Ajankohtaista
Kaupunginjohtajan esitys Oulun kaupungin talousarvioksi 2023
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on julkistanut esityksensä Oulun kaupungin talousarvioksi 2023 ja taloussuunnitelmaksi 2024-2025.
Kaupungin talousarvio on noin 723 miljoonaa euroa ja talousarvio on ylijäämäinen 23 miljoonaa euroa. Vuosikate, jolla rahoitetaan investointeja ja poistoja, on 99,8 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat noin 196 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan vuosikatteen lisäksi kassarahoituksella.
Kaupungin lainamäärä ei vuosina 2022 ja 2023 kasva, koska kaupunki käyttää sairaalakiinteistöjen myynnistä saadun myyntivoiton kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti lainojen takaisinmaksuun ja investointien rahoitukseen. Vuonna 2023 kaupungilla on lainaa 582 miljoonaa euroa, joka on noin 2.800 euroa/asukas. Kaupungin verotuloprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.
Vuoden 2023 talousarvio on kolmas perättäinen talousarvio, jonka kaupunki tekee epävarmuuden vallitessa. Korona ja Venäjän hyökkäyssota sekä sodan seurauksena syntynyt energiakriisi vaikuttavat maailmanlaajuisesti ja heijastuvat Suomessa myös kuntatalouteen. Tästä huolimatta kaupungin talous on ollut viime vuodet kohtuullisen hyvä. Koronan taloudellisia vaikutuksia helpottivat valtion korona-avustukset ja verotuloja on kertynyt ennustettua paremmin. Verotulot ovat tänä vuonna yli 43 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat. Lisäksi kaupungin viime vuosina toteuttamat säästötoimenpiteet ovat parantaneet talouden tilaa ja hillinneet menojen kasvua.
Kunta-alan palkankorotusten vaikutus kaupungille on alustavan arvion mukaan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Ennuste on, että kaupungin vielä vuonna 2023 ylijäämäinen talous kääntyy suunnitteluvuosina 2024 ja 2025 alijäämäiseksi.
Vauhti kiihtyy
Oulun kaupungin investointien huippuvuodet ajoittuvat seuraavalle kolmelle vuodelle, jolloin investointien tarve on noin 200 miljoonaan euroa/vuosi. Vuonna 2023 suurimpia kaupungin investointeja ovat Tuiran monitoimitalo, Linnanmaan uimahalli, kaupungintalo, Lyseo, Lintulammen ja Maikkulan koulut sekä pääkirjasto. Samanaikaisesti kaupunki ostaa maata, kaavoittaa ja rakentaa infraa yritys- ja asuintonttien aikaansaamiseksi eri puolille Oulua.
Oulussa on suunnittelun alla ja käynnissä mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, jotka vahvistavat kaupungin elinvoimaa. Tulevaisuuden sairaala valmistuu ensi vuonna, Nokian uusien ja merkittävien toimitilojen rakentaminen on aloitettu, asemaseudun tontinluovutuskilpailu alkaa tänä syksynä ja asemaseudun asemakaava valmistuu ensi vuoden alussa. Vuonna 2025 Oulussa järjestettävien asuntomessujen tontinluovutuskilpailu alkaa tänä syksynä ja uuden pääpoliisitalon ja vankilan rakentaminen on alkanut. Asuntotuotanto on jatkunut vilkkaana ja keskustaan rakennetaan uusi oikeustalo ja uutta toimisto- ja liiketilaa.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala esittää, että Oulun kaupunki perustaa ja resursoi asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on hakea yksityisiä sijoittajia Ouluun. Yksityiset investoinnit edistävät kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Oulussa on tarve saada yksityisiä sijoittajia mukaan strategisesti tärkeisiin investointeihin.
Perustettava ryhmä vastaa kaupunginhallituksen tärkeiksi määrittelemien investointien vetovastuusta ja koordinoi investointien suunnittelua, maankäytön suunnittelua, hankintaa ja markkinointia. Strategisia investointeja ovat esimerkiksi monitoimiareena, Radiopuisto ja Virpiniemi.
Lisäksi kaupunginjohtaja esittää lisää resursseja Oulun matkailun kehittämiseen ja markkinointiin. Lisäresurssit käytetään muun muassa suorien kansainvälisten lentoyhteyksien saamiseksi Ouluun ja sitä kautta kansainvälisen matkailijamäärän kasvattamiseen.
Hyvinvointialue aloittaa vuoden 2023 alussa – kaupunki panostaa hyvinvointitehtäväänsä
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen ja kuntien toimintaan. Kaupungin talousarvio pienenee hyvinvointialueen perustamisen myötä 1,5 miljardista eurosta noin 723 miljoonaan euroon. Hyvinvointialueen perustaminen vaikuttaa kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin, jotka ovat kaupungin tärkeimmät tulonlähteet. Vuonna 2023 verorahoitus pienenee 47 prosenttia ja valtionosuudet 66 prosenttia. Vuonna 2024 verorahoitus pienenee edelleen hyvinvointialueen perustamiseen liittyvän siirtymäajan järjestelyjen vuoksi. Samanaikaisesti kaupungin menopaineet kasvavat.
Kaupungin henkilökunnasta yli 4000 viranhaltijaa tai työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Kaupungin henkilötyövuosien määrä vähenee 6 600 henkilötyövuoteen. Sivistys- ja kulttuuritoimi on jatkossa noin 80 prosenttia kaupungin henkilöstömenoista ja 56 prosenttia ulkoisista toimintamenoista.
Kaupungille jää edelleen hyvinvointitehtävä ja tätä varten Oulun kaupunki kehittää johtamisjärjestelmäänsä ja tekee hallintosääntömuutoksia. Sivistys- ja kulttuuripalveluihin perustetaan uusi lautakunta. Sen päätehtävinä ovat hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuri ja liikunta. Lisäksi lautakunnan alaisuuteen perustetaan johtajan virka erityisesti hyvinvoinnin edistämistehtävää varten.
Talousarvioesityksessä on huomioitu henkilöstöetuuksien korotukset työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Pohjoisen merkitys kasvaa
Talouden yleinen tilannekuva on epävarma muun muassa korkojen, elinkustannusten ja energianhinnan nousun vuoksi. Pk-yritysbarometri ennustaa, että pienillä yrityksillä on vaikeaa ja se jarruttaa investointeja ja uusien työpaikkojen syntyä. Myös korkea työttömyys asettaa haasteita Oulun kaupungille. Oulun työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,9 prosenttia, kun se koko maassa on 9,1 %.
”Vaikeina aikoina tarvitsemme erityisesti rohkeutta, investointikykyä ja -halua sekä uskoa tulevaisuuteen. Panostamalla erityisesti osaamiseen, huoltovarmuuteen ja kestävää kasvua tuottaviin investointeihin Oulun kaupunki ja koko Pohjois-Suomi tuottavat tulevaisuudessakin hyvinvointia ja elinvoimaa paitsi Suomessa ja suomalaisille, myös laajemmin”, kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa.
