaatuun.

Mallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että ilmanlaatu Oulussa on pääsääntöisesti hyvää. Pitoisuudet pienentyvät nopeasti etäisyyden kasvaessa vilkkaimmista liikenneväylistä sekä energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin autoliikenteen typenoksidipäästöt, katupöly, kotitalouksien lämmitys sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma. Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on pieni. Laitosten päästöt vapautuvat pääsääntöisesti korkeista piipuista, jolloin ne leviävät ja laimenevat tehokkaasti ympäröivään ilmaan, eivätkä heikennä ilmanlaatua hengityskorkeudella.

Päästöjen leviämismallilaskelmien lisäksi selvityksessä tehtiin mittausasemien edustavuuden arviointi ja ilmanlaadun seurantasuunnitelma.

Oulun ilmanlaatuselvitys 2021 (pdf).

Ilmanlaadusta tiedottaminen

Reaaliaikaista, tunnin välein päivittyvää tietoa Oulun ja Suomen muiden paikkakuntien ilmanlaadusta saat valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi. Portaalista löydät tiedot Oulun mittausasemin sijainnista kartalla, mitattavista epäpuhtauksista ja tarkistetut mittaustulokset.

Ilmatieteenlaitoksen sivustolla tiedotetaan myös epäpuhtauspitoisuuksien raja-arvotasojen ylityksistä.

Ilmanlaadusta tiedotetaan sivustolla mittaustulosten perusteella laskettua ilmanlaatuindeksiä käyttäen. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. Viime vuosina ilmanlaatu Oulussa on ollut useimpina päivinä hyvä tai tyydyttävä. Jos ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, se voi aiheuttaa oireita herkille väestöryhmille kuten lapsille ja vanhuksille sekä keuhko- ja sydänsairaille ja allergisille.

Katupöly

Eniten Oulun kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa katupöly, mikä ilmenee ajoittain korkeina hengitettävien hiukkasten pitoisuuksina. Katupölypitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan huhti-toukokuussa, mutta katupölyä voi olla ilmassa myös loppusyksyllä. Katupölystä noin puolet on nastarenkaiden kuluttamaa tiepäällystettä, noin neljäsosa jauhautunutta hiekoitusmateriaalia ja noin neljäsosa rengas- jarru- ja muuta vastaavaa pölyä.

Oulussa hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvon ylityksiä on vuosittain muutamia keskustan ja Pyykösjärven alueella.

Katupölyn muodostumista voidaan ehkäistä ja katujen sekä teiden puhtaanapitoa tehostaa useilla erilaisilla toimilla. Eri katupölyn torjuntakeinoja on esitetty ratkaisukortein PÖLYBAT-sivustolla.

Puun pienpoltto

Puun pienpoltto uuneissa, takoissa ja saunankiukaissa voi heikentää ilmanlaatua tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Etenkin kylminä talvipäivinä puun pienpoltosta voi aiheutua haittaa. Puunpolton päästöt sisältävät terveydelle haitallisten pienhiukkasten lisäksi myös monia muita haitallisia yhdisteitä, kuten syöpävaarallisia aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä.

Jokainen tulisijan käyttäjä voi vähentää puun pienpolton päästöjä ja haittoja ottamalla huomioon tulisijojen käyttöä koskevat ohjeet.

Löydät HSY:n Polta puhtaasti -sivustolta lisää tietoa ja vinkkejä polttopuun hankintaan ja varastointiin, tulisijan käyttöön sekä puusaunan lämmitykseen. 

Muista, että jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden hävittämisen polttamalla. Kiinteistön tulipesässä saa polttaa kuivaa, kyllästämätöntä tai maalaamatonta puujätettä sekä kuivia risuja ja oksia. Paperia ja kartonkia saa polttaa vain vähäisiä määriä sytykkeinä.

Savuhaitta ja sietovelvollisuus

Lähtökohtaisesti puhtaan ja kuivan puun polttaminen asianmukaisessa tulisijassa on sallittua kaikkialla Suomessa. Naapuruussuhdelain mukaan haitankärsijää koskee sietovelvollisuus. Kaikkea savua ei voi tulipesien käytössä välttää. Tavanomainen rasitus kuuluu siis sietovelvollisuuden piiriin. Kun asutaan melko tiiviisti, kunkin velvollisuus on sietää naapuruston kohtuullista ja asianmukaista puun pienpolttoa. Kaikkeen haitankärsijän havaitsemaan savuun viranomaisen ei siten ole mahdollista puuttua.

Mahdolliseen jätteenpoltosta aiheutuvaan haittaan tai savuhaitasta aiheutuvaan kohtuuttomaan rasitukseen liittyen voit olla yhteydessä Oulun seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelu- tai terveydensuojeluviranomaiseen palautepalvelun kautta.

Muualla verkossa

Lisää tietoa ilmanlaadun epäpuhtauksista ja niiden vaikutuksista löydät muualta verkosta alla olevista linkeistä:

• Tietoa ilmansaasteiden terveysvaikutuksista (Ilmatieteen laitos)
• Tietoa ilmansaasteiden seurannasta (Ilmatieteen laitos)
• Tietoa ilmansaasteista (THL)

Lisätietoa ilmanlaadun säädöksistä, ohjeista ja ajantasaisesta ilmanlaadusta Suomessa ja Euroopassa löydät näistä linkeistä:

• Ilmanlaadun säädökset ja ohjeet (Ilmatieteen laitos)
• Ilmanlaatuasetus (Finlex)
• Ilmanlaatu Suomessa (Ilmatieteen laitos)
• Ilmanlaatu Euroopassa (European Air Quality Index)